Unikeonpäivä
Unikeonpäivä, monissa maissa nimeltään seitsemän nukkujan päivä, on vanha kristillinen merkkipäivä, jolla muistettiin Efesoksen seitsemää unikekoa. Legendan mukaan nuorukaiset pakenivat 200-luvulla kristittyjä vainonnutta keisari Deciusta luolaan ja heräsivät vasta 200 vuotta myöhemmin.[1]
Unikeonpäivä on muun muassa Saksassa,[2] Tanskassa, Englannissa ja Virossa 27. kesäkuuta. Sen sijaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa se on kuukautta myöhemmin, 27. heinäkuuta.[1]
Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monissa kielissä unikeonpäivää nimitetään "seitsemän nukkujan päiväksi" efesolaisten marttyyrien mukaan. Englanniksi unikeonpäivä on Seven Sleepers Day, saksaksi Siebenschläfertag ja ruotsiksi sjusovardagen tai sju sovares dag. Myös suomeksi päivää nimitettiin ensin kalentereissa sju-sofvare tai 7 sofvare, mutta 1700-luvun kuluessa vakiintui kalentereissa suomenkielinen merkintä "7 unikekoa". Ensimmäisen kerran suomeksi nimi "unikeonpäivä" on merkitty almanakkoihin vuonna 1929. Sanan alkuperä viittaa todennäköisesti siihen, että kekoon "mahtuu" paljon (aamu-)unta. Unikeko onkin talossa aina se, joka nukkuu kyseisenä päivänä pisimpään.[3]
Legenda seitsemästä unikeosta on myös antanut nimen pienelle jyrsijämäiselle nisäkkäälle, unikeolle (Glis glis), joka on esimerkiksi saksaksi Siebenschläfer.[3] Unikeko-eläin viettää talviunessa 7 kuukautta vuodesta ja nukkuu muulloinkin noin 20 tuntia vuorokaudessa.[3]
Unikeonpäivä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Unikeonpäivä on ollut Hemminki Maskulaisen virsikirjan kalenterissa vuodelta 1652, mutta päivää lienee Suomessa vietetty jo keskiajalla.[2] Aikoinaan se oli Suomessakin kesäkuun lopulla, mutta siirrettiin 1720-luvulla nykyiselle päivälleen.[1]
Tunnetuin perinne on Naantalissa vietettävä Naantalin Unikeonpäivä, jossa valitaan valtakunnan virallinen Unikeko. Naantalissa tapahtuman juuret ulottuvat 1880-luvulle ja nykyisessä muodossaan, jossa valitaan vuosittain Unikeko, se on ollut vuodesta 1959 lähtien.[4]
Viime vuosina myös muissakin kaupungeissa on alettu valita vuoden unikekoja. Salossa on valittu Salon vuoden unikeko vuodesta 1983 ja Heinolassa vuodesta 1995 alkaen.[5] [6]
Legenda seitsemästä nukkujasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Legenda, joka kertoo seitsemän miehen pitkästä unesta, on kristillistä marttyyrihistoriaa ja siitä on useita versioita. Luola, jossa miesten kerrotaan nukkuneen, on edelleen nähtävissä Efesoksessa. Legendan mukaan keisari Deciuksen aikana 249–251 vainottiin Efesoksen kaupungissa kristittyjä. Legenda kertoo, miten keisarin vieraillessa Efesoksessa, kaikkia asukkaita kehotettiin urhaamaan temppelissä. Ne, jotka eivät tehneet niin, surmattaisiin. Kuitenkin seitsemän kristittyä meni piiloon luolaan, mutta heidät löydettiin. Rangaistukseksi luola muurattiin umpeen, ja miehet jäivät nukkumaan luolaan. Ajan kuluessa tämä tapahtuma unohtui. Kun keisaksi tuli Theodosius (379–395), muuttui kristinuskon asema, ja kristittyjä alettiin suosia. Lähelle luolaa, johon miehet olivat piiloutuneet, rakennettiin kirkko ja rakennustyön aikana luola paljastui. Siellä nukkuvat miehet heräsivät ja kun he tulivat ulos luolasta, kaikki oli muuttunut, ihmiset puhuivat Jeesuksesta ja Jumalasta. Lopulta keisarikin tuli tapaamaan unesta heränneitä miehiä ja kaikki ymmärsivät ihmeen tapahtuneen.[7]
Tarina esiintyy Koraanissa (suura al-kahf 18:26), jossa heitä kutsutaan "luolan ihmisiksi". Islamilainen versio sisältää enemmän yksityiskohtia, kuten maininnan koirasta, joka seurasi nuoria luolaan ja vartioi nukkujia. Tässä versiossa ihmiset nukkuivat 300 vuotta (gregoriaanisen kalenterin mukaan) tai 309 vuotta islamilaisen kuukalenterin mukaan [8]
Uskomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Unikeonpäivään liittyy uskomus, että jos aamulla nukkuu pitkään, niin nukuttaa koko vuoden. Myös se, joka viimeiseksi jää aamulla vuoteeseen, on talon unikeko ja laiskin koko vuoden.[2] Lisäksi päivällä torkkuminen saattoi uskomusten mukaan ennustaa unista tulevaisuutta.[3] Marttyyrien lukumäärään pohjautuva numero seitsemän on myös keskeinen monissa uskomuksissa:
"Jos unikeonpäivänä sataa, sataa seitsemän viikkoa yhtäperää." (Velkua)
"Semmoinen sää kuin on syysooverinpäivänä, semmoinen on seitsemän viikkoa siitä eteenpäin." (Pohjois-Norja)
"Jos unikekona nukkuu päivällä, esimerkiksi heinänteossa, niin nukkuu seitsemän vuotta." (Vanaja)[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 194. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.4.2010). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Lissu Kaivolehto: Sataako tänään? – VÄRTSI vartsi.net. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ a b c d e Nukuttaako? – Unikeonpäivän vietosta ja taustasta - Yliopiston almanakkatoimisto almanakka.helsinki.fi. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Kuka mereen maanantaina? – Naantalin Unikeot. Rannikkoseutu, 24.7.2009, nro 56, s. 10. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
- ↑ Salon Unikeot | Salon Iltatori Suvisalo ry www.saloniltatori.fi. Arkistoitu 26.7.2020. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Heinolassa 25. unikeko heitetään aamuiseen ja julkiseen kylpyyn Etelä-Suomen Sanomat. 26.7.2019. Viitattu 26.7.2020.
- ↑ Katarina Harrison Lindberg: De första sjusovarna popularhistoria.se. Viitattu 27.7.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Koraanin suurat 249–250
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ylen Elävä Arkisto: Unikeot Naantalin auringon alla
- Reijo Valta: Herää, unikeko! Pois työpöydältä 27.7.2011.