Unescon maailmanperintökohteet Ukrainassa
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Unesco on nimennyt Ukrainasta kahdeksan kohdetta maailmanperintöluetteloon (tilanne 2023). Kohteista seitsemän on merkittäviä kulttuuriperintönsä ja yksi luonnontilansa ansiosta.[1] Venäjän hyökkäyssodan (2022–) sotatoimien vuoksi Unesco on listannut kolme maailmanperintöluettelon kohteista uhatuiksi.[2][3] Lisäksi yksi kohteista sijaitsee Krimin niemimaalla, joka on Venäjän miehittämää ukrainalaista aluetta.
Maailmanperintökohteiden sijainti Ukrainassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Struven ketju: Katerynivka
Struven ketju: Felštyn
Struven ketju: Baranivka
Struven ketju:
Staro-Nekrasivka
Staro-Nekrasivka
Khersonesos - Muinaisen Taurian
Khersonesos kaupunkeineen
Khersonesos kaupunkeineen
2
3
6
4
5
7
8
9
10
11
12
13
14
Maailmanperintökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
UNESCO hyväksyy kohteet kymmenen kriteerin perusteella; kunkin kohteen tulee täyttää vähintään yksi näistä valitsemisehdoista. Kohdekriteerit i–vi liittyvät kulttuuriin, ja vii–x luonnonoloihin.[4]
* Useaan valtioon ulottuva kohde
† Uhattuna oleva kohde
| Kohde | Kuva | Sijainti | Listattu | UNESCO data | Kuvaus |
|---|---|---|---|---|---|
| Kiova: Pyhän Sofian katedraali ja sen oheisrakennukset, Kiovan luolaluostari | 
|
Kiova | 1990 | 527; i, ii, iii, iv (Kulttuurikohde) | Pyhän Sofian katedraali rakennettiin 1000-luvulla, pian Kiovan Rusin kristinuskoon tulon jälkeen uudeksi Konstantinopoliksi. Rakennuksen sisällä on säilynyt tältä aikakaudelta olevia mosaiikkeja ja freskoja. Katedraalin läheiset luostarirakennukset on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla ukrainalaisen barokin tyyliin. Kiovan luolaluostari on luostarikokonaisuus, joka kehittyi 1000-luvulta 1800-luvulle. Siihen sisältyy kirkkoja, luostareita, ja luolia joissa pyhäimyksiä haudattiin. Luostari oli tärkeä ortodooksisen kirkon keskus [5] Syyskuussa 2023 Kiovan kohteet - Pyhän Sofian katedrali oheiskohteineen ja Kiovan luolaluostari - liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle Venäjän hyökkäyssodan (2022–) johdosta.[3] |
| Lvivin vanha keskusta | 
|
Lviv | 1998 | 865; ii, v (Kulttuurikohde) | Lviv perustettiin myöhäiskeskiajalla. ...[6] Syyskuussa 2023 Lvivin vanha keskusta liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle Venäjän hyökkäyssodan (2022–) johdosta.[3] |
| Struven ketju | 
|
Hmelnytskyin alue, Odessan alue | 2005 | 1187; ii, iii, vi (Kulttuurikohde) | Struven ketju on 1800-luvulta peräisin oleva kolmiomittausketju Jäämeren rannalta Mustallemerelle. Ketjusta maailmanperintökohteeksi on sisällytetty 34 mittauspistettä kymmenen valtion alueella. Ukrainassa sijaitsee neljä näistä mittauspisteistä. Kuvassa Ukrainan Felštynin piste.[7] |
| Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät | 
|
useita sijainteja | 2007 | 1133; ix (Luontokohde) | Tämä kohde sisältää lauhkean vyöhykkeen ikimetsiä, jotka ilmentävät jääkauden jälkeistä euroopanpyökin levittäytymistä Euroopassa lähtien harvoilta, eristyneiltä seuduilta Alpeilla, Karpaateilla, Dinaarisilla Alpeilla, Välimeren seudulla ja Pyreneillä. Tämä maailmanperintökohde listattiin alkujaan 2007 käsittämään ikipyökkimetsiä Ukrainan ja Slovakian Karpaateilla. Vuonna 2011 Saksan muinaiset pyökkimetsät liitettiin mukaan. Aluetta laajennettiin vuosina 2017 ja 2021 niin, että mukana on metsiä yhteensä 18 valtion alueelta. Ukrainassa 13 metsien suojelualuetta kuuluu tämän kohteen piiriin, kuva Synevyrin kansallispuiston alueelta.[8] |
| Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi | 
|
Tšernivtsi | 2011 | 1330; ii, iii, iv (Kulttuurikohde) | Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi on ortodoksisen kirkon metropoliitan asunnoksi 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu palatsi. Se rakennettiin, kun Tšernivtsi ympäristöineen oli osa Itävalta-Unkaria. Rakennuksen suunnitteli tšekkiläinen arkkitehti Josef Hlávka ja se toimi piispan asuntona toiseen maailmansotaan saakka. Vuonna 1955 kiinteistö siirrettiin Tšernivtsin yliopistolle.[9] |
| Khersonesos - Muinaisen Taurian Khersonesos kaupunkeineen | 
|
Sevastopol | 2013 | 1411; ii, v (Kulttuurikohde) | [10] |
| Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat | 
|
Ivano-Frankivskin, Lvivin, Taka-Karpatian alueet | 2013 | 1424; iii, iv (Kulttuurikohde) | Kohde sisältää 16 puukirkkoa ("tserkvaa") Karpaateilla, joista kahdeksan sijaitsee Ukrainassa. Joko ortodoksiset tai kreikkalaiskatoliset uskonyhteisöt ovat rakentaneet nämä kirkot 1500- ja 1800-lukujen välisenä aikana. Niiden suunnittelu pohjautui ortodoksisen kristillisyyden traditioihin paikallisin vaikuttein. Tserkvoihin kuuluu puinen kellotorni, moniväriset sisätilan koristelut ikonostaaseineen, kirkkopiha, porttirakennus ja hautausmaa. Kuvassa Žovkvassa sijaitseva Pyhän Kolminaisuuden kirkko (1720; enwiki).[11] |
| Odessan historiallinen keskusta | 
|
Odessa | 2023 | 1703; i, ii, iii, iv, v (Kulttuurikohde) | Odessan historiallinen keskusta on Odessan kaupungin vanha osa. AOdessa kehittyi 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla satamakaupungiksi. Kaupungin monikultturellinen ilme on seurausta bulgarialaisen, kreikkalaisten, armenialaisten, juutalaisten, moldovalaisten, puolalaisten, venäläisten, romanialaisten, tataarien ja ukrainalaisten perinteiden sekoittumisesta vuosisadan kuluessa. Odessasa on säilynyt monia 1800-luvun rakennuksia ja arkkitehtoonisia kokonaisuuksia. Näihin lukeutuvat esimerkiksi Primorskin bulevardi, Odessan portaat ja Odessan kansallinen akateeminen ooppera- ja balettiteatteri (kuvassa). Odessan historiallinen keskusta liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle Venäjän hyökkäyssodan (2022–) johdosta [12][13][3] |
.jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ukraine UNESCO. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ List of World Heritage in Danger UNESCO. Viitattu 17.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d Ukraine: UNESCO sites of Kyiv and L’viv are inscribed on the List of World Heritage in Danger 15.9.2023. UNESCO World Heritage Centre, unesco.org. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ UNESCO World Heritage Centre – The Criteria for Selection UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 12.6.2016. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Kyiv: Saint-Sophia Cathedral and Related Monastic Buildings, Kiev-Pechersk Lavra UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ L'viv – the Ensemble of the Historic Centre UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu . Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Struve Geodetic Arc UNESCO. Arkistoitu 30.10.2005. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Ancient and Primeval Beech Forests of the Carpathians and Other Regions of Europe UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 2.3.2012. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Residence of Bukovinian and Dalmatian Metropolitans UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 19.5.2021. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Ancient City of Tauric Chersonese and its Chora UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 16.5.2021. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Wooden Tserkvas of Carpathian Region in Poland and Ukraine UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 27.10.2020. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ The Historic Centre of Odesa 2023. UNESCO World Heritage Centre, unesco.org. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Odesa inscribed on UNESCO's World Heritage List in the face of threats of destruction 25.1.2023. UNESCO World Heritage Centre, unesco.org. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
Unescon maailmanperintökohteet Euroopassa