Unescon maailmanperintökohteet Kroatiassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Unesco on nimennyt Kroatiasta 10 kohdetta maailmanperintöluetteloon.[1] Maailmanperintökohteet ovat merkittäviä kulttuuri- tai luontokohteita, joiden uskotaan olevan erityisen merkittäviä ihmiskunnalle. Periaate on kirjattu vuonna 1972 allekirjoitettuun Unescon yleissopimukseen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisestä.[2] Kroatian ensimmäiset maailmanperintökohteet olivat Splitin kaupungin historiallinen keskusta ja Diocletianuksen palatsi, Dubrovnik sekä Plitvicen kansallispuisto, jotka liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1979.[1]

Kolme Kroatian maailmanperintökohteista, Stećakin hautakivet, Venetsian tasavallan rakentamat puolustusjärjestelmät sekä Euroopan pyökkimetsät sijaitsevat useamman valtion alueella.[1] Jugoslavian hajoamissotien aikana Dubrovnikin vanha kaupunki ja Plitvicen kansallispuisto kärsivät vaurioita tykistötulessa. Ne asetettiin uhanalaisten kohteiden listalle. Alueiden vauriot on kuitenkin myöhemmin korjattu ja ne on poistettu listalta.[3][4]

Maailmanperintökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikka Kuva Sijainti Kriteerit Aikakausi Vuosi Ala (ha) Kuvaus ja viite
Plitvicen kansallispuisto Plitvička Jezera, Lika-Senjin piirikunta
44°52′40″N, 15°36′51.984″E 		Luontokohde
vii, viii, ix 		1979 29 631 Virtaavan veden kalkkikiveen muovaama luonnollisten patojen, järvien, luolastojen ja vesiputousten verkosto. Alueen metsissä asuu karhuja, susia ja harvinaisia lintulajeja.[5]
Splitin kaupungin historiallinen keskusta ja Diocletianuksen palatsi Split, Split-Dalmatian piirikunta
43°30′33.984″N, 16°26′35.988″E 		Kulttuurikohde
ii, iii, iv 		200-luvulta 1979 20,8 200- ja 300-luvuilla rakennetun Diocletianuksen palatsin rauniot, keskiaikainen katedraali, 1100- ja 1200-luvun romaanisia kirkkoja, keskiaikaisia linnoitteita, goottilaisia, renessanssiajan ja barokkiajan palatseja.[6]
Dubrovnikin vanha kaupunki Dubrovnik, Dubrovnik-Neretvan piirikunta
42°39′2.016″N, 18°5′29.004″E 		Kulttuurikohde
i, iii, iv 		1200-luvulta 1979 96,7 Välimeren alueen tärkeä kaupunkikeskus ja satama 1200-luvulta lähtien.[7]
Eufrasiuksen basilika Porečissa Poreč, Istrian piirikunta
45°13′45.012″N, 13°35′39.984″E 		Kulttuurikohde
ii, iv 		300-luvulta 1997 1,1 Alueella on ollut uskonnollinen keskus 300-luvulta lähtien. Rakennusryhmä on parhaiten säilynyt yhtenäinen varhaiskristillinen rakennusten kokonaisuus maailmassa. Rakennusten arkkitehtuurissa on klassisia ja bysanttiajan elementtejä.[8]
Trogirin historiallinen keskusta Trogir, Split-Dalmatian piirikunta
43°30′45″N, 16°15′6.012″E 		Kulttuurikohde
ii, iv 		1997 6,4 Historiallinen kaupunki, jossa näkyy pitkä kerroksellinen historia. Kaupungin pohjakaava on hellenistiseltä ajalta. Romaanisia kirkkoja ja renessanssi- ja barokkiajan palatseja Venetsian tasavallan ajalta.[6][9]
Pyhän Jaakobin katedraali Šibenikissä Šibenik, Šibenik-Knin piirikunta
43°44′10.644″N, 15°53′25.368″E 		Kulttuurikohde
i, ii, iv 		1400-luvulta 1500-luvulle 2000 0,1 Esimerkki pohjoisen Italian, Dalmatian ja Toscanan arkkitehtonisten tyylien fuusiosta. Goottilaisia ja renessanssi-elementtejä.[10]
Stari Gradin tasanko Stari Grad, Split-Dalmatian piirikunta
43°10′54″N, 16°38′19″E 		Kulttuurikohde
ii, iii, v 		300-luvulta 2008 1 376 Alue on ollut yhtenäisessä maanviljelyskäytössä 300-luvulta saakka. Alueen oliivi- ja viinirypäleviljelmät ovat hellenistiseltä ajalta.[11]
Stećakin hautakivet Dubravka, Split-Dalmatian piirikunta
43°5′31.97″N, 17°55′26.59″E 		Kulttuurikohde
iii, iv 		1100-luvulta 1500-luvulle 2016 49,15 1100–1500 -luvuilta peräisin olevia keskiaikaisia hauta-alueita Bosnia-Hertsegovinassa, Serbiassa, Kroatiassa ja Montenegrossa. Hautakivet on kaiverrettu kalkkikivestä.[12]
Venetsian tasavallan linnoitteet Zadarissa ja Pyhän Nikolaoksen merilinnoitus. Zadar, Šibenik
45°42′12″N, 9°39′49″E 		Kulttuurikohde
iii, iv 		1500-luvulta 1600-luvulle 2017 378,37 Venetsian tasavallan rakentamia linnakkeita ja linnoitusjärjestelmiä Italiassa, Kroatiassa ja Montenegrossa. Kroatian alueen kohteet ovat Zadarin kaupungin linnoitteet ja Pyhän Nikolaoksen merilinnoitus lähellä Šibenikiä.[13]
Kroatian alueen pyökkimetsät Paklenican kansallispuisto, Zadarin piirikunta
49°0′35″N, 22°20′20″E 		Luontokohde
ix 		2007 92 023 Useiden eurooppalaisten maiden alueilla kasvavat metsät ovat Euroopan suurimmat jäljellä olevat pyökkivaltaiset aarniometsät.[14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Croatia whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  2. ↑ World Heritage whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 11.10.2020. (englanniksi)
  3. ↑ World Heritage Committee Removes Old City of Dubrovnik and Wieliczka Salt Mine from its List of Endangered Sites whc.unesco.org. 1.12.1998. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  4. ↑ UNESCO World Heritage Centre - State of Conservation (SOC 1998) Plitvice Lakes National Park (Croatia) whc.unesco.org. 1998. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Plitvice Lakes National Park whc.unesco.org. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  6. ↑ a b Historical Complex of Split with the Palace of Diocletian UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Old City of Dubrovnik UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Episcopal Complex of the Euphrasian Basilica in the Historic Centre of Poreč UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Historic City of Trogir UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  10. ↑ The Cathedral of St James in Šibenik UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Stari Grad Plain whc.unesco.org. Viitattu 30.10.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Stećci Medieval Tombstone Graveyards UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  13. ↑ Venetian Works of Defence between the 16th and 17th Centuries: Stato da Terra – Western Stato da Mar UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Ancient and Primeval Beech Forests of the Carpathians and Other Regions of Europe UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 28.10.2020. (englanniksi)
Kroatia
Unescon maailmanperintökohteet Kroatiassa
Unescon maailmanperintökohteet Euroopassa
Alankomaat Albania Andorra Belgia Bosnia ja Hertsegovina Bulgaria Espanja Irlanti
Islanti Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liettua
Luxemburg Makedonia Malta Moldova Montenegro Norja Portugali Puola
Ranska Romania Ruotsi Saksa San Marino Serbia Slovakia Slovenia
Suomi Sveitsi Tanska Tšekki Turkki Ukraina Unkari Valko-Venäjä
Vatikaani Venäjä Viro Yhdistynyt kuningaskunta
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:List of World Heritage Sites in Croatia  –  Osa taulukon sisällöstä. Kaikki viitteet tarkistettu, sisältöä lisätty, taulukon wikiteksti muotoiltu suomiyhteensopivaksi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Unescon_maailmanperintökohteet_Kroatiassa&oldid=22010725”