Toivo Sariola
| Toivo Sariola | |
|---|---|
Tivoli Sariolan johtaja Toivo Sariola kuvassa vaimonsa Ullan kanssa 1960-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. kesäkuuta 1914 Terijoki |
| Kuollut | 3. huhtikuuta 1985 (70 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Uran tiedot | |
| Lempinimi | Tope |
| Pituus | 179 cm |
| Laji | pikajuoksu |
| Seura | Keravan Urheilijat |
| Kilpauran kesto | 1935–1939 |
| Saavutukset | |
| Ennätykset | 60 m 7,1 (1933) 100 m 10,8 (1935) 200 m 22,9 (1938) 400 m 56,0 (1934) 110 m aidat 15,8 (1933) pituus 744 (1933) korkeus 185 (1938)[1] |
Toivo Kalervo Sariola (26. kesäkuuta 1914 Terijoki – 3. huhtikuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen tivolinjohtaja, yleisurheilija ja pesäpalloilija.
Urheilu-ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toivo Sariola kilpaili ensimmäisen kerran yleisurheilun SM-kisoissa vuonna 1934 korkeushypyssä ja 110 metrin aidoissa. Niissä hän sijoittui korkeudessa kuudenneksi tuloksella 175 cm ja karsiutuen aitajuoksun alkuerässä. Seuraavana vuonna Sariola nousi Suomen kansalliseen kärkeen, kun hän otti 100 metrin SM-hopeaa ajalla 10,9 Palle Virtasen voittaessa. Samana vuonna hän oli mukana kahdessa maaottelussa, joista toisessa eli Suomi–Viro-maaottelussa hän juoksi henkilökohtaisen 100 metriä sijoittuen toiseksi ja toisessa pikaviestijoukkueen toisen osuuden kokoonpanossa Palle Virtanen – Toivo Sariola – Pentti Rintala – Aki Tammisto tehden uuden SE:n ajalla 42,1.[1]
Olympiavuosi alkoi Sariolan osalta Viro-maaottelulla, jossa hän juoksi niin 100 metriä kuin pikaviestin. Olympiakomitea ja SUL päättivät lähettää Berliiniin pikaviestijoukkueen Virtanen-Sariola-Ahjopalo-Tammisto. Olympiakarsinoissa Sariolalle henkilökohtainen 100 metriä oli epäonninen kompastuessaan loppukilpailun lähtövaiheessa sijoittuen näin kuudenneksi. Hän oli aiemmin voittanut niin alku- kuin välierät ennätystään sivuten ja oli mukana myös pikaviestijoukkueessa, joka alitti aiemman Suomen ennätyksen ajalla 41,9 Japanin joukkueen kuitenkin voittaessa. Olympialaisissa Sariola karsiutui 100 metrin juoksun ja 4 × 100 metrin viestijuoksun alkuerissä. Suomalainen pikaviestijoukkue teki alkuerässään uuden SE:n ajalla 42,0.[2] Kultaa viestissä voittanut Jesse Owens ystävystyi Sariolan kanssa kisojen aikana ja antoi tälle kiitollisuuden eleenä Yhdysvaltain joukkueen viestikapulan.[3]
Seuraavina vuosina Sarilola jatkoi yleisurheilu-uraansa, mutta 100 metrin tuloksissa hän ei päässyt enää vuosien 1935 ja 1936 ennätykseensä 10,8. Hän saavutti vielä yhden SM-mitalin sijoittuessaan vuoden 1938 Kalevan kisoissa toiseksi.[1]
Pesäpalloilijana Sariolan ura oli pitempi kuin yleisurheilussa. Hän aloitti Keravan Urheilijoissa, pelasi kahdesti Viro-maaottelussa ja kahdeksan kertaa[4] Itä–Länsi-ottelussa 1930-luvulla. Sotien jälkeen hän jatkoi pesäpallouraansa vielä Tampereen Pyrinnössä ja keravalaisessa pesäpallon erikoisseurassa Koo-Pee:ssä.
Urheilun jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toivo Sariola toimi tivolinjohtajana. Hän oli Suomen Yksityisyrittäjäin Puolueen kansanedustajaehdokkaana vuoden 1975 eduskuntavaaleissa.
Hänellä oli myös vuonna 1939 saatu radioamatöörilupa tunnuksella OH2PF.
Yleisurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesäpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 SM-hopea: 1937[5]
- 8 Itä–Länsi-ottelua: 1934–1940, 1947[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 299. Jyväskylä: Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Toivo Sariola 🔒 (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu) Tilastopaja.
- ↑ Diem, Carl: ”400 Metre Relay”, XIth Olympic Games, Berlin 1936 Official Report, s. 657–659. Berliini: Wilhelm Limpert, 1937 (sähköisenä 25.3.2008). Kirjan verkkoversio Viitattu 30.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Mitä tekee legendaarinen viestikapula Keravalla? MTV Uutiset. 9.11.2010. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ a b Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 23.7.2021.
- ↑ Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Arkistoitu 18.9.2017. Viitattu 14.4.2018.