Tsna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tsna
Цна
Tsna-joki Vyšni Volotšokin kaupungin keskustassa.
Tsna-joki Vyšni Volotšokin kaupungin keskustassa.
Maanosa Eurooppa
Maat Venäjä
Alue Tverin alue
Piiri Vyšni Volotšok
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Nevan vesistö
Valuma-alue Tsnan valuma-alue
Pinta-ala 4 140 km² [1]
Pääuoman pituus 848 km [a]
Pääuoman osuudet OlhavanjokiIlmajärviMstaTsna
Joen uoman kohteita
Alkulähde Valdain ylänkö
  57.1965°N, 33.9500°E
Laskupaikka Mstino [1]
  57.6213°N, 34.5257°E
Läpivirtausjärvet Vyšni Volotšokin tekojärvi
Esteet tekojärven padot
Sivu-uomat Šlina, Belaja, Krasenka
Taajamat Vyšni Volotšok
Mittaustietoja
Laskukorkeus 154 m [b]
Pituus 160 km [1]
Keskivirtaama 12,3 m³/s [2]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Tsna (ven. Цна) eli Tsnajoki Venäjällä Tverin alueen Vyšni Volotšokin piirissa virtaava 160 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Olhavanjoen valuma-alueen 848 kilometriä pitkän pääuoman latvaosuuden [a].[1][2][c]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joki alkaa Valdain ylänköön kuuluvilla Tsninin ylängön soilta. Seutu muodostaa vedenjakajavyöhykkeen Volgan vesistön suuntaan. Aluksi purona alkava joki virtaa etelään ja lounaaseen päin. Parinkymmenen kilometrin jälkeen kääntyy joki ensin kohti pohjoista ja lopulta kohti koillista. Joki laskee alajuoksulla Vyšni Volotšokin tekojärveen, joka on padottu muodostamaan korkean vesivaraston Vyšni Volotšokin vesitien kanavalle, joka yhdistää Tsnan itään virtaavaan Tvertsaan. Tvertsa on Volgan vesistön latvahaaroja ja se on osa ikivanhaa Itämeren ja Kaspainmeren yhdistävää vesistöreittiä. Järveä reunustavan padon jälkeen Tsna mutkittelee suuresti virratessaan 7 kilometriä Vyšni Volotšokin keskustan läpi. Joki laskee kaupunkialueen ulkopuolella Mstinoon, joka on vuorostaan Mstajokeen muodostettu tekojärvi. Joen suisto on liejuinen ja 10–30 m leveälähde?.[d]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikinkien idäntie kulki Laatokasta Olhavanjoea Ilmajärvelle ja siitä eteenpäin ylävirtaan Mustajokea ja Tsnajokea pitkin Valdain ylängölle. Ylängöllä sijaitsi kuivanmaan vetotaival Tvertsajoelle, josta matka jatkui alavirtaan Volgalle. Vesitie tunnetaan jo varjagiajoilta asti.[3] Tästä on todisteena huomattavat arkeologiset löydöt näiden jokien varsilta.[4][5][6][d]

Vyšni Volotšokin vesitie rakennettiin vanhan viikinkien idäntien reitille 1700-luvulla. Tämä kanavajärjestelmä oli 1700–1800-luvuilla Venäjän tärkein Euroopan ja Aasian välinen tavarankuljetusreitti. Tsnajoki oli osa tätä vesitietä. Sen merkitys alkoi vähenemään 1860-luvulla rautatien valmistumisen jälkeen. Laivojen koon kasvaessa isommat jokilaivat eivät voineet enää käyttää tätä vesitietä vaan alokoivat käyttämään Volgan–Itämeren vesitietä.[7][c]

Tsnan valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olhavanjoen valuma-alue. Tsnajoki on kartassa oikealla Mstinojärveen laskeva sivujoki.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tsnajoki kuuluu Nevan vesistöalueessa Laatokan valuma-alueen Olhavanjoen valuma-alueeseen, jonka Mstan valuma-alueessa se sijaitsee. Msta, joka alkaa Mstinojärvestä, muodostaa Olhavanjoen valuma-alueen pääuoman keskiosuuden ja Mstinoon laskeva Tsna sen pääuoman latvaosuuden. Pääuomaa on yhteensä 848 kilometriä [a]. Olhavanjoki laskee Laatokkaan, jonka laskujoki Neva laskee Pietarissa Itämeren Suomenlahteen. Tsnan valuma-alueen pinta-ala on 4 140 neliökilometriä (tai 4 420 km²) ja se onkin suurin Mstinoon laskevista joista. Tsnan keskivirtaamaksi on määritetty 12,3 m³/s mittausasemalla, joka sijaitsee 38 km ylävirtaan aivan toiseksi suurimman sivujoen Belajan alapuolella.[4][8][1][2][d]

Sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Vyšni Volotšokin tekojärven rakentamista oli Tsna joki, jolla oli kaksi yhtäsuurta latvahaaraa. Šlinan asema Tsnaan nähden on sivujoki, vaikka tämän valuma-alue on yhtä suuri. Muista sivujoista ovat maininnan arvoisia Belaja ja Krasenka. Alla olevaan taulukkoon on koottu Tsnan suurimpia sivu-uomia. Joenuoman alajuoksun ja yläjuoksun välinen raja sijaitsee kohdassa, jossa joki kääntyy lounaisesta suunnasta kohti pohjoista. Taulukon tiedot on lueteltu taulukon alla ja niitä on eritelty kullekin joelle taulukon oikeassa sarakkeessa.

Sivu-uoman nimi
 
 
Nimi
ven.
 
Etäisyys
Mstinosta
(km)
Pääuoman
kohta
 
Pituus
(km)
 
Virtaama
(MQ m³/s)
 
Valuma-alue
(km²)
 
Lähteet
 
 
laskee Mstinoon ja jatkaa Mstajokena
Tobolka Tobolka (Тоболка) 6 Vyšni Volotšok 2 2,2,2,4,2,–,–
Tsninskin kanava kanal Tsninski (канал Цнинский) 7 Vyšni Volotšok 1,4 2,2,2,4,2,–,–
Tveretskin kanava kanal Tveretski (канал Тверецкий) 8 Vyšni Volotšok 2,4 2,2,2,4,2,–,–
Šlina Šlina (Шлина) 16 tekojärvi 102 15 2 300 2,2,2,4,2,3,2
Rvjanka Rvjanka (Рвянка) 16 tekojärvi 5 2,2,2,4,2,–,–
Tšeremnitsa Tšeremnitsa (Черемница) 19 tekojärvi 15 2,2,2,4,2,–,–
Baranovka Baranovka (Барановка) 26 tekojärvi 15 52 2,2,2,4,2,–,2
Ljadka Ljadka (Лядка) 31 alajuoksu 15 2,2,2,4,2,–,–
Belaja Belaja (Белая) 39 alajuoksu 42 286 2,2,2,4,2,–,2
Retšištše Retšištše (Речище) 79 alajuoksu 16 2,2,2,4,2,–,–
Krasenka Krasenka (Красенка) 85 alajuoksu 21 91 2,2,2,4,2,–,2
Opaš Opaš (Опаш) 100 alajuoksu 14 2,2,2,4,2,–,–
Sonka Sonka (Сонка) 107 alajuoksu 16 2,2,2,4,2,–,–
Feškovets Feškovets (Фешковец) 123 yläjuoksu 12 2,2,2,4,2,–,–
pääuomaa on Feškovetsin yläpuolella vielä 37 kilometriä

Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = luettu kunkin sivu-uoman lähteestä ([9]), 3 = luettu venäjänkielisestä Wikipediasta, 4 = katsottu tai mitattu Internetin karttapalvelusta kuten esimerkiksi Google Maps tai ACME

Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tsnan valuma-alueella on tekojärven lisäksi vähän järviä. Sonkajoen uomassa sijaitsee suurehko järvi Sonino (Сонино [10]). Šlinajoen laajalla valuma-alueella on järviä enemmän. Niistä voidaan mainita esimerkiksi Šlino (Шлино), Glybi (Глыби), Belje, Tihmen (Тихмень), Kamennoje (Каменное), Granitšnoje (Граничное), Seremo (Серемо), Martjušino (Мартюшино), Starožil (Старожил) ja Šlintso (Шлинцо).[11] Tsnan suurin järvi on Vyšni Volotšokin tekojärvi [12], jonka vedenpintaa on aikoinaan nostettu vesitien laivaliikenteen mahdollistamiseksi.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pääuoman muodostumista ja sen pituutta on seostettu ja arvioitu artikkelissa Olhavanjoen valuma-alue kappaleessa ”Pääuoma”.
  2. Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Мстино.
  3. a b Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Цна (река, впадает в Мстино).
  4. a b c Asia tarkistettu Internetin karttapalvelusivustoilta kuten esimerkiksi Yandex, GeoMaps, Google Maps tai ACME.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tsna, Цна (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
  2. a b c Tsna, Цна Suuressa neuvostosanakirjassa. 3. laitos, 1969–1978. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
  3. Ulla Ehrensvärd-Pellervo Kokkonen-Juha Nurminen: Mare Balticum 2000 vuotta Itämeren historiaa, s. 35. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1997. ISBN 951-1-13985-1.
  4. a b Olhavanjoki (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 24.3.2022. (venäjäksi)
  5. Ilmajärvi, Ильмень (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
  6. Msta, Мста (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 24.3.2022. (venäjäksi)
  7. a b Vyšni Volotšokin vesistöjärjestelmä, Вышневолоцкая водная система Suuressa neuvostosanakirjassa. 3. laitos, 1969–1978. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
  8. Mstino, Водохранилище Мстино (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 29.3.2022. (venäjäksi)
  9. Tsna, Цна (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 7.4.2022. (venäjäksi)
  10. Sonka, Сонка (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 31.3.2022. (venäjäksi)
  11. Šlina, Шлина (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 31.3.2022. (venäjäksi)
  12. Vyšni Volotšokin tekojärvi, Водохранилище Вышневолоцкое (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 31.3.2022. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]