Vesipaunikko
| Vesipaunikko | |
|---|---|
 Vesipaunikko |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Maksaruohokasvit Crassulaceae |
| Suku: | Paunikot Crassula |
| Laji: | aquatica |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Vesipaunikko eli paunikko (Crassula aquatica, syn. Tillaea aquatica, Bulliarda aquatica) on hyvin pienikokoinen rantojen maksaruohokasvi. Suomessa laji on luokiteltu vaarantuneeksi, sillä se on taantunut.[1]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksivuotinen vesipaunikko kasvaa vain 1–5 senttimetriä korkeaksi. Kuivalla maalla kasvi on usein punainen. Varsi on pysty, haaraton tai tyvestä haarainen. Kasvi on mehilehtinen. Vastakkaiset lehdet ovat tasasoukkia, möyheitä, liereitä ja suippoja tai otakärkisiä. Hyvin pienet valkoiset tai punertavat kukat ovat lehtihangoissa. Sekä teriö että emiöt ovat nelilehtisiä. Vesipaunikko kukkii Suomessa heinä-elokuussa. Lehtihankoihin kehittyy nelikärkisiä tuppilohedelmiä.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesipaunikon levinneisyysalue painottuu Euroopassa Etelä- ja Keski-Ruotsiin ja -Suomeen. Lajia tavataan harvinaisempana myös Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa, Venäjän Karjalassa, Puolassa, Saksassa ja Ranskassa. Se kasvaa myös Japanissa sekä Pohjois-Amerikassa paikoin itä-, länsi- ja etelärannikoilla.[3] Suomessa vesipaunikkoa kasvaa hyvin satunnaisena Tornion korkeudelle saakka. Runsaimmat esiintymät ovat Ahvenanmaalla, Tampereen seudulla, Oulujärven ympäristössä ja Perämeren rannikolla. Aikaisemmin lajia kasvoi yleisesti muun muassa koko Saaristomeren alueella, mutta laji on alueelta nykyisin lähes kadonnut.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesipaunikko kasvaa veden rajassa liejuisilla ja savisilla järvenrannoilla, erityisesti laidunrannoilla. Joskus laji kasvaa myös murtovedessä ja saariston kalliolätäköissä. Vesipaunikko on Suomessa harvinaistunut erityisesti sisämaassa rantalaidunnuksen vähennettyä.[2][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vesipaunikko – Crassula aquatica Punaisen kirjan verkkopalvelu. Viitattu 14.1.2024.
- ↑ a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos, s. 230. Helsinki: Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
- ↑ Den virtuella floran: Fyrling (Crassula aquatica) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 13.12.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Paunikon (Crassula aquatica) levinneisyys Suomessa Viitattu 13.12.2017.
- ↑ Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry: Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle., s. 23. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, 2005. ISBN 952-10-2372-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas 2022: Paunikon eli vesipaunikon (Crassula aquatica) levinneisyys Suomessa.
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Paunikko (Crassula aquatica)
- ITIS: Crassula aquatica (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Crassula aquatica (englanniksi)
| ||||||||||