Välkevita

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Välkevita
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Vitakasvit Potamogetonaceae
Suku: Vidat Potamogeton
Laji: lucens
Kaksiosainen nimi

Potamogeton lucens
L.

Katso myös

  Välkevita Wikispeciesissä
  Välkevita Commonsissa

Välkevita (Potamogeton lucens) on vitakasvien (Potamogetonaceae) heimoon, vitojen (Potamogeton) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen sekä vankkarakenteinen vesikasvi, joka on erotettavissa muista vitalajeista lyhyiden lehtiruotiensa sekä omanlaisensa lehtisuonituksen perusteella. Välkevita voi kuitenkin risteytyä ainakin ahvenvidan (Potamogeton perfoliatus), heinävidan (Potamogeton gramineus), uistinvidan (Potamogeton natans) tai pitkälehtividan (Potamogeton praelongus) kanssa, ja nämä risteymät ovat usein vaikeasti tunnistettavia.[2]

Välkevidan varsi on poikkileikkaukseltaan pyöreä, monihaarainen ja voi kasvaa reilun metrin pituiseksi. Välkevidan kaikki lehdet ovat vedenpinnan alla kasvavia uposlehtiä, eikä sille kasva erillisiä kelluslehtiä. Lehdissä on lyhyet lehtiruodit ja lehtilavat ovat suuria, leveänsoikeita, vaaleanvihreitä sekä välkehtiviä. Lehtilavat voivat kasvaa lähes 20 cm pitkiksi asti ja niissä on hento verkkomainen suonitus. Välkevidan kukintona on pitkän varren päässä oleva noin 5 cm pitkä tähkä.[2]

Välkevita kasvaa runsasravinteisissa järvissä ja melko syvällä[2]. Suomessa välkevitaa on havaittu harvakseltaan eri puolilta maata, lähinnä etelästä sekä Lapista[3]. Ruotsissa välkevitaa kasvaa lähinnä maan eteläosissa[2].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Allen, D.J.: Potamogeton lucens IUCN Red List of Threatened Species. Version 2018-1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.10.2018. (englanniksi)
  2. a b c d Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Grovnate (Potamogeton lucens) Den virtuella floran. 1999. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 5.10.2018. (ruotsiksi)
  3. Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2017: Välkevita (Potamogeton lucens) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 5.10.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]