Ylisjärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Jyväskylän Ylisjärveä. Myös Salossa on Ylisjärvi.
Ylisjärveltä Päijänteen suuntaan johtava Virtasalmi.

Ylisjärvi on järvimäinen Päijänteeseen kuuluva lahti Jyväskylässä, Korpilahden Putkilahden kylässä. Korospohjan ja Putkilahden välinen tie ylittää kylässä sijaitsevan alle 20 metriä kapean salmen, joka yhdistää Ylisjärven Kasselkään, joka on Päijänteeseen kuuluvan lahtimaisen alueen keskiosa. Suomen ympäristökeskuksen tiedoissa vesialuetta ei ole merkitty järveksi, vaan sitä olisi pidettävä Päijänteen osana. Tätä tukee myös molempien vesialueiden sama vedenpinnan korkeus 78,3 metriä mpy.[1]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylisjärvi on 3,3 kilometriä pitkä, 2,5 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 2,9214 neliökilometriä eli 292,14 hehtaaria. Vesialueen selkä on 1,4 kilometriä leveä ja sen suurempi leveys johtuu Virtasalmesta, joka on 1,1 kilometriä pitkä ja suualueeltaan 300 metriä leveä pohjukkaansa päin kapeneva salmi. Kaakkoispäätä kutsutaan Heralahdeksi, etelärannan matalikkoa Leppälahdeksi ja luoteispään kapeaa lahtea Korostinpohjaksi. Vesialueen koillisrannat ovat veteen jyrkästi viettävien mäkien ja vuorien reunustamaa metsämaata. Siellä kohoavat pohjoisessa Hietavuori, keskellä Kamppivuori ja idässä Housuvuori. Läntiset rannat ovat alaa maata, joka on otettu viljelyyn. Etelärannan lähialueella vuorottelevat peltopalstat metsämaiden kanssa. Niiden asutus muodostaa Putkilahden kylän, joka jatkuu salmen rantoja pitkin etelään, jossa aukeaa sokkeloinen Kasselkä. Rantaviivan pituus on 12,54 kilometriä.[1][2]

Ylisjärvelle ei ole toistaiseksi toimitettu syvyyskarttoja, mutta kaikuluotaamalla on löytynyt 22 metriä syvä syvänne. Sen keskiosassa sijaitsee suurimmat saaret: Lettosaari, Iso Naulasaari ja Pieni Naulasaari. Leppälahdella sijaitsee suuri Leppäsaari. Heralahdella sijaitsee Haapasaari ja kaksi luotoa, Leppäsaaren lähellä on myös kaksi luotoa ja kuten on myös Pienen Naulasaaren luona. Toisen luodon nimi on Talassaari. Lettosaarella on yksi luoto ja pohjoisessa Korostinpohjan suulla sijaitsee Vuohisaari.[1][2][3][4][5]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vedenlaatua on tutkittu vuonna 1986 ja 2009. Veden nykyinen näkösyvyys on 2,3 metriä. Veden happamuustaso vaihteli vuonna 2009 arvojen pH 6,4–7,0 välillä ja veden puskurikyky happamoitumista vastaa oli 0,56–0,59 millimoolia litrassa vettä (mmol/l). Puskurikykyä voidaan pitää hyvänä, sillä se ylittää arvon 0,2 mmol/l. Samat arvot olivat vuonna 1986 pH 6,4–6,6 ja 0,23–0,34 mmol/l. Veden ravinnepitoisuuksia voidaan arvioida veden sisältämän kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuuksista. Vuonna 2009 veden fosforipitoisuus oli 9–14 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja typpipitoisuus 300–450 μg/l. Vuonna 1986 olivat vastaavat pitoisuudet 12–19 μg/l ja 230–550 μg/l. Lahden syvänteissä on kesä- ja talvikuukausina vähemmän happea kuin päällysvedessä ja siellä on veteen liuennut eniten ravinteita. A-klorofyllipitoisuudet olivat 2,3–5,9 μg/l ja lahtea on edellä kerrottujen tulosten valossa pidettävä karuna vesialueena.[2]

Lahden pohjaeliöstö on niukkaa. Rikkainta se on rantavyöhykkeellä, jossa on alle viisi metriä syvää. Se koostuu pääasiassa surviaissääskiä ja kaislakorentoja. Syvemmällä olivat päälajit surviaissääkset ja harvasukasmadot. Järvessä esiintyy kolmeatoista kalalajia, jotka ovat hauki, siika, kiiski, lahna, särki, ahven, kuha, sorva, pasuri, salakka, kuore, made ja muikku. Koekalastuksessa vuonna 2009 saatiin runsaasti ahventa, lahnaa ja muikkua. Jokirapu ei juurikaan esiinny, mikä voi johtua pohjan mutaisuudesta ja rapurutosta. Viimeisin havainto ravusta on vuonna 2007 katiskaan joutuneesta yksilöstä, sillä vuoden 2009 etsinnöistä huolimatta sitä ei enää löytynyt.[2]

Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylisjärvi Päijänteen alueella (vesistöaluetunnus 14.22), joka sisältää Päijänteen keskiosan ja joka sisältyy Päijänteen lähialueeseen (14.221). Sen valuma-alue on pieni. Siihen laskee koillisrinteilta tuleva Myllyoja, joka tuo vettä Könnönsuolta ja Niinilammelta. Myös Hietavuoren takana sijaitseva Hietajärvi kuuluu valuma-alueeseen, vaikka sen puro loppuu rinteiden alkuun. Heralahteen tulee Kammpijärvestä alkava puro. Lahdenpohjukkaan tulee pieni pelto-oja Herajärven läheltä, mutta järvi jää vedenjakajan taakse. Edellistä pitempi puro alkaa Pennijärvestä ja se laskee parin kilometrin päähän Leppälahteen. Muita ojia ovat Korospohjasta tuleva pelto-oja ja Kivivuorelta laskeva Haranoja, joka laskee Virtasalmiin. Valuma-alueen vedet kerääntyvät lahteen ja kulkeutuvat sieltä pois Virtasalmen kautta. Salmen suu on 10–20 metriä leveä ja se aukeaa seuraavaksi Kasselän Kääjinsalmeen. Vesireitti jatkuu Haljaalansalmen kautta Mokkaan ja siitä Kilvensalon saaren takaa aukeavaan Päijänteen Vanhanselkään.[6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ylisjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.9.2020.
  2. a b c d Ahvenainen, Jaakko: Ylisjärven kartoitus (PDF) (Kala- ja ympäristötalous, opinnäytetyö) 2010. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.9.2020.
  3. Peruskartta 1:20 000. 3211 04 Putkilahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1972. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.9.2020)
  4. Peruskartta 1:20 000. 3211 04 Putkilahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.9.2020)
  5. Peruskartta 1:20 000. 3211 04 Putkilahti. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1995. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.9.2020)
  6. Päijänteen alue (14.22) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.9.2020.
  7. Päijänteen lähialue (14.221) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.9.2020.