Hafiz

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tataarien koraanikoulu. Carlo Bossoli, 1856

Hafiz (arab. حافظ) on henkilö, joka osaa Koraanin ulkoa tai muistaa vähintään 100 000 hadithia kertojaketjuineen. [1] Arabian sana hafiz tarkoittaa valvojaa, vartijaa tai hoitajaa, ja verbinä ylläpitämistä ja säilyttämistä. Se on myös yksi Jumalan 99 nimestä.[2]

Koraani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koraanin ulkoa opettelua arvostetaan islamissa. Arabiankielisen Koraanin ulkolukua harjoitetaan varsinkin koraanikoulussa. Sitä varten Koraani on jaettu 30 yhtä suureen osaan (juz). Tämä auttaa myös koko Koraanin lukemista kertaalleen läpi pyhänä ramadan-kuukautena.[2] Tavoite on vaikea, sillä Koraanin tekstiin ei kuulu muistia tukevia apukeinoja, kuten rytmiikkaa tai alku- ja loppusointuja. Tekstin hajanaisuus tekee muistamisen vaikeaksi myös niille harvoille, jotka osaavat klassista arabiaa. Muille teksti on vierasta kieltä. Vertailukohdaksi sopii Kalevala, jonka runonlaulajista tuottoisin oli Arhippa Perttunen.[3] Hän osasi kolmanneksen Kalevalasta,16 000 sanaa, mikä on tasan viisi kertaa vähemmän kuin on Koraanissa.

Koraanin ulkoa osanneista muistetaan erityisesti Muhammedin kumppaneita, aṣ-ṣaḥābah (arab. الصحابة‎), eli niitä muslimeita, jotka olivat itse nähneet tai tavanneet profeetan.[4] Kerrotaan, että hafizeja on aina ollut, ja heidän lukumääränsä on suunnaton. Pakistanilaisen tiedon mukaan yksin sikäläinen Wafaq-ul-Madaris - niminen madrasaketju on tuottanut miljoona hafizia 30 vuoden aikana. Uutisen mukaan luku on suurempi kuin Saudi-Arabian saavutukset, sillä siellä vuosittain 5000 lasta pääsee samaan tavoitteeseen. [5]

Hadithit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanan hafiz alkuperäinen merkitys on liittynyt hadith -oppineisuuteen, vaikka nykyisin se tarkoittaa Koraanin hallintaa. Tämä johtuu siitä, että kukaan ei enää nykyään täytä vaatimusta 100 000 hadithin ulkoa osaamisesta isnadeineen. Menneisyyden hadith -taitojen katoaminen on islamissa tärkeä ajatus, sillä se korostaa keskiajan hadith-oppineiden auktoriteettia nykyisiin verrattuna. Katsotaan, että "kuuden kirjan" laatijat ovat ylivoimaisia juuri sen takia, että he kaikki olivat hafiz -mestareita hadithien suhteen. Kukaan nykyisistä oppineista ei voi kilpailla heidän kanssaan. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sared Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Reliance of the Traveller, s. 955 (w48.2)
  2. a b Nevad Kahteran: Hafiz. Teoksessa: The Quran. An Encyclopaedia (Toim. Oliver Leaman), s. 231–234. Routledge, 2006. Teoksen verkkoversio.
  3. Manninen, Antti: Arhippa Perttunen lauloi Lönnrotille kolmanneksen Kalevalan runoista Helsingin Sanomat. Kaupunki. 3.6.2007. Viitattu 3.11.2020.
  4. Some of the Sahaabah (may Allah be pleased with them) who memorised the Book of Allah, may He be exalted Islam Question & Answer. 27.1.2017.
  5. Naya Din: Pakistan’s largest madrassa network produced 1m Hafiz-e-Quran: Qari Jalandhari SAMAA. Home. Education. 10.4.2019. Viitattu 3.11.2020.