Tuutikki Tolonen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tuutikki Tolonen (oik. Tolonen de Arias, s. 2. maaliskuuta 1975 Suomussalmi)[1] on suomalainen sanataidekasvattaja ja lastenkirjailija.

Koulutukseltaan Tolonen on filosofian maisteri. Hän opiskeli suomen kieltä ja kirjallisuutta Oulun yliopistossa.[1] Lisäksi hän on opiskellut espanjaa ja latinalais-amerikkalaista kirjallisuutta Universidad del Salvadorissa[1] Buenos Airesissa, Argentiinassa.[2]

Vuodesta 1995 Tolonen on työskennellyt lasten ja nuorten sanataideopettajana eri puolilla Suomea,[2] muun muassa Helsingin Annantalon taidekeskuksessa[3]. Hän oli perustamassa oululaista Nukun (nyk. Valveen) sanataidekoulua.[2] Vuonna 2001 hän sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon yhdessä Outi-Maria Takkisen kanssa sanataidekasvatustyöstä.[3]

Tolonen on tehnyt paljon yhteistyötä Eppu Nuotion kanssa. Vuonna 2000 he dramatisoivat Aili Somersalon kirjan pohjalta näytelmän Mestaritontun seikkailut Oulun kaupunginteatteriin.[2] Vuosina 2005 ja 2006 Tolonen julkaisi Nuotion kanssa kirjaparin Unienvaihtaja ja Kuunsulka. Vuosina 2007–2013 he julkaisivat yhdessä viisiosaisen Pensionaatti Onnela -kirjasarjan. Lisäksi heiltä ilmestyi vuosina 2008 ja 2009 kaksi Sari Airolan kuvittamaa Leonardo-kuvakirjaa. Tolonen on julkaissut myös 24 sadun kokoelman Joulusatuja (2013).[4] Tammikuussa 2016 Tolonen sai Arvid Lydecken -palkinnon lastenromaanistaan Mörkövahti.[5] Kirjan julkaisuoikeudet on myyty 14 maahan ja siitä on tekeillä myös Hollywood-elokuva.[6]

Vuonna 2002 Tolonen sai kunniamaininnan Gummeruksen, Nuoren Voiman Liiton ja Xeroxin novellikilpailussa.[2] Vuodesta 2011 Tolonen on ollut lasten kirjallisuuslehti Vinskin toimitussihteeri ja vastaava toimittaja.[3]

Tolonen on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta. Hän asuu perheineen Helsingissä.[1]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lastenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nuotio, Eppu & Tolonen, Tuutikki: Unienvaihtaja. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3449-0.
  • Nuotio, Eppu & Tolonen, Tuutikki: Kuunsulka. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3702-3.
  • Nuotio, Eppu & Tolonen, Tuutikki: Leonardo leijonavauva. Kuvitus: Sari Airola. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22240-8.
  • Nuotio, Eppu & Tolonen, Tuutikki: Leonardon työt. Kuvitus: Sari Airola. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23040-3.
  • Joulusatuja: 24 satua joulun odotukseen. Kuvitus: Liisa Kallio. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7142-1.
  • Mörkövahti. Kuvitus: Pasi Pitkänen. Helsinki: Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-8475-9.

Pensionaatti Onnela -sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmäkäsikirjoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nuotio, Eppu & Tolonen, Tuutikki: Pikkukarhun huimat seikkailut. 2006.
  • Nuotio, Eppu & Tolonen, Tuutikki: Mestaritontun seikkailut (Aili Somersalon kirjan pohjalta). Oulun kaupunginteatteri. 2005.

Artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Jospa olisimme kuin Grimmin veljekset...” Sanataidemetodeja esittelevä artikkeli Grimm-näyttelyn oheisjulkaisussa Lumottu metsä. Näkökulmia Grimmin satuihin. Annantalon taidekeskus 2006.
  • ”Sanataideopettaja saa tukea ryhmästä: Taikalamppu-koulutus 2003–2005” (Outi-Maria Takkisen kanssa) teoksessa Mäkelä, Marja-Leena (toim.): Sanaista taidetta. BTJ Kirjastopalvelu 2005.
  • ”Taidekasvatus ja kirjoittaminen” (Outi-Maria Takkisen kanssa) teoksessa Parkkola, Seita & Repo, Niina: Timantinmetsästäjä. Luovan kirjoittamisen opas. WSOY 2004.

Lähde[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tolonen, Tuutikki Kirjasampo.fi. Viitattu 6.1.2015.
  2. a b c d e f Tuutikki Tolonen (Arkistoitu sivu) Otava. Viitattu 4.11.2016.
  3. a b c Vinskin toimitus ja yhteystiedot Lukukeskus. Viitattu 6.1.2015.
  4. Loivamaa, Ismo: Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 10, s. 121–126. Helsinki: Avain, 2014. ISBN 978-952-304-027-4.
  5. Tuutikki Tolosen ja Pasi Pitkäsen Mörkövahti-teokselle Arvid Lydecken -palkinto 13.1.2016. Tammi. Viitattu 4.11.2016.
  6. Parkkinen, Pia: Suomalaisesta lastenkirjasta tekeillä taas Hollywood-elokuva Yle Uutiset. 4.1.2016. Viitattu 4.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]