Viestijoukot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksalaisia puhelinmiehiä 1914 Valakiassa
Puna-armeijan kuuden linjan kenttäpuhelinkeskus vuodelta 1941
Neuvostoliittolainen kenttäpuhelin vuodelta 1927, joka otettiin puna-armeijan käyttöön 1928
Neuvostoliittolainen puhelinparikaapelikelan kantolaite vuodelta 1933

Viestijoukot ovat yleensä armeijoiden maavoimien taistelevien aselajien toimintaa tukeva aselaji pioneerien, kenttätykistön, ilmatorjunnan jne. tapaan. Alkunsa viestijoukot ovat saaneet 1800-luvulla, kun viestittäminen teknistyi merkkivalojen polttamisesta ja lippusignaalien antamisesta sähköttämiseksi ja puhelimen sekä radioiden käytöksi, jolloin tarvittiin teknillisesti koulutettua henkilökuntaa viestittämään sekä perustamaan että ylläpitämään viestiyhteydet. Puolustushaaroista muun muassa ilmavoimilla ja merivoimilla on yleensä oma puolustushaaransa sisäinen viestitoiminto, joten ne eivät kuulu maavoimien viestijoukkoihin.

Radion keksimisen myötä viestitoiminta jakautui puhelintoimintaan ja radiotoimintaan. Radiotoiminnassa oleellista oli ensimmäisen CW-modulaatiolla toimiva sähkötysradio. Myöhemmin opittiin käyttämään salaamista ja kaukokirjoitinta, radiopuoli jakautui kahteen osaan, sanomatoimintaan ja radiotoimintaan, jossa oli vaatimuksena sähkötystaito.

Suomen puolustusvoimien viestijoukoissa ennen digitaaliseen tekniikkaan siirtymistä viestialan koulutuksen saaneita joukkueenjohtajia oli kranaatinheittimistön viestijoukkueessa, kun taas valtaosa viestijoukojen henkilöstöstä keskittyi yhteyksien luomiseen jalkaväen taistelevista pataljoonista prikaatiin ja sieltä eteenpäin armeijakuntaan.

2000-luvulla viestitoiminta on pitkälle automatisoitunutta ja erikoistunutta sekä tietokoneisiin perustuvaa siten, että yhteyksiä muodostetaan myös dataliikenteenä ja niin ollen myös internet-yhteyksin.

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.