Wikipedia:Vertaisarviointi

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Wikipedia:VA)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tie suositelluksi artikkeliksi
  1. Uusi artikkeli
  2. Artikkelin muokkaus
  3. Suositellun artikkelin kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu artikkeli

Suositellusta artikkelista voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tie suositelluksi luetteloksi
  1. Uusi luettelo
  2. Luettelon muokkaus
  3. Suositellun luettelon kriteerit
  4. Vertaisarviointi (2 viikkoa)
  5. Suositeltu luettelo -äänestys (2 viikkoa)
  6. Cscr-featured.svg Suositeltu luettelo

Suositellusta luettelosta voidaan
äänestää uudestaan
(2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille. Vertaisarvioinnin tärkein tavoite on artikkelien laadun parantaminen. Arvioinnin aikana on tarkoitus saada muilta käyttäjiltä niin paljon palautetta ja parannusehdotuksia, että artikkelilla olisi lopulta hyvät mahdollisuudet päästä suositeltujen artikkelien tai suositeltujen luetteloiden joukkoon.

Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle suositelluksi artikkeliksi tai luetteloksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa. Vertaisarvioinnin kestolla ei ole takarajaa, mutta arvioinnin voi kuitenkin päättää, kun palautteen mukaiset tarpeelliset lisäykset ja korjaukset on tehty, eikä uusia parannusehdotuksia ole tullut enää neljään viikkoon.

Ohjeita[muokkaa wikitekstiä]

Pyynnön tekeminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle tätä laatuarviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkelin ei tarvitse kuitenkaan olla jotakin statusta ajatellen ”valmis”, vaan vertaisarviointia voi pyytää sellaisellekin artikkelille, jota pitää vielä parantaa.
  • Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta. Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
  • Voi olla hyödyllistä kertoa, mikä vertaisarvioinnin tavoite on: esimerkiksi tietyn laatutason tavoittelu, laatumerkityn mutta ongelmaisen artikkelin parantelu jotta laatumerkintää ei tarvitsisi poistaa, tai vain artikkelin parantaminen.
  • Liitä uusi pyyntö listan ylimmäksi.
  • Liitä artikkeliin vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan[muokkaa wikitekstiä]

  • Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, onko sen rakenne looginen, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä, onko lähteet merkitty oikein ja onko niitä riittävästi jne. Lisää kommenttisi tälle sivulle artikkelin otsikon alle.
  • Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
  • Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista.

Vertaisarvioinnin päättäminen[muokkaa wikitekstiä]

  • Vertaisarvioinnin avaaja voi päättää vertaisarvioinnin sitten kun se on hänen mielestään täyttänyt tavoitteensa. Kun arviointipyyntö on ollut neljä viikkoa ilman uusia kommentteja, arviointi on suositeltavaa päättää joka tapauksessa. Voit halutessasi kuitenkin ensin lisätä keskustelun loppuun tällaisen varoituksen (voit samalla muokata sitä halutessasi):
[[Kuva:Out of date clock icon 2.svg|28px]] Viimeisestä kommentista on kulunut [näin kauan], joten arkistoin vertaisarvioinnin [N] päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --~~~~
  • Arvioinnin päätyttyä poista vertaisarviointikeskustelu tältä sivulta ja siirrä arkistoituna artikkelin keskustelusivulle otsikon Arkistoitu vertaisarviointi alle. Jos vertaisarviointeja on ollut aiemmin, numeroi otsikko arabialaisin numeroin (Arkistoitu vertaisarvionti 2). Myös ensimmäiselle vertaisarvioinnille voi antaa numeron 1. Arkistoinnissa voi käyttää {{Arkistoitu osa}}-mallinetta näin:
    ==Arkistoitu vertaisarviointi==
    {{Arkistoitu osa}}
    [kopioitu vertaisarviointi]
    </div>
  • Lisää artikkelin keskustelusivulle mallineen {{Artikkelin historia}} avulla oikea {{Artikkelitapahtuma}}:
    {{Artikkelin historia|va|
    {{Artikkelitapahtuma|tapahtuma=va|ajankohta=pp.–pp.kk.vvvv|linkki=#Arkistoitu vertaisarviointi|tulos=Arvioitu|oldid=Ikilinkki}}
    }}
    Täydennä riville artikkelin nimi, arvioinnin päivämäärät ja ikilinkki ("oldid"). Ikilinkki kopioidaan artikkelisivun vasemman "Työkalut"-linkkivalikon "ikilinkki"-linkistä avautuvan sivun urlin lopusta.
  • Poista {{Vertaisarviointi}}-malline artikkelin alusta.
  • Kun vertaisarviointi on päättynyt kestettyään vähintään kaksi viikkoa, artikkelin voi viedä suositeltu artikkeli-, suositeltu luettelo- tai hyvä artikkeli -äänestykseen.

Katso myös[muokkaa wikitekstiä]

Vertaisarviointipyynnöt[muokkaa wikitekstiä]

Uusi päivä[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko artikkelin kieliasua syytä parannella, missä kohdissa ja miten? Onko muita kehitysehdotuksia? --Patu98 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 20.48 (EEST) edit --Patu98 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 20.54 (EEST)

Salatut elämät[muokkaa wikitekstiä]

Salkkariartikkeli on pitkään ollut hyvän/lupaavan arvoinen, mutta kieliasua tässä artikkelissa pitäisi parannella, missä kohdissa, ja miten? Nimenikin mukaisesti aion pistää panokseni tähän artikkeliin. --Salkkariprofessori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2017 kello 09.34 (EET)

Viiteettömiä kohtia on siellä täällä, ja yksi osio on merkitty ihan mallineella lähteettömäksi. Lisäksi artikkeli käsittelee pääasiassa Salkkarien sisältöä, joten olisi tärkeää saada mukaan asiaa sarjasta itsestään. Esimerkiksi sarjan tekemisestä ja tekijöistä. Myös vastaanotosta voisi olla enemmän infoa, nyt artikkelissa ei käsitellä palautetta muuten kuin katsojalukujen ja palkintojen kautta. --Miihkali (artikuloi) 22. maaliskuuta 2017 kello 14.17 (EET)
Kommentteja on myös sivulla Keskustelu:Salatut elämät, koska artikkeli ehdotettiin lupaavaksi. Niillä pääsee hyvin eteenpäin, ja siellä on mainittu lähteitäkin. Lyhyesti: artikkeli on sirpalemainen, erikoisjaksot ja spin offit kannattaisi siirtää omiksi artikkeleikseen, teemoista ja kritiikistä pitäisi olla omat osiot.--Tanár 23. maaliskuuta 2017 kello 11.47 (EET)

Jokerit[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli on valittu mielestäni syystäkin hyväksi, mutta se on kovin pitkä – tavuja on yli 123 000. Mitä luulette, pitäisikö artikkelia karsia tai luoda alasivuja? Jos, niin mistä osioista? --Sblöbö (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 20.53 (EET)

Leipäteksti ei varsinaisesti ole mikään erityisen pitkä, mutta sitten tuolla on avattavia taulukoita, jotka varmasti tuovat tavuja. Enwikissä olen mielestäni nähnyt, että esimerkiksi kausitilastoissa on esillä vain 10 viimeistä ja sitten on erikseen pääartikkeli niille. Ja samoin noista pelaajatilastoista voisi tässä näyttää esimerkiksi vain pisteistä ja otteluista 10 parasta ja pidemmät taulokot sitten jossain pääartikkelissa. --PtG (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 21.54 (EET)
Okei, voisin siis luoda artikkelin Jokerien tilastot, ja jättää vain tärkeimmät taulukot pääartikkeliin. --Sblöbö (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 23.31 (EET)
Lopun Juniorit-osio on lähinnä Jokerien juniorikiekkoilun historiaa, joten sen ensimmäiset kappaleet voisi ehkä suurimmaksi osaksi siirtää Jokerien historia -artikkeliin, tai juniorikiekkoilulle voisi tehdä kokonaan oman artikkelinsa. --Savir (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 10.25 (EET)
Siirsin junioritekstiä Jokerin historiaan. Lisäksi loin tuon Jokerien tilastot -sivun, minkä myötä tavuja on nyt siedettävät 85 000. --Sblöbö (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 22.53 (EET)
Tuo jäljelle jäänyt yksi taulukko meni samalla rikki, sarakkeet ovat sekaisin. —kallerna (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 10.01 (EET)
Siis nuo sarjasijoitukset? Kyllä ainakin itselläni näkyy ihan normaalisti. edit. Eipäs näykään, korjaan. --Sblöbö (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 11.01 (EET)

Out of date clock icon 2.svg Viimeisestä kommentista on kulunut kaksi viikkoa, joten arkistoin vertaisarvioinnin viikon kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --Sblöbö (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 23.25 (EET)

Faktantarkistus[muokkaa wikitekstiä]

Viime vuosina faktantarkistus on tullut osaksi poliittista journalismia maailmalla ja Suomessakin. Arvelisin, että jonkinlainen sellainen tulee osaksi Wikipediaakin, tulevaisuudessa. Olisiko tähän artikkeliin tai aiheeseen vielä muita näkökulmia ja olisiko siitä hyvien tai suosteltavien joukkoon?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 10.17 (EET)

Artikkelin keskustelusivulla ip huomautti nykyisen määritelmälauseen outoudesta. Nyt siinä lukee, että faktantarkistuksessa "tarkkaillaan teksteihin sisältyviä tosiasioita". --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 10.21 (EET)
Käänsin johdanto-osan kokonaan toisesta Wikipedaista, saksankielisestä. Siinä on tarkempi määrite.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 23.51 (EET)
Tämä ja valeuutinen ovat aika tärkeitä artikkelin aiheita nykypäivänä. Johdannosta voisi kirjoittaa laajemman, jossa käydään artikkelin tärkeät teemat läpi lyhyesti, ja mahdollisimman selkokielisesti. Minusta tuntuu, että sellaiselle ihmiselle, jolle valeuutinen yleensä menee läpi, voi olla vaikea hahmottaa suhteellisen tavallisiakin käsitteitä, kuten esim. "poliittisen prosessin tieteellinen analyysi". --Ukas (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 04.05 (EET)
Artikkelissa pitäisi kertoa paremmin, keitä nämä faktantarkistajat ovat, mikä on heidän ammatillinen ja poliittinen taustansa, kuka heidät on nimittänyt faktantarkistajiksi, ja mikä tekee heistä päteviä arvioimaan, mikä on totta ja mikä valetta. --Savir (keskustelu) 14. maaliskuuta 2017 kello 09.22 (EET)
Artikkelin lähdetietojen perusteella voi kai sanoa, että faktantarkistajat, kuten organisaatiot ja niiden toiminta eri puolilla maailmaa ovat aika kirjava joukko. Tarkistajilla on kuitenkin yhteistyötä, esimerkiksi kotimainen Faktabaari on sitoutunut kansainvälisen verkko-organisaation sääntöihin, jonka voisi mainita artikkelissa. Artikkelissa kerrotaan lähdetietojen perusteella, että esimerkiksi Faktabaarissa toimitus työskentelee useiden kerrostumien kanssa (dokumentointiammattilaiset ja asiantuntijat), ja ilmeisesti asiantuntijat ovat anonyymejä. Toimittajat eivät kai itse arvioi totuudellisuutta, vaan välittävät aiheita asiantuntijoille ja toimittavat heidän viestejään ymmärrettäviksi. Tietolähteen mukaan puolueettomuus on tärkeää tarkastajille, mutta Faktabaarin käsikirjassa todetaan, että "Asiantuntijoina esiintyvät voivat olla tahallaan tai tahattomasti poliittisen tai taloudellisen intressiryhmän asialla." Tämän takia pyritään käyttämään useita lähteitä. Tietolähteiden perusteella olen ymmärtänyt, että faktantarkistaja-toimittajat ovat joko vapaaehtoisia, alan opiskelijoita tai palkattuja organisaattoreita.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 01.07 (EET)
Imo artikkelissa (sekä myös en- & de-wikien versioissa) painottuu turhan voimakkaasti viime aikoina huomiota saanut julkaisunjälkeinen tarkistus ja liian vähän faktantarkistus osana journalistista työtä. Esim. Aiheesta muualla -osiossa linkatussa Johanna Vehkoon tekstissä Mistä puhumme kun puhumme faktantarkistuksesta kuvataan miten faktantarkistus on osa journalistista työtä, mutta miten metodiikkaa opetetaan journalistikoulutuksessa hyvin vähän ja miten eri mediat ovat vähentäneet faktantarkistusta. Edelleen kuitenkin isoilla mediataloilla on omat faktantarkistusosastonsa ja -prosessinsa ja niiden pitäisi tulla mainituksi artikkelissa. Voisiko tämä Der Spiegelin faktantarkistuksesta kertova artikkeli olla hyvä lähde? --Qtea (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 12.48 (EET)

Valeuutinen[muokkaa wikitekstiä]

Journalismin tutkimuksen viime aikojen keskeisestä keskusteluaiheesta ei ollut artikkelia suomenkielisessä Wikipediassa. Suomensin sen englannista ja löysin lisää tietoja suomenkielisistä lähteistä. Korjauspyyntöjä tuli jo, ja niitä pyrin paikkailemaan. Mitä asioita voisi muuttaa, korjata tai lisätä Valeuutiseen?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 10.10 (EET)

Määritelmä-osiossa oleva Trumpin virkaanastujaisten yleisömäärää koskeva uutinen ei mielestäni määrittele valeuutisen käsitettä tai kuulu tähän artikkeliin. Artikkelin pääkuva ja tunnistaminen-osio on kirjoitettu kokoelmaksi lukijalle suunnattuja ohjeita, mitä tietosanakirjassa pitää välttää. Historiallisia esimerkkejä -osio kaipaisi esimerkkejä valeuutisista. --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 09.45 (EET)
Lisäsin tuon vaihtoehtofakta-tapaukseen tarkennuksen, jossa keskusteltiin faktoista ja valeista. Onko tosiaan niin, että ohjeita pitää välttää tietosanakirjassa? Löysin tuon IFLAn julisteen suomennettuna, sama on myös kuvituksena englanninkielisessä artikkelissa. Historia-osuuden esimerkit valeuutisista ovat muun muassa Konstantinuksen lahjakirja 600-luvulla, "suuri kuuhuijaus" New York Sun-lehdessä vuonna 1835 ja The New York Timesin valeuutisointi 1930-luvun Neuvostoliitosta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 22.26 (EET)
Lisäsin tunnetun tapauksen, H.G.Wellsin Maailmojen sodan radiokuunnelman määritelmäosaan, jossa on erilaisia valeuutistyyppejä ja tapauksia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 22.52 (EET)
Ohjeista puheenollen, Wikipedian ohjeessa "Mitä Wikipedia ei ole" mainitaan: "Wikipedia ei ole sekalainen kokoelma tietoa: Wikipedia ei voi olla... 8. Käyttöopas, käsi- tai oppikirja. Wikipediassa ei opasteta, kuinka asioita käytetään tai tehdään." Tietosanakirja-artikkelin tehtävä on siis vain kuvailla asioita. Tässä artikkelissa voi tietysti olla valeuutisen kriteerit jonkun mukaan, mutta ne saisi muotoilla jotenkin toisin. Nyt ne on kirjoitettu lukijalle ohjeiksi imperatiivimuotoon, ja vielä kahdesti. Historia-osiosta: Jos osion nimi on "Historiallisia esimerkkejä", sen pitäisi koostua esimerkeistä. Nyt siinä ei ole yhtään esimerkkiä vuoden 1930 jälkeen, vaan siinä kuvaillaan vain ketkä valeuutisia väitetysti ovat tehtailleet. Osion nimi pitäisi silloin olla jotain muuta, ehkä vain "Historia", johon sopisivat esimerkit, maininnat valeuutisten tekijöistä, ja kuvaukset valeuutis-termin käytöstä. Se että Trump kutsuu liioitteluaan tai valehteluaan "vaihtoehtoiseksi faktaksi" ei ole valeuutinen, sillä Trump ei julkaise uutisia. Artikkelissa voisi lisäksi olla oma osionsa käsitteen ongelmallisuuden pohtimiselle. Esimerkiksi tässä Washington Postin kolumnissa pohditaan esim. aiheen rajaamisen ja nimityksen väärinkäytön ongelmia. --Savir (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 08.02 (EET)
Minusta se, että Suomen kirjastoseura julkaisee suomeksi (käännös on päivätty 25.2.2017) kansainvälisen vastaavan elimen julisteen aiheesta "Tunnista valeuutinen" liittyy kyllä ainakin valeuutisen käsitteestä nousseeeseen julkiseen keskusteluun, jonka tietysti voisi mainita. Kuvan ja ohjeiden julkaiseminen artikkelissa ei tee Wikipediasta tai artikkelistakaan "ohjekirjaa", "käyttöopasta" tai "oppikirjaa" ja minusta asia on kutakuinkin tasapainossa artikkelissa. Wikipediassa saa varmaankin julkaista tietoja, jotka kertovat artikkelin aiheesta havainnollisesti ja auttavat ymmärtämään sitä paremmin. Ainakaan tällaisten julkaisemista ei saisi estää. Kiitos ehdotuksistasi historia-osuuteen ja kritiikki-vinkistä, perehdyn asiaan. Aihe on ollut länsimaisessa journalismissa eräs pohdituimpia noin viimeisen puolen vuoden aikana, ja siitä on kirjoitettu kilometrikaupalla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 10.04 (EET)
Lisäsin artikkeliin kappaleen Kritiikki, kiitos tietolähteestä!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 00.18 (EET)
En ole vielä lukenut artikkelia kokonaan, kun silmiin sattui "1800-luvun lopulla Joseph Pulitzer ja muut keltaisen lehdistön julkaisijat yllyttivät Yhdysvaltoja Espanjan ja Yhdysvaltojen sotaan, jota kiihdytti U.S.S. Mainen räjähdys Kuubassa Havannan satamassa." Tuo oli siis 1800-luvun historiaa mutta sijoitettu 1900-luvun otsikon alle. Siitä ei selviä miten se liittyy valeuutinen-käsitteeseen. Lukija miettii, oliko USS Mainen räjähdys valhetta, vai mistä siinä on kysymys. Artikkelissa pitäisi keskittyä tarkasti valeuutinen käsitteeseen eikä laventaa sitä yleiseen poliittiseen propagandaan muuten kuin suppeasti mainitsemalla.
Jukka Petäjä ottaa tämän päivän HS-artikkelissa esimerkiksi Siionin viisaitten salaisen pöytäkirjan. Sekään ei varsinaisesti ole valeuutinen käsitteen uutinen tarkassa merkityksessä. Valheita sinänsä käytetään sumeilematta hyväksi Wikipediassakin - pari wikikäyttäjää väittää totuudenvastaisesti minun vihaavan Kulttuurinavigaattoria ja HS:ää - mutta termiä käytettäessa pitää ymmärtää mitä siis tarkoittaa uutinen. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 08.36 (EET)
U.S.S. Mainen räjähdyksen uutisointiin liittyvät asiat ovat keltaisen lehdistön syntyhistoriaa, joka ainakin journalismin tutkijoiden mukaan koskee valeuutisenkin historiaa. Siirsin asiaa koskevan maininnan 1800-luvun puolelle, yritän etsiä aihetta tarkemmin koskevia lähteitä. Historiallisessa tarkastelussa ongelma on tietysti tuo uutisen käsite ennen modernien joukkotiedotusvälineiden syntyä. Siionin viisaitten päytäkirjat sinänsä eivät kai olleet uutisia, vaan valeuutisia oli se, miten ja miksi niitä medioissa tuotiin esille. Valeuutisten julkaisemista pitäisi pohtia juuri tuon tunnistamisohjeen ensimmäisen kohdan mukaan kysymällä, mikä on tällaisen uutisen julkaisemisen tarkoitus, sen "missio", kuten ohjeen englanninkielisessä versiossa sanotaan. Metakeskustelun esilletuontiisi en ota kantaa, se ei koske artikkelin vertaisarviointia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 09.39 (EET)
Valeuutinen ja vaihtoehtoinen fakta pitäisi kuitenkin pyrkiä pitämään erillään. Artikkelin tekstissä on näköjään paljon pientä tarkentamista vaativaa asiaa. Esimerkiksi Maailmojen sota ei ole valeuutinen. Se on kuunnelma, jonka sisältämiä "uutisia" jotkut kuuntelijat erehtyivät Yhdysvalloissa luulemaan oikeiksi tajuamatta että kyse on kuunnelmasta. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2017 kello 10.57 (EET)
Ainakin asiaa tutkinut vaikuttaa olevan eri mieltä Maailmojen sodasta. Lisäsin asiaa koskevan lausuman viitteineen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. maaliskuuta 2017 kello 23.49 (EET)
Kuka mitä missä? Kyseessä on kuunnelma, jonka esittämisessä tapahtui jälkikäteen arvioiden virheitä, mutta kyse ei ollut tietoisesta valeuutisesta. Kuunnelman väittäminen valeuutiseksi on virheellinen tieto ja sen sisällyttäminen valeuutista käsittelevään artikkeliin on virhe. Artikkelin pitäisi pysyä otsikon aiheessa. --Abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 07.38 (EET)
Missä kohtaa kirjaa sanotaan, että fiktio voi olla valeuutinen? Sivunumero tarvittaisiin, kun nyt viitataan koko kirjaan, sillä ainakaan tuosta tiivistelmästä ei käy ilmi, että tästä on kyse. Jos käsitin oikein, niin Schwartz käsittelee kirjassaan valeuutisilmiötä kuunnelman vastaanoton perusteella. Monet lehdet kirkuivat etusivulla yleistä paniikkia, vaikka ilmeisesti sellaista ei olisi todellisuudessa suuressa mittakaavassa tapahtunutkaan. Tämä valeuutinen on levinnyt sittemmin kaupunkilegendana. --PtG (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 08.03 (EET)
Otan tähän vähän laajemmin Amazonin tiivistelmän, jossa kirjassa Broadcast Hysteria: Orson Welles's War of the Worlds and the Art of Fake News todetaan, että "We follow Orson Welles's rise to fame and watch his manic energy and artistic genius at work in the play's hurried yet innovative production. And we trace the present-day popularity of "fake news" back to its source in Welles's show and its many imitators." Määritelmä-kappaleessahan pohditaan valeuutisten rajatapauksia, voivatko uutissatiiri, fiktio tai propaganda olla valeuutisia? Ehkä tässä kappaleessa pitäisi sanoa selvemmin, että vaikka keskeisiä valeuutisten tunnistamisessa ovat tekijän tai puhujan intentionaalisuuden ja motiivien tarkastelu, tutkijoiden mukaan myös jossakin viestin vastaanoton tilanteessa joku asia voidaan tulkita valeuutiseksi. Olisikohan Maailmojen sota-kuunnelman tutkijoiden ajatus tämä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 10.42 (EET)
Asian voi nostaa lyhyesti myöhemmin esille, mutta jotta lukijaa ei saataisi hämmennyksen valtaan, johdannossa pitää käsitellä vain itse valeuutis-käsitettä. --Abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 21.24 (EET)
No näin juuri artikkeli rakentuukin, eli asiaa ei mainita johdannossa, vaan omassa kappaleessa sen jälkeen, eikä lukijaa saada hämmennyksen valtaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 22.01 (EET)
Kirjoitin epähuomiossa "johdannossa" mutta tarkoitin "määritelmässä". Amazonin mainosteksti ei käy määritelmän pohjaksi. Eikä edes tuo siteeraamasi kohta tee Wellesin kuunnelmaa valeuutiseksi millään tavalla. Mutta pohditaan nyt Amazonin mainostekstiä, joka sanoo että vain harva uskoi että kyse oli oikeasta hyökkäyksestä ("Few listeners believed an actual attack was under way.") Sen sijaan kuunnelman herättämänä käytiin kiivasta keskustelua siitä, mikä valta radiolla voi olla kriisitilanteissa. Kohta pitäisi siirtää jonnekin artikkelin loppuun tai mieluiten poistaa kokonaan, ellei alkuperäisestä kirjalähteestä löydy jotakin merkittävää. Mutta kirja ei ilmeisesti ole käytettävissä vaikka olet merkinnyt sen lähteeksi, joten itse asiassa pois koko kohta ja pois kirja lähteenä. Kirjan voi esittää Kirjallisuutta-osassa. Määritelmän pitää pysyä asiassa ja perustua luotettaviin lähteisiin eikä Amazonin mainokseen.
Sitten: "Myös propaganda voi olla valeuutinen". En löydä lähteestä sanaa propaganda, mutta lähde onkin näköjään en.wikin artikkeli, johon joku sen on kirjoittanut. Lisäksi se on käännetty niin ettei se vastaa edes en.wikin lauseen ajatusta. En itse asiassa ymmärrä mitä suomennosversio tahtoo sanoa.
Voisin käydä koko artikkelisuomennoksen läpi kohta kohdalta, mutta pääsin vasta määritelmäosaan. - Jos artikkelista halutaan kehittää laatuarvioitu, lähteiden tulee olla luotettavia, riippumattomia, eikä niitä voi kopioida en.wikistä lukematta lähdettä sekä lisäksi käyttämättä lähdekritiikkiä. --Abc10 (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 09.26 (EET)
En ole lukenut ihan kaikkia englanninkielisen artikkelin lähteitä, mutta arvelisin suomennetun artikkelin lähteiden olevan luotettavia ja riippumattomia koska ne ovat jo läpäisseet yhden Wikipedian arvioinnin. Käännös ei myöskään edellytä sitä, että koko artikkeli käännettäisiin. Tästä jätin joitakin osia pois, mikä vastannee kriittistä muokkaamista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 01.30 (EET)
Artikkelissa ensimmäisenä historiallisena esimerkkinä mainittu Konstantinuksen lahjakirja on kuuluisa asiakirjaväärennös, mutta sen luokittelu "uutiseksi" tuntuu oudolta. Lahjakirjan alkuperäisestä julkistamisesta ei ilmeisesti tiedetä mitään ja ajankohtakin tunnetaan korkeintaan vuosisadan tarkkuudella. USS Mainen uppoamiseen valeuutisointi liittyy kai siten, että Hearstin (ja ilmeisesti siis myös Pulitzerin) lehdet väittivät espanjalaisten räjäyttäneen amerikkalaisen sotalaivan kätketyllä pommilla, vaikka asiasta ei ollut mitään luotettavia tietoja. Maininta tulisi ymmärrettävämmäksi, jos aluksesta ja sen räjähdyksestä olisi oma artikkeli, jossa aiheesta kerrottaisiin tarkemmin. --Risukarhi (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 16.23 (EET)
Konstantinuksen lahjakirja on asiakirjaväärennös, joka käynee esimerkiksi uudempaa aikaa edeltävästä valeuutisesta, jos myös uutisen käsitettä venyttää modernia tiedonvälitystä edeltävälle tasolle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. maaliskuuta 2017 kello 01.30 (EET)
Mielestäni lahjakirjaa ei voida kutsua uutiseksi, jos ei tiedetä, millä tavalla se on aikoinaan julkistettu. Väärennetty asiakirja on voitu kätkeä paavin arkistoon, josta se on kenties löydetty vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Tällöin aikalaisuutiset asiakirjalöydöstä olisivat periaatteessa olleet totta eikä valetta, jos löytäjäkin on luullut asiakirjaa aidoksi. Asiakirjan väärentäminen on muutenkin eri mittaluokan petos kuin pelkkä valheellisen tiedon levittäminen uutisena, joten sen kutsuminen valeuutiseksi vetää huomion pois pääasiasta. Valeuutinen olisi ollut se, jos tällaisesta lahjakirjasta olisi levitetty huhuja ilman, että varsinaista väärennöstä olisi vaivauduttu tekemään. --Risukarhi (keskustelu) 23. maaliskuuta 2017 kello 18.11 (EET)
Artikkelissa voitaisiin kertoa, miten valeuutinen ja uutisankka eroavat toisistaan. --Risukarhi (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 16.23 (EET)
Thänks, en löytänyt tähän tietoa, mutta lisäsin Määritelmät -kappaleeseen uutisankan sen artikkelissa olevan määrittelyn mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. maaliskuuta 2017 kello 18.58 (EET)

Diocletianus[muokkaa wikitekstiä]

Vanha SA vuodelta 2007, jota on välissä kehitetty vuonna 2014. Viitteistys on tästä huolimatta liian harvaa nykyvaatimuksiin nähden, sillä useista tekstiosista puuttuu lähdeviitteet. Vien tämän stautksenpoistoäänestykseen, jos kukaan ei kiinnostu korjaamisesta nykyvaatimusten mukaiseksi. --Msaynevirta (k · m) 1. maaliskuuta 2017 kello 15.09 (EET)

Monet vuonna 2007 tehdyt lähdeviitteet ovat Treadgoldin kirjaan (tosin vain sen muutamille sivuille). Tätä kirjaa voi olla vaikea saada luettavaksi. Nämä ja lukuisat viitteettömät kohdat vaativat uudelleenarviointia. Teksti on nykyisellään hajanainen, kun vuoden 2014 kehittelyt käsittelevät aihetta eri näkökulmasta kuin vuoden 2007 runko. Siis vaatisi ison remontin. --Kospo75 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 19.37 (EET)
Treadgoldin kirja löytyy preview-moodissa google booksista. Ainakin tuo katsomani kohta oli samasta lähteestä kuin seuraavaan kappaleeseen merkitty viite. --Tappinen (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 20.47 (EET)
Enää kolme lähdepyyntöä jäljellä. Joitakin kohtia voisi poistaa / muokata jos lähdettä ei löydy. --Tappinen (keskustelu) 1. maaliskuuta 2017 kello 21.25 (EET)
Poistin jutut Kroatian maantieteestä ja lähteistin mitä pystyin omasta kirjalähteestäni. Konstantinus suuren rahapolitiikka on jo eri aihe, joten senkin lauseen voisi poistaa vaikka sille lähde löytyisikin. --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 10.28 (EET)

With the Beatles[muokkaa wikitekstiä]

Haen The Beatlesin järjestyksessään toiselle albumille hyvän tai suositellun statusta. Uskoisin löytäväni kielenhuoltajan, mutta onko sisällöllistä huomautettavaa? --Sblöbö (keskustelu) 25. helmikuuta 2017 kello 23.14 (EET)

Ei tuohon varmaan paljoa asiaa tarvita. Pari selvitystä tuli mieleen: 1) "Tietyissä tahoissa albumin menestystä himmensi John F. Kennedyn salamurha, joka tapahtui samana päivänä, kun albumi ilmestyi." Hieman voisi tarvita selitystä, mitä ovat nämä tietyt tahot. 2) "jäljellä Beatles-vihaajia, he tuskin pysyvät uuden albumin kuullessaan välinpitämättöminä yhtyettä kohtaan" Viha ei ole välinpitämättömyyttä, vähän siis ristiriitainen repliikki. Mitä alkuperäislähteessä sanotaan? 3) Aikalaiskritiikkiä olisi toisaalta ihan kiva kuulla enemmänkin. --PtG (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 15.56 (EET)
"Albumille kuulumaton I Want to Hold Your Hand" mainitaan tässä muutaman kerran, jopa johdannossa. Pitäisi kertoa, miksi se mainitaan tässä artikkelissa. Enkkuwikin mukaan kappale äänitettiin samoissa sessioissa kuin tämän albumin raidat. --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 10.52 (EET)
Tässä on yksi vakava ongelma, joka valitettavasti ei vaivaa ainoastaan tätä artikkelia. Artikkelissa on käytetty englanninkielisiä lähteitä, jotka on ymmärretty väärin. Jo ensimmäinen tarkistamani kohta oli "Kriitikoiden mielipide" -osiossa: "Artikkelissa myös uskottiin, että mikäli maassa on vielä jäljellä Beatles-vihaajia, he pysynevät uuden albumin kuullessaan kannassaan". Lähteessä lukee kuitenkin "If there are any Beatle-haters left in Britain, I doubt they'll remain unmoved after hearing 'With The Beatles'." joka tarkoittaa juuri päinvastaista. --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 11.09 (EET)
Kriitikoiden mielipide -osiossa lukee "Hän kuvaa With the Beatlesia suurpiirteiseksi ja yhtenäiseksi". Mihin kohtaan mainittua arvostelua tuo luonnehdinta perustuu? Jos se viittaa kohtaan "a record of real generosity and integrity" niin sen merkitys on pikemmin "runsas ja tinkimätön". Lopussahan arvostelija vielä mainitsee, että albumi ei ole aivan yhtä yhtenäinen ("doesn't quite flow as well") kuin edeltäjänsä. --Savir (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 11.39 (EET)
Korjattu. --Sblöbö (keskustelu) 5. maaliskuuta 2017 kello 14.35 (EET)
Olen nyt käynyt läpi kieliasun, ja artikkeli on sen puolesta mielestäni kunnossa. Englannista kääntämiseen en oikein osaa ottaa kantaa, kun en ole niin varma kielitaidostani, etenkin kun levyarvosteluissa käytetään usein kuvailevaa kieltä. Kuitenkin mielestäni pitää aina yrittää löytää alkuperäisestä tekstistä logiikka tai asiayhteys, miten sanat liittyvät toisiinsa. Sen takia en ole ihan varma siitä, että tässä tapauksessa "generosity" voitaisiin kääntää "runsas". Arvostelussa nimittäin todetaan levystä "simultaneously a quickly turned-around cash-in and a record of real generosity and integrity". Levy on siis toisaalta nopeasti tehty rahastus, mutta samalla jotakin muuta, olisiko "antelias ja rehellinen". Jotta ajatus tulisi selvemmäksi, voisi olla hyvä kääntää koko lause eikä vain jälkimmäistä osaa. Mutta jätin nyt kuitenkin ennalleen.--Tanár 27. maaliskuuta 2017 kello 12.36 (EEST)
Tuosta generousin käännöksestä minä ajattelin, että anteliaiden tekijöiden tekemä albumi on runsas, joten siksi suosittelin runsasta. --Savir (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 14.18 (EEST)
Sanan kääntäminen anteliaaksi on myös mahdollista, mutta olisiko silloin luontevampaa kirjoittaa albumin kohdalla esim. "avokätisyyden osoituksesta"? --Savir (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 14.45 (EEST)
Menin yli siitä missä aita on matalin ja otin ko. kohdan kokonaan pois, kun tuntuu aiheuttavan itse kullekin päänvaivaa. Ja Tanárille taas kerran isot kiitokset tärkeästä työstä. --Sblöbö (keskustelu) 27. maaliskuuta 2017 kello 23.29 (EEST)

Journey (videopeli)[muokkaa wikitekstiä]

en-wikin suositellusta artikkelista suomennettu versio johon olen itse tehnyt pari korjausta, lisännyt jokusen lähdeviitteen ja arkistolinkit niihin verkkoviitteisiin joissa niitä ei ollut. Vaihdoin myös kansikuvan vähemmän tylsän näköiseen. Tarkoituksena olisi saada tästä suositeltu artikkeli. Faktojen puolesta on mielestäni melkoisen tyhjentävä ja hyvin lähteistetty mutta sanamuodoissa voi olla paikoittain viilattavaa ja/tai tarkennettavaa. En tosin ole saanut Tarina-osion kaikkea tietoa lähteistettyä - ja tuskin saan tulevaisuudessakaan ellei uusia lähteitä ilmaannu - koska suurin osa lähteistä pyrkii välttämään juonipaljastuksia ja ne jotka juonesta puhuvat eivät kuvaile sitä tarpeeksi tarkasti. --Veikk0.ma (keskustelu) 24. helmikuuta 2017 kello 05.41 (EET)

Mitä tarkoittaa suomennos? Oletko siis tarkistanut lähteet, vai pelkästään kääntänyt artikkelin? --PtG (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 22.32 (EET)

Liikenne Suomessa[muokkaa wikitekstiä]

LA-keskustelussa 2015 lopussa, jolloin jo vihjailtiin että HA-tasolle olisi mahdollisuuksia. Sen jälkeen laajennetu edelleen, viimeksi ympäristövaikutusosiolla. Mitäs vielä ? --Tappinen (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.05 (EET)

Minusta tästä tavattoman laajasta aiheesta on ihan hyvä paketti. En myöskään löydä pahoja aiheelle tyypillisiä näkökulmakärjistyksiä. Ihan villinä ideana, niin heittäpä Twitterissä arviointipyyntö tyyliin "Wikipedia-yhteisö pyytää apuanne @lvmfi Liikenne Suomessa -artikkelin arviointiin. Ovatko perusasiat kunnossa? +linkki". Tiedän, että niin ko. ministeriö kuin niiden eri liikenteen virastot ovat hyvin aktiivisia somessa. --Caygill (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 15.08 (EET)
Muutama miete. Suomen julkista paikallisliikennettä ei käydä oikein läpi missään. Helsingin paikallisliikenteestäkin vain yksi virke. Pitäisikö paikallisliikennettä käydä läpi (raitiotiet, bussiliikenne)? VR:n matkustajamääristä olisi kiva saada jotain visuaalista graafia tietysti. Taloudellista aspektia olisi kiva saada enemmän mukaan. Miten valtion tulonsiirrot jakautuvat liikennepolitiikassa? Kieltäkin voisi syynäillä vielä tarkemmin. Välillä jotkut virkkeet kuulostavat hirveän irrallisilta.--Bodiroga~fiwiki (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 16.44 (EET)
Hyviä ajatuksia. Löysin jotain lähteitä paikallisliikenteeseen, silppua pitää tietysti varoa. Talouspuoli on nyt vähän herkkä kun on ne liikennekaari-pöhinät päällä. Kielenhuolto olisi hyvin tervetullutta. --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 20.57 (EET)
Lyhyt kommentti taloudesta - tämä liikenneverkkoselvitys vs liikennekaari kannattaa hahmottaa oikein. Jälkimmäinen on se kolmivaiheinen liikennemarkkinoiden lakihanke. [1] --Caygill (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 14.37 (EET)
Tarvitsemme siis selvästi artikkelin Liikennekaari ettei mene tämä artikkeli liian resentistiseksi. --Tappinen (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 16.33 (EET)
ALoitin nyt talousartikkelinkin, taas kaksi lausetta, kaksi lähdettä. Pitäisi siirtyä sinne twitteriin... --Tappinen (keskustelu) 9. helmikuuta 2017 kello 20.07 (EET)
Määritelmälauseeksi pitäisi keksiä jotain muuta kuin "Tämä artikkeli käsittelee liikennettä Suomessa." --Savir (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.48 (EET)
Hyvät ehdotukset erittäin tervetulleita. --Tappinen (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 16.33 (EET)
Osioista tieliikenne, raideliikenne, vesiliikenne ja lentoliikenne saisi tehdä omat artikkelinsa ja typistää niiden osuutta tässä artikkelissa. Nehän ovat erillisiä kokonaisuuksia ja niistä on varmaan enemmänkin kerrottavaa. Nyt artikkeli näyttää liiaksi kokoelma-artikkelilta. Tämän artikkelin pitäisi keskittyä yleisempiin asioihin. --Savir (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.52 (EET)
Osittain tämä on kokoelma-artikkeli, sillä jokainen noista osiosta kuuluu keskeisesti liikenteen Suomessa. Ei tässä vielä liian laajasti mistään osa-alueesta kerrota. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.56 (EET)
Minusta esim. enkkuwikin Yhdysvaltain liikenne -artikkeli on paremmin painotettu. Sen ensimmäiset neljä osiota käsittelevät liikennettä yleisesti, siinä on jopa historiaosio, ja yksittäiset liikennemuodot ovat vasta alempana. --Savir (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 22.07 (EET)
Kieltämättä siinä on ideaa, että olisi yleiset osiot ensin. Tosin tuolla enkkuwikin Yhdysvaltain liikenteessä nyt asioita on todella sekaisin, kun on yleisiä osioita alussa ja lopussa. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 22.14 (EET)
Hieman tässä pelottaa se, että artikkeli on koottu käytännössä kokonaan yksittäisistä lähteistä. Paikoin onkin vähän silppua, kun on monia yhden kahden lyhyen lauseen kappaleita. Sellainen tekninen asia, että samannimiset otsikot ovat hieman ongelmallisia. Enwikissä ainakin suositellaan, ettei artikkelin sisällä käytettäisi samannimisiä otsikoita. Pitäisikö esimerkiksi historia yhdistää yhteiseksi osiokseen? Mulla on esimerkiksi hyllyssä kirja Suomen historiasta, jossa käsitellään myös liikenteen kehitystä jokaisen osion sisällä. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.53 (EET)
Jäsentelystä yritin virittää keskustelua ennen LA-arviointia. Muutan otsikointia nyt aluksi. --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 22.07 (EET)
Artikkeli käsittelee lähes tyystin moottoriliikennettä. Lihasvoimin suoritettavasta liikkumisesta on toki muutama lause. Henkilöliikenteen matkoista tehdään kuitenkin yhden lauseen mukaan kävellen tai pyöräillen 30 %, joten tätä aluetta voisi käsitellä huomattavasti laajemmin ja kenties omana osa-alueenaan.--Huhdanjo (keskustelu) 12. helmikuuta 2017 kello 19.28 (EET)
Aloitin kappaleen ja muistin miksi en tehnut sitä 2015: valtakunnallista lähdetietoa on tosi huonosti. --Tappinen (keskustelu) 12. helmikuuta 2017 kello 21.50 (EET)

Pikahuomio yhdestä osiosta: Ainakin liikennealan koulutuksesta kertova osio on kovin puutteellinen. Korkeakoulutason opetusta annetaan muuallakin kuin Aalto-yliopistossa (vaikkapa Turun yliopistossa on Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus ja Tampereen tekn. yliopistossa pruukkasi olemaan Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos, jne...), useissa ammattikorkeakouluissa on alan opetusta ja liikenne- tai logistiikka-alan opetusta taitaa olla kymmenissä ammatillisissä oppilaitoksissa. Tältä osin artikkeli ei ole vielä lupaavaan tasoinen.--Paju (keskustelu)

Lisäsin jotain merenkulun ja ilmailun opetuksesta, ja Tampereen, sekä taikasanat "muun muassa". Pitäisikö poistaa koko kappale, ettei mene säläksi ? --Tappinen (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 07.12 (EET)
Koulutusosio tarvitsee selkeämmän yleiskuvan, ei pelkästään esimerkkejä korkea- ja ammattikorkeakouluista tai ilmailualan koulutuksesta. Keskeisestä tieliikenteen koulutuksesta ei ole mainitaa. Ammattikorkeista mainitsisin ainakin päällystön (merikapteenien, perämiesten, konemestarien, laivurien) koulutuksen muita alan ammatteja väheksymättä. Ilmailualan opetusta on muuallakin kuin Porissa, ainakin Vantaalla (esim. Avia College ja Finnair Flight Academy, johon on jo keäilty kuvitusta/tekstipohjaa artikkelia varten). Rajaus: missä määrin logistiikka ja liikenteen huoltopalvelut mukaan; ei voi täysin sivuuttaa? Kouluts liippaa teemaa suomalaisen henkilöstön ja kaluston osuus maan kotimaan- ja ulkomaanliikenteessä, josta voisi olla jotain. --Paju (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 15.12 (EET)
Museot eivät ole puhtaasti koulutusta, mutta suomalaiset merenkulun, autoilun ja ilmailun museot voisi kai jotenkin ympätä mukaan, vaikka linkkeinä. --Paju (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 15.15 (EET)
Poistin koulutusasiat odottamaan laadukasta pääartikkelia tai ainakin omaa osiotaan. Museoista ja alan lehdistä voisi ehkä tehdä jonkun kulttuurihistoriakokonaisuuden, museoradat siinä mukana. --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.11 (EET)
Suomen liikennealan museot on nyt Katso myös -osiossa. Muut sen osion linkit taitavat olla Watin jäljiltä. --Tappinen (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 23.07 (EET)

Havainto kuvituksesta: Ainakin rataverkon svg-kartta (vuodelta 2010) näyttää osin vanhentuneelta. Kartan mittakaavassa pitäisi näkyä esimerkiksi vilkkaasti liikennöity Kehärata, tai karttatekstissä maininta ettei kartta kuvaa enää koko nykyistä rataverkkoa. Voisiko harkita pääkaupunkiseudun rataverkon nostamista esille osasuurennuksena? Suomen vilkkaimmista asemista toivoisin, että Pasilaa ja Tikkurilaa (taitavat olla sijoilla 2. ja 3., en ole varma järjestyksestä vuoden 2017 alussa) voisi yrittää sisällyttää mukaan pääkarttaankin, vaikka lomittamalla.--Paju (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 17.06 (EET)

Talousosioon mainintaa myös julkisen vallan lento- ja meriliikenteltä perimistä (palvelu)maksuista. Siis esimerkiksi Eurocontrollin perimistä ylilentomaksuista sekä väylä-, luotsaus- ja satama/matkustajamaksusista (esim. 1, 2 ja 3). Eivät reittilentokoneet lennä yläilmoissakaan Suomen (lennonjohtoalueen) yli ilmaiseksi eivätkä luotsit/satamaviranomaiset yms. elä ja toimi pelkällä pyhällä hengellä ja budjettirahalla.--Paju (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 17.40 (EET)

Tämä lisätty, vaikkakin vain mainintana. --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.11 (EET)

Hyvä johdanto. Pitäisikö lauttaliikenteestä (esim. Ahvenanmaalla) mainita jotain, kuitenkin merkittävä tekijä paikallisesti. —kallerna (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 11.40 (EET)

Hyvä ajatus. Lisäsin vähän. --Tappinen (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 12.04 (EET)

Muutamia ideoita ilmailu-osioon: maantieliikentene tapaan voisi käsitellä Suomen ilmatilaa (valvottu ja valvomaton ilmatila, ehkä sotilasalueista jotain). Pienoisilma-aluksista, kuten lennokeista ja multikoptereista voisi mainita myös jotain, sillä ne ovat olleet aika paljon esillä mediassa viimeaikoina. Pienois-ilma-alusten lennättämistä rajoitettiin esimerkiksi tiettyjen alueiden yllä, ja aiemmin käytännössä rajoittamattomat lennätyssäännöt muutettiin huomattavasti kireämmiksi härpäkkeiden määrän kasvettua valtavasti parissa vuodessa. Yleisesti eri osiossa voisi myös käsitellä liikenteen erilaisia lupia, kuten autoilun osalta eri ajokorttiluokat ja ilmailun puolella lentolupakirja ja sen eri luokat. Pienoisilma-aluksille on ehdotettu myös tällaista lupakäytäntöä, mutta se ei ole vielä ottanut tuulta allensa, muistaakseen vain kaupallisten toimijoiden pitää olla jossain Trafin rekisterissä. --Msaynevirta (k · m) 19. helmikuuta 2017 kello 16.00 (EET)

Alan etsiä lähteitä ilmatilaan. AIP-kö ? Tieliikenteessä ei käsitellä Segwayta ja rullaluistelijoita, vesiliikenteessä ei purjelautailua. Haluaisin vetää johonkin rajan siitä että mikä on liikennettä ja mikä muuten vaan liikuvia härpäkkeitä. --Tappinen (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 16.27 (EET)
Joo, AIP:ista taitaa löytyä nuo ilmatilojen luokitukset. Ehdottaisin, että noista pienois-ilma-aluksista laitettaisiin ainakin parin virkkeen mittainen maininta lentokalusto-osaan, sen suuresta trendistä niissä on kuitenkin kyse. --Msaynevirta (k · m) 19. helmikuuta 2017 kello 17.37 (EET)
AIP ei ollutkaan niin helppo, ei tähän mitään koordinaattilistoja voi laittaa... --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 15.16 (EET)
Muistin itsekin väärin, tarkemmat ilmatilaluokitukset eivät näytä olevan AIPissa, josta löytyvät vain rajoitus- ja kieltoalueet, sekä ENR 6 -osasta löytyvät kartat, joista näkee eri lennonjohtoalueet. Ilmailukartasta saisi varmaan tutkittua lennonjohtoalueet, mutta jonkun pitäisi sitten hommata sellainen käyttöönsä. --Msaynevirta (k · m) 20. helmikuuta 2017 kello 17.54 (EET)
RTF – OPAS RIIPPU- JA VARJOLIITÄJILLE voisi ehkä olla toimiva lähde ilmatilan käsittelyyn, sen kuudennessa luvussa on yleistä analyysiä Suomen ilmatilasta, jota voisi varmaan jotenkin esimerkiksi yhdistellä AIS:stä saatavilla oleviin tietoihin. Trafi vei myös läpi ilmatilauudistuksen, josta voisi ehkä mainita jotain jos aihe sopii johonkin väliin. En lähtenyt tarkemmin lukemaan, mutta tästäkin voi ehkä olla jotain hyötyä. --Msaynevirta (k · m) 20. helmikuuta 2017 kello 18.09 (EET)
RTF on vanhentunut noilta osin. Luin lakia ja asetusta, jotain on nyt tuolla. Koko miehittämättömien toiminta on nyt kalusto-osan lopussa, eikä säädöksissä. Ajokortit vain mainintana, enempi niinku placeholder. --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.11 (EET)
Kaikki luvat nyt mainittu suunnittelu ja hallinto-osan lopussa. --Tappinen (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 08.10 (EET)

Eri aiheita on nyt lisätty runsaasti tämän keskustelun aikana. Mielestäni tässä alkaa olla kattavasti asiaa suomen liikenteen yleisistä erityispiirteistä; paljon lisäähän voi kertoa sekä pääartikkeleissa että artikkelissa Liikenne. @PtG:, olisko jäsentelystä uusia näkemyksiä ? @Tanár: entäs tuo kielipuolo ja irtonaiset lauseet ? --Tappinen (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 08.25 (EET)

Voin käydä kieliasun läpi. Heti johdannossa yritinkin selventää sitä, että eri liikennemuotojen osuutta voi tarkastella kahdella tavalla: 1) matkasuoritteesta ja 2) matkojen lukumäärästä. Koska "matkasuorite" on ainakin itselleni vähän vieras tilastotermi, kirjoitin johdantoon "osuus matkustetuista kilometreistä". Vähän kömpelö ilmaus, mutta en keksinyt parempaakaan. Toinen mahdollisuus olisi tehdä artikkeli matkasuorite, jolloin termiä voisi käyttää sellaisenaan.--Tanár 26. helmikuuta 2017 kello 10.57 (EET)
@Tappinen: Tein rohkeita muutoksia. Mullistin historian kokonaan ja siirsin pari asiaa rautatieliikenneosioon. Yritin tuoda paremmin yleistä kehityskulkua esille. --PtG (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 15.14 (EET)
Siksipä sinua pingasinkin kun muistin sinulla olevan jäsentelyn tajua - ja hyllyssäsi historialähteen. --Tappinen (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 15.16 (EET)
Lisäsin nyt joukon kuvia. Saa muuttaa. --Tappinen (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 07.45 (EET)
Kuvitusta voisi kyllä kehittää. Tällainen on toki aika haastava aihe kuvittaa, sillä esimerkiksi tuo pääkuva voisi olla periaatteessa lähes mistä tahansa länsivaltiosta. Vähintään kuvatekstillä pitäisi liittää kuva paremmin tekstiin. --PtG (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 08.28 (EET)
Kokosin tänne neljä kuvaa joista voisi ehkä rakentaa samanlaisen kollaasin kuin Suomen luonto ? Mutta olisiko osakuvat nuo vai jotain muuta ? --Tappinen (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 19.53 (EET)

Paikallisliikennettä koskeva luku on aika lyhyt, ja sitten se on tieliikenteen alla, vaikka raideliikenteessä ja vesiliikenteessäkin voi olla paikallisliikennettä. Jos tarkoitus on kuitenkin puhua vain tieliikenteessä harjoitetusta paikallisliikenteestä, eli paikallisbusseista, sitten pitäisi ainakin raideliikenteen alla olla myös paikallisjunia koskeva osa.--Tanár 28. helmikuuta 2017 kello 19.40 (EET)

Kumpi tapa välttäisi paremmin silpun luettelemisen vaarat ? Raitiovaunuja ja vesibusseja ja ... --Tappinen (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 19.53 (EET)
Ehkä ennemmin voisi olla paikallisliikenteestä oma lukunsa, joka ei olisi tuon tie-raide-vesiliikennejaottelun alla. --Tanár 2. maaliskuuta 2017 kello 19.27 (EET)
Tehty. Huomaan että raiteilla kulkeva paikallisliikenne on nyt kahdesti, keksitkö mitä raideliikenteen kalusto-osaan pitää jäädä ? --Tappinen (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 22.53 (EET)
Hm höm, ehkä pientä päällekkäisyyttä voi olla, kun ei sitä kokonaan voi välttääkään. Jotkin jutut vaan sopivat luontevasti kahteen eri yhteyteen.--Tanár 8. maaliskuuta 2017 kello 19.18 (EET)
Ja sama koskee onnettomuuslukua, joka on nyt tieliikenteen alla ja jossa puhutaan ainoastaan auto-onnettomuuksista. Olisi ehkä parempi että olisi vain yksi pääluku "liikenneonnettomuudet" ja siinä sitten kaikki liikennemuodot.--Tanár 2. maaliskuuta 2017 kello 22.50 (EET)
On myös "Raideliikenteen turvallisuus". Lento ja laivat tuntuvat äkkiseltään yksittäistapauksilta... --Tappinen (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 22.53 (EET)
Onnettomuudet ja turvallisuus ovat nyt omana lukunaan. Laivaonnettomuuksista en vieläkään keksi miten sen tekisi ilman yksittäistapauksien luettelemista. --Tappinen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 23.24 (EET)
Kiitti, kyllä tämä jako on mielestäni parempi. Vesillä toki sattuu onnettomuuksia, mutta en tiedä onko se sitten "liikennettä", jos eno putoaa veneestä ja hukkuu vaikka juhannuksena... Sitten tuli paikallisliikenteestä vielä mieleen, että artikkelissa ei ole jaottelua yksityinen/julkinen liikenne. Pitäisikö olla? Paikallisliikenne on kuitenkin enemmän julkisen liikenteen termi. --Tanár 7. maaliskuuta 2017 kello 22.47 (EET)
En oikein saa kiinni, miten tuohon toisi Suomi-näkökulmaa. Koetan rajata tätä niin että aiheiden pitää kertoa Suomesta ja liikenteestä. --Tappinen (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 08.18 (EET)
No joo, ehkä tuo meni jo hifistelyn puolelle. Mutta jos sattuisi vaikka löytymään tilastotietoja siitä, kuinka paljon maantieliikenteessä esim. joissain kaupungeissa on yksityistä ja kuinka paljon julkista, niin sellaisen voisi sitten kirjoittaa ko. osioon.--Tanár 8. maaliskuuta 2017 kello 19.18 (EET)

Raideliikenteen liikennemäärien yhteydessä todetaan, että Pietariin on vuorokaudessa neljä junavuoroa. Pitäisikö maininta ottaa pois, koska Pietarin-junat eivät kuulu Suomen liikenteeseen? Toisaalta onhan lentoliikenteessäkin mainittu kansainväliset lennot... Jos Pietariin menevä henkilöliikenne lasketaan mukaan, siitä seuraa jatkokysymys, että kuinka paljon rahtiliikennettä mahtaa mennä raiteilla rajan yli ja pitäisikö sekin sitten mainita. Entä maantieliikenne, paljonko autoja menee Torniosta Haaparantaan päivässä? Entä muut raja-asemat? Tämähän leviää ja paisuu kuin pullataikina.--Tanár 8. maaliskuuta 2017 kello 19.40 (EET)

Pietarin junavuorot näyttävät kieltämättä nyt orvoilta. Pois ? Vai seuraksi maininta että Ruotsiin ei mene junia. --Tappinen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 20.28 (EET)
Testasin vähän erilaista rakennetta. Lisäilin myös tietoa, mm. raja-asemista. Osa asioista on vielä väärässä paikassa ja osalla en keksinyt uutta paikkaa. Miltä näyttää. @Tappinen:, @Tanár: --PtG (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 15.46 (EET)
Minusta toi näyttää otsikkotasolla aika hyvältä. Ensin eri liikennemuodot ja -määrät, sitten infrastruktuuri ja liikennevälineet. Lentoliikenteen nostaisin ylemmäs, henkilö- ja rahtiliikenteen jälkeen. Yleensä historia on artikkelin alussa, mutta tässä tapauksessa se sopii minusta tuonne loppuun ihan hyvin. Ympäristö- ja talousvaikutukset voisi yhdistää "vaikutukset"-luvuksi. Voisiko ammatit olla koulutuksen nimellä vaikka suunnittelun ja hallinnon alla? Sitten siinä voisi mainita myös autokoulun ja muun "harrastuspuolen" (vesi- ja ilmaliikenteessä).--Tanár 11. maaliskuuta 2017 kello 16.16 (EET)
Pistän nyt kielenhuollon jäihin kunnes saadaan rakennepuoli kuntoon.--Tanár 11. maaliskuuta 2017 kello 16.17 (EET)
Rahti- vastaan henkilöliikenne -jako on vähän tasapainoton jos rahtimääriä on kaksi lausetta eivätkä nekään yhteismitallisia. Satamien rahdit kun kuitenkin on ihan toisaalla. Etsin josko aihepiiristä löytyisi jotain lisää. Koulutus on loputon suo, ks. ylempänä. --Tappinen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 20.37 (EET)
Tuo on vielä raakaversio. En ehtinyt päivällä viimeistelemään asiaa paremmin, kun heittelin osioita vain nopeasti uuteen järjestykseen. Osa asioista on varmasti väärssä paikassa. Rahdista mulla on yksi lähde olemassa jo tallessa. --PtG (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 20.43 (EET)