Ero sivun ”Onni Kokko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:LimingaSoldier13years.jpg|thumb|"Pärisee!"]] |
[[Tiedosto:LimingaSoldier13years.jpg|thumb|''"Pärisee!"'']] |
||
'''Onni Valdemar Kokko''' ([[4. maaliskuuta]] [[1904]] [[Helsinki]] – [[22. huhtikuuta]] [[1918]] [[Vaasa]])<ref name="narc">{{Verkkoviite | Osoite = http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=6474 | Nimeke = Haku:Onni Kokko | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen sotasurmat 1914–1922 | Ajankohta = 2004 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia / Arkistolaitos | Viitattu = | Kieli = }}</ref> oli [[suomalaiset|suomalainen]] [[lapsisotilas|sotilaspoika]], joka kaatui [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]] vain 14-vuotiaana. |
'''Onni Valdemar Kokko''' ([[4. maaliskuuta]] [[1904]] [[Helsinki]] – [[22. huhtikuuta]] [[1918]] [[Vaasa]])<ref name="narc">{{Verkkoviite | Osoite = http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=6474 | Nimeke = Haku:Onni Kokko | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen sotasurmat 1914–1922 | Ajankohta = 2004 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia / Arkistolaitos | Viitattu = | Kieli = }}</ref> oli [[suomalaiset|suomalainen]] [[lapsisotilas|sotilaspoika]], joka kaatui [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]] vain 14-vuotiaana. |
||
Versio 17. tammikuuta 2011 kello 13.23
Onni Valdemar Kokko (4. maaliskuuta 1904 Helsinki – 22. huhtikuuta 1918 Vaasa)[1] oli suomalainen sotilaspoika, joka kaatui Suomen sisällissodassa vain 14-vuotiaana.
Sodan sytyttyä Kokko lähti Pohjanmaalle, jossa liittyi liminkalaisiin joukkoihin. Liminkalaisten mukana Kokko osallistui Oulun valtaukseen. Kokko jäi Oulussa punaisten vangiksi, mutta pääsi pakenemaan. Nuorukaisen osoitettua taistelussa urheutensa hänet määrättiin jääkäriluutnantti Oskar Peltokankaan adjutantiksi. Peltokankaan mukana Kokko osallistui taisteluihin muun muassa Torniossa, Vilppulassa ja Ruovedellä.[2]
Tampereen taistelujen aikana Kokko haavoittui kuolettavasti. Messukylän kirkonmäellä 25. maaliskuuta Kokko sai osuman luodista ja halvaantui. Hänet kuljetettiin sotasairaalaan Vaasaan, jossa hän kuoli saamiinsa vammoihin. Ennen kuolemaansa Kokko ehti saada kenraali Mannerheimin myöntämän IV luokan vapaudenristin. Kokko oli tuolloin ja on edelleen nuorin vapaudenristin saanut henkilö.[2] Kokko haudattiin Vaasan sankarihautaan[1].
Sodan jälkeen Onni Kokon tarinasta syntyi valkoisella puolella lähes legenda. Kokko tuli tunnetuksi kahdesta valokuvastaan, joista toisessa lapsenomainen Kokko seisoo ryhdikkäänä kivääreineen ja toisessa makaa kuolinvuoteella vapaudenristi vieressään. Vaasassa nimettiin katu Kokon mukaan. Onni Kokon tie -niminen katu sijaitsee Palosaaren kaupunginosassa.[2] Suomenruotsalainen kirjailija Jarl Hemmer julkaisi Kokon tarinasta romaanin Onni Kokko vuonna 1920. Lauri Ikosen suomennos ilmestyi seuraavana vuonna nimellä Onni Kalpa.