Vuoreija

Vardø kommune Várggát Vuorea Vuoreija
vaakuna sijainti
www.vardo.kommune.no
Sijainti	70°22′13″N, 031°06′25″E
Lääni	Finnmarkin lääni
Perustamisvuosi	1789
Pinta-ala	600,5 km²
Väkiluku	2 128 (1.1.2013)
– väestötiheys	3,5 as/km²
Kunnanjohtaja	Rolf Einar Mortensen (Ap, 2003)
Infobox OK

Kirkegata ja kirkko

Kirjasto

Vuoreija (norj. Vardø, pohjoissaameksi Várggát, kveeniksi Vuorea) on kunta ja kaupunki Varangin niemimaan itäosassa Norjan Finnmarkin läänissä. Samanniminen kuntakeskus sijaitsee Vardøyan saarella. Tammikuussa 2013 tehdyn väestönlaskennan mukaan kunnassa oli 2 128 asukasta.

Vuoreija mainitaan kalastuspaikkana ja linnoituksena jo 1307. Vardøhusin (suom. Varjakka) linnoitus on ollut vuodesta 1738 lähtien museona.

Vuonna 1769 Vuoreijaan saapui Tanskan kuninkaan kutsusta ulkomaisia tähtitieteilijöitä havainnoimaan Venuksen ylikulkua. Wienin observatorion johtaja Maximilian Hell otti mukaansa unkarilaisen kollegansa János Sajnovicsin ja kannusti tätä vertailemaan saamen ja unkarin kieltä. Tästä tutkimusmatkasta voidaan sanoa vertailevan suomalais-ugrilaisen kielitieteen saaneen alkunsa.

Vuoreija sai kaupunginoikeudet vuonna 1789, ja 1800-luvulla se oli tärkeä Barentsinmeren rannikon kauppakeskus. Toisen maailmansodan aikaan kaupunki tuhoutui pahoin, mutta rakennettiin nopeasti uudelleen. Maantietunneli mantereelta Vardøyaan valmistui vuonna 1983. Tunneli on 2 890 metriä pitkä ja käy 88 metriä merenpinnan alapuolella.

Vuoreijaan sijoitettiin vuonna 1998 Globus II -tutka-asema, jota virallisesti käytetään avaruusromun seurantaan. Tutkassa on 27-metrinen mekaanisesti kääntyvä antenni. Sama tutka oli aiemmin sijoitettuna Vandenberg Air Force Basessa Kaliforniassa, jossa se tunnettiin nimellä "Have Stare". Tutkalla uskotaan olevan samat ominaisuudet kuin yhdysvaltalaisella X-alueen korkean resoluution tutkalla ja sen uskotaan olevan osa Yhdysvaltain ohjuspuolustusta ja keräävän tietoa Venäjän ballistisista ohjuksista.

Vuoreija rajoittuu pohjoisessa, idässä ja etelässä Jäämereen, lounaassa Vesisaareen ja lännessä Båtsfjordiin.

Vuoreija on Kemijärven ja Arkangelin ystävyyskaupunki.

Ilmasto

Vuoreijan ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −2 −2 0 2 5 10 13 12 9 4 1 −1 ka. 4,3 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −10 −10 −9 −6 −1 2 5 5 3 −1 −5 −9 ka. −3 Sademäärä (mm) 51 41 36 33 33 46 56 60 58 58 53 51 Σ 576 Päivän pituus (h/d) 1 7 12 16 22 24 24 18 13 9 3 0 ka. 12,4 Auringonpaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 7 7 8 5 3 2 0 0 ka. 3,4 Sadepäivät (d) 20 18 17 14 14 15 15 16 18 20 20 20 Σ 207 Veden lämpötila (°C) 3 3 3 3 4 5 8 9 8 7 5 4 ka. 5,2 L ä m p ö t i l a −2 −10 −2 −10 0 −9 2 −6 5 −1 10 2 13 5 12 5 9 3 4 −1 1 −5 −1 −9 S a d a n t a 51 41 36 33 33 46 56 60 58 58 53 51 Lähde:

Kyliä ja paikkoja

Kiiperi (Kiberg), Kummaväri (Komagvær), Lamppuniemi (Langbunes), Lökviika (Laukvik), Mustaniemi (Svartnes), Valasniemi (Kvalnes)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vuoreija Wikimedia Commonsissa

Tromssan ja Finnmarkin läänin kunnat

• Alattio (Alta)
• Bardu
• Berlevåg
• Båtsfjord
• Dyrøy
• Etelä-Varanki (Sør-Varanger)
• Gamvik
• Gratangen
• Hammerfest
• Harstad
• Hasvik
• Ibestad
• Kaarasjoki (Karasjok)
• Kaivuono (Kåfjord)
• Kalsa (Karlsøy)
• Koutokeino
• Kierua (Skjervøy)
• Kvæfjord
• Lappea (Loppa)
• Lavangen
• Lebesby
• Moseija (Måsøy)
• Målselv
• Naavuono (Kvænangen)
• Nordkapp
• Omasvuono (Storfjord)
• Paatsivuono (Balsfjord)
• Porsanki (Porsanger)
• Raisi (Nordreisa)
• Raisivuono (Sørreisa)
• Salangen
• Senja
• Teno (Tana)
• Tromssa
• Uuniemi (Nesseby)
• Vesisaari (Vadsø)
• Vuoreija (Vardø)
• Yykeä (Lyngen)

Norjan läänit | Norja