Sukulainen

Wikipedia
Ohjattu sivulta Vanhemmat
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sukupuu kuvaa sukulaissuhteita.

Sukulainen on henkilö, joka on sukua toiselle henkilölle. Samaan sukuun kuuluvilla henkilöillä on yhteisiä esivanhempia tai he ovat tulleet sukuun avioliiton tai adoption kautta. Sukulaisuutta voidaan tarkastella sekä biologisena (geneettisenä) sukulaisuutena että niinä sosiaalisina rooleina, joiden mukaisesti ihmiset käyttäytyvät toisiaan kohtaan yhteisössään. Eri kulttuureissa voidaan sukulaisuus määritellä eri tavoin: joskus voidaan laskea serkutkin omiksi sisariksi ja veljiksi tai lapset lasketaan kuuluvan vain joko isän tai äidin sukuun.

Sukututkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sukututkimus

Sukulaisuus tarkoittaa sukututkimuksellisesti sitä, että sukulaiset sijaitsevat sukupuussa toisiaan lähellä. Puhutaan myös lähisukulaisista ja etäisistä tai kaukaisista sukulaisista sekä n:nnen polven sukulaisista. N:nnen polven sukulaisilla on ainakin yksi yhteinen n:nnen sukupolven takainen esivanhempi.

Sukulaisuuden vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukulaisuussuhteilla on juridisesti merkitystä varsinkin lapsen huoltajuuden ja perimyksen kannalta. Sukunimi periytyy suvussa. Lähi­sukulaisuus on myös avioeste ja esimerkiksi tuomarien jääviysperuste. Sukulaisuus­suhteilla on merkitystä myös perintö- ja lahjaveron määräytymisessä.

Lääketiede tutkii sukulaisten perinnöllisiä sairauksia. Perinnöllisyystiede tutkii sukulaisten geenistöjä.

Sukulaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vanhemmat:
  • Lapsi:
    • Poika
    • Tytär
  • Sisarus:
  • Lapsenlapsi. Kutsumia eri sukupuolille: pojanpoika, pojantytär, tyttärenpoika ja tyttärentytär
  • Lapsenlapsenlapsi
  • Eno – äidin veli, joskus myös äidin sisaren miestä kutsutaan enoksi.[1]
  • Setä – isän veli[1]
  • Täti – äidin tai isän sisar[1]
  • Veljenpoika
  • Sisarenpoika
  • Veljentytär
  • Sisarentytär
  • Isoisä – isän tai äidin isä. Isoisästä käytetään myös useita muita nimiä, kuten isovaari, vaari, ukki tai pappa. Isoisää kutsutaan murteellisesti myös nimityksellä äiji sekä kansanomaisesti nimityksillä paapa, paappa, taata ja äijä.[1]
  • Isoäiti – isän- tai äidinäiti. Isoäidistä käytetään myös useita muita nimiä, kuten mummo, mummu tai mummi. Kansanomaisia nimityksiä ovat ämmi ja harvinainen ämmä [1] sekä mamma ja mumma.
  • Isoisoisä – Isovanhemman isä.
  • Isoisoäiti – Isovanhemman äiti.
  • Serkku (orpana) – isän tai äidin sisaruksen lapsi[1]
  • Pikkuserkku (pikkuorpana) – isän tai äidin serkun lapsi. Joskus myös tätä kaukaisempia sukulaisia kutsutaan yleisesti pikkuserkuiksi.[1]
  • Suvunsuku – hyvin kaukaisesta sukulaisuudesta käytetty nimitys (Eino on minulle suvunsukua), käytetään myös erilleen kirjoitettua muotoa[1]

Aviosukulaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Käly – puolison sisar, veljen vaimo tai puolison veljen vaimo[1]
  • Lanko – puolison veli, sisaren mies tai puolison sisaren mies. Kansanomainen langon nimitys on suoveri.[1]
  • Vävy – tyttären mies, nimitys kotivävy tarkoittaa vävyä, joka puolisoineen asuu vaimonsa kotitalossa. Vävyä voidaan kutsua tuttavallisesti myös vävymieheksi ja -pojaksi.[1]
  • Miniä – pojan vaimo[1]
  • Appi – puolison isä[1]
  • Anoppi – puolison äiti[1]

Kansanrunoissa käytettyjä sukulaisnimityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kyty – aviomiehen veli[1]
  • Nato – aviomiehen sisar[1]
  • Näälämies – lanko[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q Sadeniemi, Matti (päätoimittaja): Nykysuomen sanakirja, osat 1–6. 14. painos. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-18261-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisanakirja
Wikisanakirjassa on tähän liittyvä sananselitys: sukulainen.