Valuuttamarkkinat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valuuttamarkkinat ovat tilanteita, joissa valuuttaa vaihdetaan toiseen. Tällöin on sovittava niiden keskinäinen vaihtokurssi. Valuuttamarkkinat poikkeavat muista markkinoista siinä, että niillä vaihdettavat rahasummat ovat tavattoman suuria[1]. Nämä rahasummat ovat lisäksi nopeassa kasvussa. Keskimääräinen päivittäisen kaupan määrä kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla oli vuonna 2007 yli 3 biljoonaa dollaria[2]. Rahamarkkinat ovat myös likvidit. Rahaa voidaan siirtää valuutasta toiseen kirjaimellisesti sekunnissa.

Edellä mainittujen ominaisuuksien vuoksi kansainvälisten valuuttamarkkinoiden katsotaan olevan lähimpänä ideaalisia täydellisen kilpailun markkinoitalähde?.

Valtiot voivat eri tavoin vääristää valuuttansa arvoa. Tätä nimitetään valuuttavääristelyksi. Oman valuutan arvon alentaminen on usein maalle edullista, sillä se tekee maan vientituotteet entistä kilpailukykyisimmiksi. Yhdysvaltojen vuonna 2015 hyväksymä tullilaki määrittelee, että valuuttavääristely on kyseessä, kun

  1. Kyse on Yhdysvaltain ”merkittävästä kauppakumppanista”, jonka kanssa käytävän kahdenvälisen kaupan arvo on ainakin 55 miljardia dollaria.
  2. Kyseisellä kauppakumppanilla on Yhdysvaltain kaupasta ”huomattava” eli ainakin 20 miljardin dollarin ylijäämä.
  3. Kauppakumppani ylläpitää kansainvälisessä kaupassaan ”merkittävää” vaihtotaseen ylijäämää, joka on yli kolme prosenttia maan vuotuisen bruttokansantuotteen arvosta.
  4. Kauppakumppani vaikuttaa ”jatkuvalla ja yksipuolisella tavalla” valuuttamarkkinoihin ostamalla ulkomaisia valuuttoja enemmän kuin kahden prosentin bkt-osuutta vastaavalla summalla.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pekkarinen, Jukka & Sutela, Pekka: Kansantaloustiede, s. 115. Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23427-3.
  2. Triennial Central Bank Survey of Foreign Exchange and Derivatives Market Activity in April 2007 – Preliminary global results – Turnover 9/2007. Bank for International Settlements. Viitattu 21.3.2008. (englanniksi)
  3. Näkökulma: Trump voi perustella kauppasodan Saksaa vastaan oikeilla faktoilla. Taloussanomat 5.2.2017. Viitattu 5.2.2017.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.