Syyria (alue)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muinaisen Syyrian alue kartassa vaaleanpunaisella värillä.

Syyria (m.kreik. Συρία, Syria, lat. Syria, arab. ٱلشَّام‎‎, Ash-Shām) on Lähi-idässä sijaitseva historiallinen alue. Nykyisin sen paikalla sijaitsee pääosin Syyrian arabitasavalta. Muinainen Syyria oli sitä laajempi, ja käsitti muun muassa nykyisen Libanonin sekä osan Turkista, Jordaniasta ja Israelista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyriassa ovat sijainneet eräät maailman vanhimmista sivilisaatioista. Syyria oli osa heettiläisten, Assyrian, Babylonin, Israelin, Egyptin, Persian, Kreikan ja foinikialaisten valtakuntia ennen joutumistaan Rooman alaisuuteen.[1] Rooman osana Syyria muodosti alun perin Syrian provinssin. Myöhemmin se jaettiin useammaksi provinssiksi.[2] Syyrian alue oli kristinuskon syntysijoja.

Alueen provinsseissa tapahtuivat roomalaisella kaudella seuraavat muutokset:

Rooman valtakunta Itä-Rooma Nykyinen
alue tai valtio
Tasavallan ja keisarikauden provinssit
n. vuoteen 293 saakka
Myöhäisroomalaiset provinssit
n. vuosina 293–395[sel 1] n. vuodesta 395[sel 2]
Syria
64 eaa.193
Syria Coele Syria Coele Syria prima (Syyrian rannikko)
Syria secunda (Syria salutaris) (Syyria keskinen)
Euphratensis (Augusta Euphratensis) (Syyria Eufrat-joesta länteen)
Syria Phoenice Syria Phoenice Phoenice prima (Libanon)
Phoenice secunda (Phoenice Libanensis, Augusta Libanensis) (Syyria eteläinen)
Selitykset:
  1. Provinssit Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen jälkeen.
  2. Provinssit Theodosius I:n ajan jälkeen vuonna 395, kun imperiumi jaettiin Länsi- ja Itä-Roomaan.

Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimentolaisvalloitukset 600-luvulla johtivat uuden suurvallan syntymiseen, joka 800-luvulle tultaessa oli omaksunut arabialaisen ja islamilaisen identiteetin. Muawija I nousi valtakunnan johtoon ja teki Damaskoksesta pääkaupungin, joka menetti asemansa vasta vuoden 750 abbasidikumouksen jälkeen.

Suurimmillaan umaijadidynastia hallitsi Damaskoksesta käsin Pakistanin ja Atlantin valtameren välistä aluetta Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Kreikkaa hallintokielenä käyttänyt Muawija perusti Volker Poppin teorian mukaan Damaskokseen valtansa tueksi Johannes Kastajan kultin.[3][4]

Seldžukkien valtakauden ja ristiretkien jälkeen Syyria oli arabien hallussa vuoteen 1516, kunnes osmanit valloittivat sen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ancient Syria Syria: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  2. Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 114–117, 129. Updated Edition. Facts on File Library of World History. Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0.
  3. Umayyad Caliphate Syria: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  4. Popp, V.: . The early history of islam. Following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: K-H. Ohlig & G-R-Puin (toim.) The hidden origin of Islam. Prometheus Books, 2010.
  5. Succeeding Caliphates and Kingdoms Syria: A Country Study. Library of Congress, 1987.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]