Ulla Karttunen
Ulla Karttunen (s. 1956 Valtimo)[1] on suomalainen kuvataiteilija ja tutkija.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taiteessaan Karttunen on käsitellyt muun muassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kulttuurisista ja uskonnollisista taustoista käsin.[2] Hän on osallistunut lukuisiin näyttelyihin eri puolilla maailmaa, muun muassa Pariisissa, Buenos Airesissa, Hongkongissa, Yogyakartassa, Rio de Janeirossa ja Zürichissä.[3] Karttunen on kirjoittanut myös Taide-lehteen.
Helmikuussa 2008 poliisi takavarikoi Helsingin kaupungin taidemuseon hoitamasta Kluuvin galleriasta Karttusen yksityisnäyttelystä lapsipornoa kritisoivan Neitsythuorakirkko-taideteoksen. Yksi näyttelyn avajaisvieraista oli tehnyt teoksesta tutkintapyynnön, minkä seurauksena poliisi takavarikoi teoksen. Karttusen epäiltiin rikkoneen rikoslain pykälää sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Karttunen kertoi tarkoittaneensa teoksen yhteiskuntakriittiseksi ja lapsipornoa vastustavaksi.[4] Toukokuussa 2008 asiaa käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa. Karttusen katsottiin syyllistyneen lapsen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan hallussapitoon ja levittämiseen, mutta häntä ei kuitenkaan tuomittu, koska oikeus katsoi hänen pyrkineen teollaan samaan kuin oikeuslaitos. Karttunen valitti päätöksestä, mutta se ei muuttunut hovioikeudessa. Korkein oikeus ei myöntänyt asialle valituslupaa.[5]
Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karttunen on työskennellyt väitöskirjaa tekevänä tutkijana Suomen Akatemian työryhmässä. Hänen tutkimuksensa pohjautuu taidefilosofian ja soveltavan ympäristöestetiikan välimaastoon ja pohjautuu hänen omiin taideprojekteihinsa. Aiheena on taiteen ja todellisuuden rajan murtuminen intiimissä lähiympäristössä.[3]
Karttuselle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2020[6].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ulla Karttunen taiteilijamatrikkelissa
- ↑ Mikko Oranen: Näyttely: Ulla Karttunen skenet.fi. Helsingin kaupungin kulttuuriasiankeskus. Viitattu 16.2.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Ulla Karttusen CV Rauman taidemuseo. Arkistoitu 8.5.2013. Viitattu 27.12.2015.
- ↑ Suomalaistaiteilijan teos takavarikoitiin lapsipornona Iltasanomat.fi. 15.2.2008. Arkistoitu 6.1.2016. Viitattu 27.12.2015.
- ↑ Saarikoski, Sonja: Puhdistus Ylioppilaslehti. 6.2.2015. Viitattu 27.12.2015.
- ↑ Taiteilijaeläke 61 ansioituneelle taiteilijalle Päivän Lehti. 27.2.2020. Viitattu 6.3.2022.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jyränki, Juulia & Kalha, Harri: Tapaus Neitsythuorakirkko. Helsinki: Like, 2009. ISBN 978-952-01-0378-1.
- Vänskä, Annamari: Erään skandaalin anatomia. Tapaus Ulla Karttunen, s. 21–49. Teoksessa Skandaali! Suomalaisen taiteen ja politiikan mediakohut. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2011. ISBN 978-952-5874-44-0. Teoksen verkkoversio.