Miesliike

Miesliike tai miesasialiike on yhteiskunnallinen liike, joka koostuu erilaisista miesnäkökulmista ja järjestöistä, jotka pyrkivät tukemaan miehiä, muuttamaan miehen roolia ja parantamaan miesten asemaa mm. avioliittoon, huoltajuuteen ja perheväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä.

Tausta

Tasa-arvokeskustelussa on miesten puheenvuoroissa on usein tullut esiin, etteivät miehet ole sellainen yhtenäinen patriarkaalisten hallitsijoiden tai potentiaalisten raiskaajien ja sortajien joukko, jollaiseksi he ovat kokeneet itseään väitettävän feministisessä tasa-arvokeskustelussa. Puhetta 'miehistä' on pidetty yksinkertaistavana: miesten moninaisuutta on tuotu esiin lähinnä täydentävissä sivulauseissa, eikä naisten esittämiä ihannemiesmalleja ole pidetty oikeudenmukaisina. Suivaantuneet miesaktivistit tai miestutkijat ovat huomauttaneet, että miehillä tulisi naisten tavoin olla oikeus määritellä itsensä. Samalla on muistutettu, että miehiäkin sorretaan ja alistetaan. Miesliike jakautuu kahteen eri päätulkintaan epätasa-arvon syistä.

Mieslähtöinen näkökulma

Yhden tulkinnan mukaan ihminen jakautuu kahteen luokkaan biologisen sukupuolensa perusteella. Tällöin luokkien edut ovat ristiriitaiset. Jokisen mukaan tällaisessa näkemyksessä muistutetaan naisten osuudesta niihin miesten ongelmiin, jotka johtavat miehen itsetuhoiseen elämäntyyliin, kuten alkoholismiin, väkivaltaisuuteen ja työnarkomaniaan. Näkemys suhtautuu kriittisesti feministiseen miesliikkeeseen ja pitää perusteltuna järjestää miesten keskinäistä toimintaa ilman naisia.

Miessakit-järjestön Tomi Timperin mukaan miestoiminnan perustana tulee olla mies itse. Timperi käyttää termiä mieserityisyys: hän arvelee, että on olemassa mieheyden perusta, joka erottaa miehet naisista, ja joka perustuu osittain muttei kokonaan biologisiin eroihin. Yhteiskunnallisten ja sosiokulttuuristen tekijöiden vaikutus miehisyyteen on helpommin tulkittavissa, mutta miehet eroavat naisista kaikissa kulttuureissa. Miehisyyden etsiskelyssä tarvitaan miesten keskinäistä vuorovaikutusta, jotta löydettäisiin miehille omilta tuntuvia toimintaperusteita. Myös naisliike järjestää vain naisille tarkoitettua toimintaa.

Feministinen näkökulma

Toinen tulkinta tarkastelee sukupuolta sosiaalisena järjestelmänä ja tukeutuu feministiseen analyysiin patriarkaalisesta vallasta mutta lisää siihen käsityksen miesten välisestä eriarvoisuudesta. Feministisen miesnäkökulman mukaan patriarkaatti on miesten kilpakenttä, jonka miehiin kohdistamat kulttuuriset odotukset ovat heille itselleen haitallisia. Arto Jokisen mukaan tämä miesnäkökulma on kuitenkin kritisoinut naisliikettä tasa-arvokeskustelun omimisesta: naisilla on oma tasa-arvoideologia, joka moralisoi miehiä yksipuolisesta näkökulmasta käsin. Miesten tulisi osallistua aktiivisesti tasa-arvokeskusteluun ja tuoda esille mieskulttuurin myönteisiä piirteitä sekä uudenlaisen maskuliinisuuden hahmottamisen. Miestietoisuutta on pyritty kehittämään mm. feministisen radikaaliterapian keinoin.

Miesliike Suomessa

Suomessa miehet alkoivat osallistua naisten aloittamaan tasa-arvokeskusteluun 1970-luvun lopulla, minkä jälkeen mieskeskustelu on vähitellen vilkastunut. Miesliike on pysynyt varsin pienenä ja hajanaisena ja se sisältää erilaisia painotuksia. Hajanaisuudestaan huolimatta miesliikkeen puheenvuorot ovat saaneet mediahuomiota. Suomen miesliike ja sen miestyö koostuu kasvuryhmistä, isyysneuvonnasta, isä-vauva-toiminnasta, väkivallan vastaisesta liikkeestä, Miespäivät-tapahtumasta, Miessakit-järjestöstä ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaostosta. Jokinen arvioi vuonna 1999, että jonkinlaista miestoimintaa löytyy kaikkialta Suomesta ja että toiminnassa on mukana vähintään tuhat miestä. Samana vuonna perustettiin lisäksi Profeministimiehet ry.

Syksyllä 2007 julkaistiin Arno Kotron ja Hannu T. Sepposen toimittama miesasia-antologia Mies vailla tasa-arvoa, jonka tiimoilta Miessakit järjesti luentosarjan. Kirja koostuu 29:stä artikkelista. Kirjoittajina ovat muun muassa Pekka Sauri, Hannu Raittila, Esa Sariola ja Ralf Sund. Kirjoituskokoelman yksi väite on, että yhteiskunnassa on myös elämänalueita, joissa miehet ovat naisia huonommassa asemassa, ja virallisen tasa-arvopolitiikan tulisi käsitellä näitäkin kysymyksiä.

Toukokuussa 2008 Naisasialiitto Unionin julkaisema Tulva-lehti kertoi ryhtyvänsä avoimeen hyökkäykseen miesliikettä vastaan. Tulvan päätoimittajan Anne Moilasen mukaan miesasia on tullut muotiin. Mies vailla tasa-arvoa on Moilasen mukaan feminismiä vastaan suunnattu provokaatio, joka syyttää naisia miesten ongelmista. Lehti nimeää miesliikkeen neljä hahmoa, joita se pitää taantumuksellisina häiriköinä. Lehden mukaan yksittäiset aktivistit, jotka eivät edusta koko miesliikkeen kantaa, ovat saaneet kohtuutonta näkyvyyttä tiedotusvälineissä.

Tulva esitteli erillisin jutuin neljä henkilöä, joita se piti miesliikkeen "pääpukareina". Keskeisenä viestinä oli, että kohtuutonta julkista huomiota saaneet miehet näyttäytyvät tasa-arvotyössä häirikköinä, jotka eivät tunne feminismiä tai naistutkimusta. Moilasen mukaan näiden miesasia-aktivistien takia tiedotusvälineissä ja Internetin keskustelupalstoilla oli meneillään feminismin vastainen keskustelu.

"On olemassa jokin raja, kuinka kauan idioottien kanssa kannattaa keskustella. Nyt tuo raja on tullut vastaan. Tämä lehti hyökkää avoimesti miesaktivisteja vastaan pyrkien osoittamaan, miten vanhanakaisia, vääriä ja suorastaan vaarallisia monet heidän väitteensä ovat. Tulta munille!"

− Anne Moilanen, Tulva 2/2008

Sukupuolentutkija Henry Laasanen puolusti miesliikettä. Hänen mukaansa miesaktivistit eivät ole väitteistä huolimatta taantumuksellisia, perinteisten sukupuoliroolien kannattajia, mutta ymmärtää, että on häiritsevää, kun feministisen hegemonian piiriin kuuluvaan tasa-arvokeskusteluun tulee kyselyjä myös miesten ongelmista. Laasanen kyseenalaisti Arto Jokisen väitteen, että miesaktivismissa olisi kyse perinteisen maskuliinisuuden vastaiskusta:

"Miesasiamiehenä toimiminen on suurin piirtein maskuliinisuuden vastakohta, koska maskuliininen mies on vahva pelastaja, joka suojelee naisia, ja epämaskuliininen mies on tämmöinen ruikuttava ja valittava mies. Ja mitäpä muuta tämä miesten ongelmista puhuminen olisi kuin valittamista ja ruikuttamista."

Katso myös

• Kriittinen miestutkimus
• Maskulismi
• Miessakit

Kirjallisuutta

• Kotro, Arno & Sepponen, Hannu T. (toim.): Mies vailla tasa-arvoa. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-26-5555-7.

Aiheesta muualla

• Mies.asia.
• Ei tasa-arvoa miehille. Urho 4/2007.
• Miesasia-antologia syyttää tasa-arvokeskustelua vääristyneeksi Helsingin sanomat 17.9.2007.
• Naiset ovat perseestä. Voima 8/2007.
• Miehiin kohdistuva syrjintä lain, tilastojen ja meemiteorian näkökulmasta. Väitös.
• Miesten ja feminismin ongelmalinen suhde. Pro gradu -työ.
• Miesten tasa-arvo -yhdistys .
• ”Naisnäkökulma on yksipuolinen”. Journalisti 26.10.2007.
• Jukka Ukkola: Pasi Malmi ei usko huru-ukkoiluun: ”Miesasia on seksikästä”. Suomen kuvalehti 7.11.2009.