Wikipedia:Medianäkyvyys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tällä sivulla on lueteltu uutisointeja ja juttuja, joita on julkaistu Wikipediasta suomenkielisessä mediassa tai suomenkielisestä Wikipediasta mediassa.

Huomaathan, että lähteenä käyttäminen merkitään omaan osioonsa, joka on tämän sivun lopussa.

Lehdistölle yhteystiedot haastatteluja tai kysymyksiä varten ovat sivulla Wikipedia:Lehdistölle.
Wikipediaan yleisesti liittyvät uutiset kuuluvat sivulle Wikipedia:Kahvihuone (uutiset).
Yleismaalliset uutiset kuuluvat sivulle Wikipedia:Uutisarkisto.

Wikipedia uutisissa[muokkaa wikitekstiä]

Marraskuu
  • Heino, Elina: Netti on lääketiedon villi länsi - Lääkäri täydentää somekeskusteluissa Wikipediaa ("Toinen toimintavinkki on Yhdysvalloista. Sikäläiset farmasian opiskelijat tuottivat osana opintojaan oikeaa lääketietoa Wikipediaan.– Suomessakin terveydenhuollon ammattilaiset voisivat käydä Wikipediassa tarkistamassa, ovatko heidän oman alansa keskeiset termit ja teemat oikein, [Fimean tutkimus- ja kehittämispäällikkö Katri] Hämeen-Anttila sanoo.") Mediuutiset. 18.11.2016. Viitattu 20.11.2016.
Lokakuu
Syyskuu
  • Näveri, Anna: Voiko Wikipediaan luottaa? Savon Sanomat 21.9.2016 s. B8-B9. ”Kysymys suomenkielisen Wikipedian luotettavuudesta ei ole ollenkaan yksinkertainen. John Pajusen mielestä (opettaa Jyväskylän yliopistossa argumentaatiota ja kriittistä ajattelua) olennaisempaa on miettiä käyttötarkoitusta: ”akateemisen tekstin kirjoittamiseen Wikipedia ei käy, mutta nippelitiedon tarkistukseen se sopii – jos virheen mahdollisuus ei kaada maailmaa”. Wikipedisti Haltiamieli antaa artikkeleiden luotettavuudesta vastauksen: ”Toiset ovat, toiset eivät, … kannattaa suhtautua terveellä epäluulolla, niin kuin moniin muihinkin teksteihin kannattaisi”. Artikkelissa esitetään kuusi neuvoa hyvän Wikipedia-artikkelin tunnistukseen. Neuvoista luotettavuuteen liittyy lähinnä se, että artikkelin teksti on hataralla pohjalla ilman lähteitä, koska Wikipediassa esitetään vain toisen käden tietoa. Artikkelissa päädytään myös mm, siihen, että Wikipedia on tullut jäädäkseen, joten meidän kaikkien vastuulla on hyödyntää sitä mahdollisimman hyvin.” Viitattu 25.9.2016. Artikkelin paperilehdestä poikkeava verkkoversio: Voiko Wikipedian artikkeleihin luottaa? Viitattu 23.9.2016.
Elokuu
  • Määttänen, Juuso: Kouvola on Suomen karuin kesäkaupunki – tämän vuoksi se on niin rakastettava Nyt. 29.8.2016. ”Kouvola-taustaisten julkisuuden ihmisten tavoittaminen on senkin takia vaikeaa, että – toisin kuin lähes kaikilla muilla suurilla suomalaisilla kaupungeilla (esimerkiksi Porilla) – Wikipediassa ei ole artikkelia tunnetuista kouvolalaisista henkilöistä.” Viitattu 29.8.2016.
Heinäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
  • Ruotsin BUS voitti Wikipedian: Taideteosten tekijänoikeudet pätevät verkossa Taiteilija, 20.4.2016. (Ruotsin korkeimman) "Oikeuden päätöksen mukaan lupa taideteosten käyttöön tulee kysyä ja taiteilijat ovat oikeutettuja korvaukseen myös silloin, kun kyse on pysyvästi julkisilla paikoilla olevista taideteoksista. Oikeus toteaa myös julkisista taideteoksista otettujen kuvien tuottavan kaupallista arvoa avoimille tietopankeille, kuten Wikipedialle."
Maaliskuu
Helmikuu
  • Viljanen, Kaisa: Wikipediasta puuttuu valtavasti naisia, ja nyt asia aiotaan korjata – kerro tässä, kuka nainen tietosanakirjaan pitää saada. Helsingin Sanomat, 24.2.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.1.2016.
  • Salonen, Aino: Naiset puuttuvat Wikipediasta – suomalaiset ryhtyivät kapinaan. Me Naiset, 5.2.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.1.2016.
  • Snårbacka, Jennifer & Tarvasaho, Maria: Hundra kvinnor till Wikipedia Smocka. 4.2.2016. Social- och kommunalhögskolan vid Helsingfos universitet. (ruotsiksi)
Tammikuu
  • Viikon puheenaihe. Luotatko Wikipedian tarjoamaan tietoon?. Helsingin Sanomat, 16.1.2016, s. C7. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.1.2016. Kysymys on esitetty kolmelle haastateltavalle: Suomalaisen yhteiskoulun äidinkieleopettaja Tuula Uusi-Hallila: ”Luotan, että nimet, vuosiluvut ja muut nippelitiedot ovat oikein. Artikkeleista saa yleensä hyvän kokonaiskuvan asiasta. Varsinaiseen opiskeluun tarvitaan asiantuntijoiden kirjoittamia tietokirjoja. Wikipedia voi toimia parhaimmillaan kiinnostuksen herättäjänä. Oma kokemus on, että sen tiedon luotettavuus on parantunut.” Kuvataiteilija Timo Brendenberg:” Luotan yleisesti ottaen. Väärää tietoa en ole juuri kohdannut. Kannattaa olla lähdekriittinen: Wikipedian työkaluilla pystyy katsomaan, kuka mitäkin on milloinkin kirjoittanut.” Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström: ”Arvostan tekijöitä. Journalistin tiedonhankintaan tai faktantarkistukseen Wikipedia ei riitä. Journalistin pitäisi aina tarkistaa tietonsa alkuperäislähteistä tai asiantuntijoilta. Olen löytänyt Wikipediasta työtä tehdessäni lukuisia ihan selviä virheitä.”
  • Huusko, Jukka: Koulusurmat vetivät eniten muokkaajia suomenkieliseen Wikipediaan Helsingin Sanomat. 15.1.2016. Viitattu 16.1.2015.
  • Huusko, Jukka: Wikipedia täytti 15 vuotta – Verkon vapaan tietosanakirjan muokatuin artikkeli käsittelee George W. Bushia Helsingin Sanomat. 15.1.2016. Viitattu 16.1.2015.


Wikipedia muussa mediassa[muokkaa wikitekstiä]

Joulukuu
  • Ilkka Malmberg: "E niin kuin elämälle kiitos" ("W Wikipedia. Wikipedia on toivoa luova esimerkki siitä, kuinka suurta nimettömät ihmiset voivat yhdessä vapaaehtoisesti ja omalla ajallaan saada aikaan.") 3.12.2016
Lokakuu
  • Kansanedustaja Laura Huhtasaari viittasi Wikipedian määritelmään nationalismista A-Studiossa 19.10. (n. kohdasta 19.30).
Kesäkuu
Maaliskuu
  • Sata naista Wikipediaan. MTV3 Huomenta Suomi, 8.3.2016 (video 5 min 30 s). Haastattelussa Sanna Hirvonen Kiasmasta.
Tammikuu

Wikipedia lähteenä[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia kirjallisuudessa[muokkaa wikitekstiä]

  • Ville Hännisen suomalaisia piirtäjiä ja kuvittajia käsittelevässä esseekokoelmassa Keskipäivän miehiä: kuvia Suomen historiasta (Art House, Helsinki 2016) on kuvittaja Martti Mykkästä käsittelevän luvun alussa (s. 95) lainattu kokonaisuudessaan sisältö Wikipedian artikkelista Martti Mykkänen sellaisena kuin se oli kesällä 2016 ([1]). Hänninen kuittaa Wikipedia-artikkelin toteamalla: ”Ei virsi oikeasti lyhyenä kaunis ole – varsinkin jos on nuotin vierestä.
  • Tiina Raevaara kirjassaan "tajuaako kukaan, opas tieteen yleistajuistajille" (Vastapaino 2016, ISBN 978-951-768-546-7) kehottaa harjoittelemaan yleistajuisen artikkelin kirjoittamista aloittamalla kirjoittamaan Wikipediaan. Kirjassa on myös runsaan kahden sivun mittainen tietolaatikko Wikipediasta, jossa pohditaan Wikipediaa tietolähteenä. Raevaara pitää Wikipediaa yleisesti luotettavana ja tieteellisten artikkelin suhteen erityisesti englanninkielistä Wikipediaan. Toisaalta hän nostaa esiin tapauksia, joissa joku suomalainen henkilö, josta on tehty artikkeli Wikipediaan, ei ole pystynyt korjaamaan itseään koskevaa virhettä, vaan häntä on syytetty vandalismista.

Lähteet[muokkaa wikitekstiä]