Victoria Melita Saksi-Coburg-Gotha

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suuriruhtinatar Viktoria Fjodorovna

Victoria Melita Saksi-Coburg-Gotha, sittemmin suuriruhtinatar Viktoria Fjodorovna (25. marraskuuta 1876 Malta2. maaliskuuta 1936 Coburg, Saksa) oli suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanovin puoliso. He olivat myös serkkuja. Suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš oli Venäjän keisari Aleksanteri II:n pojanpoika ja vallankumouksen jälkeen Romanov-suvun päämies ja Venäjän kruununtavoittelija.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuusvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Victoria syntyi Englannin hallitsijasukuun Edinburghin prinsessana San Antonion palatsissa Maltan saarella. Hänen isänsä oli kuningatar Viktorian toiseksi vanhin poika, Edinburghin herttua Alfred. Hänen äitinsä oli Maria Aleksandrovna Romanova, Venäjän keisari Aleksanteri II:n tytär.[1]

Victorian isä kuului Saksi-Coburg-Gotha-sukuun ja peri lapsettomalta sedältään Ernst II:lta Saksassa sijainneen Saksi-Coburg-Gothan kaksoisherttuakunnan, sillä hänen vanhempi veljensä Edvard oli jo Englannin kruununperijä. Prinssi Alfred muutti perheineen herttuakuntansa pääkaupunkiin Coburgiin vuonna 1889. Vuonna 1891 Victoria matkusti äitinsä Marian kanssa tämän veljen vaimon hautajaisiin Venäjälle. Hautajaisissa Victoria tapasi serkkunsa suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanovin. Rakkaus syntyi ensi silmäyksellä.lähde? Victorian äiti ei kuitenkaan hyväksynyt avioliittoa Venäjän kuninkaallisen kanssa, koska hänen äitinsä oli riitautunut veljensä vaimon kanssa.lähde?

Sen jälkeen kun hänen siskonsa, prinsessa Marie oli nainut Romanian kruununprinssin ja myöhemmin kuninkaaksi nousseen Ferdinandin, Victoriasta tuli hovin ainoa kotona elävä täysikäinen naimaton neito ja hänelle alettiin etsiä sopivaa aviomiestä. Hänen isoäitinsä Englannin kuningatar Viktoria huomasi, että Victoria Melita tuli hyvin toimeen serkkunsa, Hessenin suurherttua Ernst Ludvigin kanssa, ja ehdotti avioliittoa. Ernst Ludvigin sisar oli Venäjän keisarinna Aleksandra Fjodorovna. Kuningatar Viktoria vaati ehdottomasti, että hänen lapsenlapsensa avioituisi suurherttua Ernst Ludvigin kanssa, ja Victoria Melitan äiti oli myös hyvin innoissaan, mutta Victoria ja Ernst Ludvig itse olivat haluttomia avioliittoon.

Nuoruusvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Victoria oli tavannut uudestaan suuriruhtinas Kirillin Pietarissa ja he olivat menneet salaa kihloihin. Kun tämä salakihlaus paljastui, Victoria Melita ja Ernst Ludvig suostuivat avioitumaan keskenään. Heidät vihittiin 9. huhtikuuta 1894 Ehrenbergin linnassa Coburgissa. Häät olivat suuret, niihin oli kutsuttu lähinnä Euroopan kuninkaallisia. Samalla Victoria Melitasta tuli Hessenin suurherttuatar Victoria.[1] Liitto ei kuitenkaan ollut onnellinen.lähde?

Victorialle ja Ernst Ludvigille syntyi kaksi lasta, jotka kuolivat nuorina: Hessenin prinsessa Elisabet (1895–1903), joka kuoli lavantautiin, ja nimetön poika, joka syntyi kuolleena vuonna 1900. Victorian ja Ernstin suhde romahti vuonna 1897 Victorian palattua sisarensa luota Romaniasta ja huomattuaan, että hänen puolisonsa oli homoseksuaali.lähde? Kuningatar Viktoria vastusti pitkään avioeroa, mutta hänen kuoltuaan 1901 puolisot erosivat vielä samana vuonna. Victoria muutti äitinsä luokse Ranskan Rivieralle.

Kirill Vladimirovitšin salainen kihlaus Victoria Melitan kanssa oli myös suuri skandaali Venäjän hovissa. Ernstin sisar keisarinna Aleksandra Fjodorovna painosti miestään tsaari Nikolai II:ta karkottamaan Kirillin Venäjän kaukoitään. Kirill Vladimirovitš asui Kaukoidässä Venäjän–Japanin sodan syttymiseen asti vuonna 1904. Kirill osallistui sotaan ja onnistui pakenemaan japanilaisilta. Lopulta tsaari armahti Kirillin ja tämä sai palata takaisin Moskovaan ja lähteä maasta Saksaan Coburgiin, Victorian luokse. Kirill Vladimirovitš ja Victoria Melita avioituivat Coburgissa 8. lokakuuta 1905. Seremonia oli vaatimaton. Nikolai II erotti Kirillin Venäjän laivastosta eikä sallinut perheen muuttoa Venäjälle. Perhe muutti Pariisiin, jossa he asuivat Champs-Élysées’llä.

Vallankumous ja sen jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikolai II:n oli pakko palauttaa Kirillin asema sen jälkeen, kun Venäjän hovissa oli kuollut kruununperimysjäseniä. Kirillistä tuli Venäjän kruununperimysjärjestyksessä kolmas, ja Kirill ja Victoria Melita muuttivat takasin Venäjälle. Perhe asui Venäjällä siihen saakka, kun Venäjän vallankumous syttyi vuonna 1917, jolloin he pakenivat Suomeen Haikon kartanoon.[2] Samana vuonna heille syntyi Porvoossa poika, joka kastettiin Haikossa Vladimir Kirillovitš Romanoviksi. Tätä ennen he olivat jo saaneet kaksi tytärtä. Suomesta perhe muutti 1919 takaisin Saksaan, Coburgiin. Lopulta perhe muutti 1925 Ranskaan, missä he asuivat loppuelämänsä. Vuonna 1924 Kirill Vladimirovitš Romanov julisti itsensä Venäjän maanpaossa olevaksi keisariksi ja ryhtyi tavoittelemaan kruunua. Hänen poikansa Vladimir Kirillovitš päätti, että hän ei aio vaatia Venäjän kruunualähde?. Victoria Melita kuoli 1. toukokuuta 1936 ja hänet on haudattu Coburgiin. Suuriruhtinas Kirill kuoli 12. syyskuuta 1938.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • John van der Kiste: Princess Victoria Melita. Sutton Publishing, 2004. ISBN 978-075-09-3469-5. (englanniksi)
  • Michael John Sullivan: A Fatal Passion: The Story of the Uncrowned Last Empress of Russia. Random House, 1997. ISBN 0-679-42400-8. (englanniksi)