Yhdistys (Suomi)

Yhdistys on luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama organisaatio. Yhdistymisvapaus kuuluu Suomessa perustuslaissa turvattuihin poliittisiin perusoikeuksiin.

Yhdistys voi olla rekisteröity, rekisteröimätön tai laissa tai asetuksessa erikseen määritelty yhdistys. Laissa erikseen määriteltyjä yhdistyksiä ovat esimerkiksi Suomen Punainen Risti, yliopistojen ylioppilaskunnat, Helsingin yliopiston osakunnat ja Suomen Asianajajaliitto. Vain rekisteröity tai lain erikseen määrittelemä muu yhdistys on itsenäinen oikeushenkilö. Rekisteröitymättömän yhdistyksen toiminnasta vastaavat sen johdossa toimivat henkilöt, kunnes yhdistys on saanut rekisterimerkinnän.

Yhdistyksistä on säädetty erityinen yhdistyslaki. Se koskee niin sanottuja aatteellisia yhdistyksiä. Se ei koske yhtiöitä, osuuskuntia tai muita yhteisöjä, joiden tarkoituksena on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osalliselle taikka joiden tarkoitus tai toiminnan laatu muuten on pääasiassa taloudellinen. Erityisellä lailla tai asetuksella perustettuja yhdistyksiä yhdistyslaki koskee vain sikäli kuin niin on erikseen säädetty.

Suomessa on yhdistysrekisterissä noin 130 000 yhdistystä.

Rekisteröidyt ja rekisteröimättömät yhdistykset

Rekisteröidyt yhdistykset (ry:t) ovat oikeuskelpoisia. Sen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. On kuitenkin huomattava, että rekisteröidynkin yhdistyksen hallituksen jäsenillä on tilivelvollisuus yhdistystä kohtaan. Mikäli yhdistys kärsii hallituksen jäsenten tahallisten tai törkeän tuottamuksellisten laiminlyöntien tai virheiden seurauksena tappioita, yhdistyksellä (tai sen konkurssipesällä) on oikeus vaatia hallituksen jäseniltä korvausta aiheutetusta vahingosta. Sen sijaan oikeutta korvaukseen ei ole, jos vahingot aiheutuvat huolellisesta taloudenhoidosta huolimatta. Rekisteröidyissä yhdistyksissä hallitukselle myönnetään toimikauden lopussa vastuuvapaus, jos taloudenhoito todetaan huolelliseksi.

Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeuskelpoinen. Sen toiminnasta kantavat vastuun ne, jotka ovat osallistuneet vastuun aiheuttavaan toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kulloisenkin oikeustoimen suorittajat vastaavat tekemästään oikeustoimesta itse. Yhdistyslaki ei säätele rekisteröimättömiä yhdistyksiä muutoin kuin eräissä erikoistapauksissa: myös rekisteröimättömän yhdistyksen toiminta voidaan kieltää, jos se on lainvastaista. Esimerkiksi sotilaallista tai rikollista toimintaa harjoittava rekisteröimätön yhdistys on laiton. On huomattava, että rekisteröimättömänkin yhdistyksen on pidettävä jäsenluetteloa ja kahdenkertaista kirjanpitoa.

Yhdistysten erikoislajeja

Puolueet

Puolueet ovat yhdistyksiä, joiden tarkoituksiin kuuluu valtiollisiin asioihin vaikuttaminen ja jotka sen vuoksi asettavat ehdokkaita vaaleissa. Yhdistyslaki koskee myös puolueita, mutta lisäksi niistä on säädetty erityinen puoluelaki.

Julkisoikeudelliset yhdistykset

Julkisoikeudelliset yhdistykset ovat yhdistyksiä, joiden toiminta perustuu erityiseen lakiin tai asetukseen. Sellaisia ovat esimerkiksi Suomen Punainen Risti, Raha-automaattiyhdistys, ylioppilaskunnat, osakunnat ja metsänhoitoyhdistykset. Joidenkin tällaisten yhdistysten jäsenyys on eräissä tapauksissa säädetty pakolliseksikin.

Uskonnolliset yhdyskunnat

Uskonnollista toimintaa voidaan Suomessa harjoittaa joko yhdistyksissä tai uskonnollisissa yhdyskunnissa, joista on säädetty erikseen uskonnonvapauslaissa ja kirkkolainsäädännössä. Valittu toimintamuoto riippuu toiminnan harjoittajien uskonnollisista näkemyksistä. Esimerkiksi Vanhoillislestadiolaiset toimivat Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry:n piirissä, sillä he kuuluvat evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Sen sijaan vanhoilliset luterilaiset ovat perustaneet oman uskonnollisen yhteisönsä Suomen luterilaisen tunnustuskirkon, koska he nimenomaisesti kieltävät kansankirkon olevan Pyhän Hengen johdatuksen piirissä.

Kirkon ja valtion eron kannattajien mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Muun muassa Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kaksi valtiokirkkoa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko, tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä kirkollisveron kautta. Kirkoilla ei heidän mukaansa tule olla julkisoikeudellista asemaa eikä minkäänlaisia erioikeuksia.

Etu- ja työmarkkinajärjestöt

Etu- ja työmarkkinajärjestöt huolehtivat oman jäsenistönsä eduista. Työmarkkinajärjestöjä on niin työntekijöillä, kuten SAK, sekä työnantajapuolella, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto. Etujärjestö voi tarkoittaa myös jonkin muun ryhmän etuista huolehtivaa yhdistystä.

Yhdistysrekisteri

Patentti- ja rekisterihallitus pitää yhdistysrekisteriä. Siellä käsitellään yhdistysten perus-, muutos- ja purkautumisilmoitukset sekä tehdään yhdistyksen sääntöjen ja sääntömuutosten ennakkotarkastukset.

Yhdistysrekisteriin merkitään aatteelliset yhdistykset. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan "sellainen on useiden henkilöiden tai oikeuskelpoisten yhteisöjen perustama pysyväksi aiottu yhteenliittymä yhteisen aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten. Yhdistyslain tarkoittama aatteellinen yhdistys eroaa taloudellisesta yhteisöstä siten, että sen tarkoitus ei tähtää voiton tai taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä sen toiminta voi olla pääasiassa taloudellista. Toiminnan painopisteen tulee olla aatteellisessa työssä."

Käytännössä lain käyttämä aatteen käsite on laajempi kuin arkikielessä. Yhdistyksen pohjana oleva aate voi olla esimerkiksi kulttuuritoiminta, urheilu, tieteellinen tutkimus tai vaikkapa tällaisen toiminnan tukeminen. Ainoat rajoitukset yhdistymisvapauteen ovat valtion turvallisuuden alalla. Yhdistys, jonka toiminta sisältää aseiden käyttöä (esimerkiksi ampumaseura), voidaan rekisteröidä vasta sen saatua luvan lääninhallitukselta. Kokonaan tai osittain sotilaalliset yhdistykset ovat aina kiellettyjä.

Yhdistyksen hallinto

Yhdistyksen toimintaa ohjataan sen säännöillä. Näissä määritellään yhdistyksen toimiala ja sille sallittu taloudellinen toiminta sekä eräitä muita laissa säädettyjä toiminnan perussääntöjä. Vaikka jälkimmäinen seikka yleensä ilmaistaan yleisellä fraasilla: "Yhdistys saa tarkoitusperiensä toteuttamiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja", on mahdollista, että yhdistyksen perustajat saattavat haluta aatteellisista syistä kieltää yhdistykseltä jotkin sopimattomiksi katsotut taloudellisen toiminnan alat.

Yhdistyksen perustana ovat sen jäsenet, jotka voivat olla joko luonnollisia tai oikeushenkilöitä. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jos säännöissä ei toisin määrätä. Jäsenistä on pidettävä luetteloa. Valtiollisiin asioihin vaikuttavan yhdistyksen jäseninä saa olla vain Suomen kansalaisia tai maassa vakinaisesti asuvia ulkomaalaisia tai yhdistyksiä, joiden kaikki jäsenet ovat tällaisia. Yhdistyksen jäsenyydestä voi erota koska hyvänsä. Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä määrätyllä perusteella.

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät sen jäsenet yhdistyksen kokouksessa. Suuremmissa yhdistyksissä päätösvalta voidaan kuitenkin delegoida valtuustolle. Yhdistyksen päätökseen tyytymätön voi nostaa käräjäoikeudessa päätöstä vastaan moitekanteen, mikäli päätös on syntynyt sääntöjen tai lain vastaisesti.

Yhdistyksen toimintaa hoitaa hallitus, jossa on vähintään kolme jäsentä. Hallituksen toimialaan kuuluvat ne asiat, jotka eivät kuulu yhdistyksen kokouksen päätettäviksi. Hallitus on velvollinen tekemään yhdistyksen kokoukselle vuosittain toimintakertomuksen ja tilit, joita tarkastamassa on vähintään yksi tilintarkastaja.

Yhdistyksen merkitseminen yhdistysrekisteriin edellyttää, että toiminta on tarkoitettu jatkuvaksi. Kun yhdistys kuitenkin katsotaan tarpeettomaksi, se voidaan purkaa. Yhdistyksen omaisuus ei tällöin päädy jäsenille, vaan se on luovutettava säännöissä määrättyyn tarkoitukseen tai mikäli tämä on mahdotonta, valtiolle. Lain, hyvien tapojen tai omien sääntöjensä vastaisesti toimiva yhdistys voidaan myös lakkauttaa, mutta tämä on äärimmäisen harvinaista.

Yhdistyksen jäsenmäärä

Yhdistyksen jäsenmäärä on olennainen luku sen vuoksi, että yhdistykset toimivat usein aatteellisesti. Mitä enemmän jäseniä yhdistyksellä on, sen vaikutusvaltaisempi sen voidaan myös todeta olevan. Mitä vaikutusvaltaisempi yhdistys on, sen paremmin se pystyy ajamaan asiaansa. Aina ei yhdistyksen jäsenmäärä ole merkityksellinen. Esimerkiksi hyväntekeväisyyttä harjoittavan yhdistyksen säännöissä voi olla maininta, ettei avustusta voi antaa yhdistyksen jäsenelle tai jäsenyhdistykselle. Tästä huolimatta yhdistyksen myöntämä avustus voi olla huomattava.

Toisin kuin osakeyhtiöissä, joissa äänivalta määräytyy omistussuhteessa, ovat yhdistykset usein demokraattisempia. Yleensä yhdistyksen jäsenet ovat oikeushenkilöitä, joilla kullakin on tasan yksi ääni. Äänimäärä voidaan järjestää myös toisin, esimerkiksi sellaisissa yhdistyksissä, joiden jäsenet ovat muita yhdistyksiä (liitot); tällöin äänten määräytyminen on selvitettävä yhdistyksen säännöissä.

Yhdistyksen kotipaikka

Yhdistyksen kotipaikka tarkoittaa sitä Suomessa sijaitsevaa kuntaa, jossa yhdistyksen toimintaa johdetaan. Vaatimus Suomessa sijaitsevasta kotipaikasta tulee suoraan yhdistyslaista.

Ainakin yhdistyksen lakkauttamista koskeva kanne tutkitaan yhdistyksen kotipaikan paikkakunnan tuomioistuimessa.

Katso myös

• Toiminnanjohtaja

Aiheesta muualla

• Patentti- ja rekisterihallitus.
• Yhdistyslaki. Finlex.
• Martti Siisiäinen & Tomi Kankainen: Yhdistys. Jyväskylän yliopiston Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali 8.9.2009.