Kampin autopommi

Kampin autopommi oli Pohjoisella Rautatie­kadulla, Helsingin Kampissa 16. heinäkuuta 2002 noin kello 6.50 aamulla räjäytetty autopommi. Kyseessä oli Suomen oloissa varsin harvinainen palkkamurha.

Poliisitutkinnassa kävi ilmi, että pommi-iskun motiivina ei ollut raha tai rikollisten välienselvittely, vaan sen taustalla oli monimutkaisia pari- ja ihmissuhdeongelmia. Tekijäksi värvättiin ulkopuolinen, jolle luvattiin suuri rahapalkkio. Tekijä ei entuudestaan tuntenut uhria eikä murhan tilaajia. Kenelläkään tapauksen osallisella ei poliisin mukaan ollut aiempaa rikostaustaa eikä päihde- tai mielenterveysongelmia.

Tapahtumat

Pommi räjähti liikennevaloissa lähellä Pohjoisen Rautatiekadun ja Runebergin­kadun risteystä tiistaiaamuna 16. heinäkuuta noin kello 6.50. Räjähtäneen auton osia sinkoutui enimmillään 150–200 metrin päähän räjähdyspaikasta, ja muun muassa useita viereisen Hotelli Helkan ikkunoita särkyi. Helsingin pelastuslaitoksen mukaan räjähdys olisi voinut aiheuttaa keskusta-alueella paljon suurempaakin tuhoa, mutta kesälomien vuoksi aamuruuhka oli normaalia rauhallisempi. Koska räjähdys tapahtui vain muutaman sadan metrin päässä eduskuntatalosta ja Helsingin synagogasta, liikkeellä oli aluksi huhuja teon poliittisista tai uskonnollisista motiiveista.

Pommi-iskussa sai välittömästi surmansa 32-vuotias mies, jonka kuljettamaan Opel Kadettiin miltei neljä kiloa painanut dynamiittipommi oli asennettu. Teon toteutti 29-vuotias William Leonard Engström, jolle oli luvattu siitä 17 000 euron palkkio. Hän sai ennakkomaksuna noin 1 600 euroa. Palkkamurhan tilasi 32-vuotias Tommi Peter Sandroos, joka oli yrittänyt itse ampua uhrin pistoolilla kuoliaaksi Helsingin Ruskeasuolla 1. joulukuuta 2001. Uhriin osui tällöin neljä luotia, mutta hän selvisi. Engström ei ollut Sandroosille entuudestaan tuttu. Oikeus katsoi myöhemmin, että Sandroosin tuntema 28-vuotias Otto Tuomas Pankakoski oli taivuttanut Engströmin rikokseen. Engström ajoi uhrin takana ja laukaisi pommin leikkikalun kauko-ohjaimella. Hän ajoi hyvin lähellä uhriaan, törmäsi räjähdyksen sattuessa liikennemerkkiin ja loukkaantui lievästi itsekin. Murhattu oli Sandroosin naisystävän entinen avomies. Räjähtäneen auton takana pakettiautossa ollut pariskunta selvisi säikähdyksellä.

Oikeuskäsittely

Murhan varsinainen toteuttaja William Engström tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa helmikuussa 2004 elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta ja törkeästä tuhotyöstä. Hän myönsi oikeudessa syyllisyytensä tappoon. Koska rikokseen yllyttämisestä tuomitaan samalla tavoin kuin itse rikoksesta, myös Tommi Sandroos ja Otto Pankakoski saivat elinkautisen. Sandroos todettiin lisäksi syylliseksi joulukuun 2001 ampumistapaukseen liittyneisiin murhan yritykseen ja ampuma-aserikokseen. Pankakoski tuomittiin murhaan yllyttämisen lisäksi ampuma-aserikoksesta. Kaikki tuomitut lähetettiin mielentilatutkimukseen, jossa heidän todettiin toimineen täydessä ymmärryksessä. Miehet saivat maksettavakseen myös erinäisiä korvauksia muiden muassa uhrin tyttärelle, veljelle ja vanhemmille. Uhrin nelivuotias tytär sai 14 000 euroa henkisestä kärsimyksestä ja noin 120 euroa kuukaudessa täysi-ikäisyyteen saakka.

Myös uhrin kolmekymppistä entistä avovaimoa epäiltiin Sandroosin kertoman perusteella murhaan yllyttämisestä, mutta hänet vapautettiin syytteistä oikeuden pidettyä Sandroosin kertomusta epäuskottavana.

Helsingin hovioikeus piti kesäkuussa 2005 antamallaan päätöksellä voimassa pommi-iskun tekijälle ja yllyttäjälle langetetut elinkautistuomiot. Hovioikeus ei käsitellyt juttua uhrin entisen avovaimon osalta, koska syytteet häntä vastaan oli hylätty jo käräjäoikeudessa.

Reaktioita

Kampin autopommi vaaransi useiden ihmisten hengen ja terveyden, ja sen vaikutusalueella oli yli kuusikymmentä henkilöä. Pommi räjähti lähellä hotelli Helkaa, jonka ikkunoita rikkoutui aina kolmannessa kerroksessa asti. Räjähdys järkytti pahoin hotellissa olleita turisteja, ja heille sekä hotellin henkilökunnalle järjestettiin kriisiapua tapahtuneen käsittelemiseen. Pelastusviranomaisten mukaan pommi olisi saattanut vaatia useampiakin kuolonuhreja, jos se olisi räjähtänyt lomakauden ulkopuolella.

Valtionsyyttäjä Jukka Rappe piti tapausta ainoana laatuaan Suomen rikoshistoriassa. Presidentti Tarja Halonen luonnehti pommi-iskua "ikäväksi yksittäistapaukseksi" eikä uskonut sen antavan aihetta huolestumiseen yleisestä turvallisuudesta. Sisäministeri Ville Itälän mukaan teko osoitti rikollisilta ”todella suurta välinpitämättömyyttä ja häikäilemättömyyttä”. Itälä sanoi, ettei tapaus sinänsä tullut hänelle yllätyksenä, mutta räjähdyksen sattuminen keskellä Helsinkiä ”ylitti tietyn rajan”.

Kampin autopommitapaus sai huomiota myös ulkomaisissa medioissa. Vaikka poliisi kiisti kaikki epäilyt kansainvälisestä terrorismista alkuunsa, mm. Reuters uutisoi iskun sattuneen parinsadan metrin päässä Helsingin juutalaisesta synagogasta.

Myöhemmät vaiheet

Helsingin hovioikeus hyväksyi murhan tilanneen miehen ehdonalaisanomuksen kesäkuussa 2014. Vapautuspäiväksi määrättiin 15. lokakuuta 2015.

Joulukuussa 2014 Helsingin hovioikeus päätti vapauttaa ehdonalaiseen murhan välikätenä toimineen miehen. Hänen vapautensa alkoi kesäkuussa 2015.

Autopommin räjäyttäjän ehdonalaisanomus hyväksyttiin Helsingin hovioikeudessa helmikuussa 2015. Rikosseuraamuslaitos puolsi miehen vapauttamista ”lähes moitteettomalla” vankeusaikaisella käytöksellä ja sillä, ettei hän ollut tänä aikana syyllistynyt uusiin rikoksiin. Lisäksi hän oli vankila-aikanaan opiskellut itselleen ammatin. Hänen vapautensa alkoi 1. maaliskuuta 2016.

Lähteet

• Turun Sanomien uutinen
• Helsingin Sanomien uutinen
• MTV3 uutiset: Kampin autopommijutun tuomiot pysyivät ennallaan