Maria Aleksandrovna Romanova

Maria Aleksandrovna, Saksi-Coburg-Gothan herttuatar n. 1901

Suuriruhtinatar Maria Aleksandrovna Romanova hovipuvussa

Maria Aleksandrovna Romanova (17. lokakuuta 1853 Tsarskoje Selo, Venäjä – 24. lokakuuta 1920 Zürich, Sveitsi) oli venäläinen suuriruhtinatar, joka kuului Romanov-suvun keisarilliseen perheeseen.

Suku

Hän syntyi keisari Aleksanteri II:n ja Hessen-Darmstadtin prinsessa Marien kolmanneksi vanhimpana lapsena ja toiseksi vanhimpana tyttärenä. Hänet nimettiin äitinsä mukaan eli hän oli tämän täysikaima. Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista vanhemmasta veljestä tuli keisari Aleksanteri III.

Maria Aleksandrovna nuorena n. 1860

Lapsuus

Suuriruhtinatar Maria sai opetusta kotonaan opettajattarensa, kreivitär Tolstajan valvonnassa. Häntä valmennettiin avioliittoa varten, vaikka hänen vanhempansa olivatkin haluttomia luopumaan ainoasta tyttärestään. Maria oli erittäin musikaalinen. Pitkillä matkoilla hän opetti musiikkia nuorimmille veljilleen Sergeille (1857–1905) ja Pavelille (1860–1919).

Suuriruhtinatar Maria Aleksandrovnan ja prinssi Alfred Edinburghin herttuan häät 23. tammikuuta 1874 Talvipalatsin kirkossa

Avioliitto

Vieraillessaan Hessenin suurherttuatar Alicen luona elokuussa 1868 tuolloin 14-vuotias Maria tapasi häntä kymmenen vuotta vanhemman prinssi Alfredin. He kihlautuivat kesäkuussa 1873.

Marian toive mennä naimisiin kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin toiseksi vanhimman pojan, prinssi Alfredin kanssa herätti levottomuutta kummankin vanhemmissa, sillä Venäjän ja Englannin suhteet olivat tuolloin kireät. Mutta nuoret saivat tahtonsa läpi ja heidät vihittiin Talvipalatsin kirkossa 23. tammikuuta 1872. Maria Aleksandrovnan oli vaikea sopeutua Englannin hoviin ja hänen ansionsa pääsivät esiin vasta, kun hänen puolisostaan tuli Saksi-Coburg-Gothan herttua.

Nuoruudessaan toisiinsa ihastuneet sulhasen äiti kuningatar Viktoria ja morsiamen isä keisari Aleksanteri II tapasivat toisensa Lontoossa 35 vuoden jälkeen eivätkä olleet enää ihastuneita näkemäänsä. Aleksanteri sanoi Viktorian olevan "vanha hölmö".

Maria asui puolisonsa kanssa Clarence Housessa, loukkasi Britannian hovia mahtailemalla älynlahjoillaan ja oletti että hän keisarillisen suvun jälkeläisenä oli edellä arvojärjestyksessä muita paitsi kuningatarta. Kuningatar piti Marian Katariina II:n perintönä saatuja koruja epäsopivan suurellisina 20-vuotiaalle nuorelle naiselle. Maria inhosi Lontoota, piti ruokaa kauheana ja visiittejä anoppinsa luokse Windsorin linnaan ja Osborne Houseen ikävystyttävinä.

Tyttäret prinsessa Beatrice, prinsessa Victoria Melita, prinsessa Alexandra ja prinsessa Marie surupukuisina isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1900

Lapset

Maria Aleksandrovna Romanova puolisonsa Alfredin ja esikoispoikansa Alfred nuoremman kanssa n. 1874

Marialle ja Alfredille syntyi viisi lasta:

• Prinssi Alfred (1874–1899), kuoli 24-vuotiaana epäselvissä olosuhteissa, naimaton, ei jälkeläisiä
• Prinsessa Maria (1875–1938), Romanian kuningatar Ferdinand I:n puoliso, heillä oli kuusi lasta
• Prinsessa Victoria Melita (1876–1936), avioitui (1) Hessenin ja Reinin suurherttua Ernst Ludvigin kanssa, heillä oli yksi lapsi, avioero 1901; avioitui (2) suuriruhtinas Kirill Vladimirovitšin kanssa, heillä oli kolme lasta
• Prinsessa Alexandra (1878–1942), avioitui Hohenlohe-Langenburgin prinssi Ernst II:n kanssa, heillä oli jälkeläisiä
• Prinsessa Beatrice (1884–1966), avioitui Espanjan infante Alfonso de Orleans y Borbónin, Gallieran herttuan kanssa, heillä oli jälkeläisiä

Ensimmäisen maailmansodan aikaan

Vaikka Maria pysyikin aina mieltymyksiltään ja käytökseltään hyvin venäläisenä, hänen kerrotaan muuttuneen sodan aikana kiihkeän saksalaismieliseksi. Coburgin hallitsijasukuun kohdistui sodan syttyessä suurta vihamielisyyttä englantilaisten ja venäläisten sukulaisuussuhteiden vuoksi, minkä Maria Aleksandrovna itse sai karvaasti kokea. Coburgien hallitsijahuoneen luhistuminen oli viimeinen isku, ja Maria pakeni Sveitsiin kuten serkkunsakin.

Maria Aleksandrovna kuoli Sveitsissä lokakuussa 1920.