Ero sivun ”Beringinsalmi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p rivityksen korjaus; typofix
+, f
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Bering Strait.jpeg|thumb|Satelliittikuva Beringinsalmesta]]
[[Kuva:Bering Strait.jpeg|thumb|Satelliittikuva Beringinsalmesta]]
[[Kuva:US NOAA nautical chart of Bering Strait.png|thumb|Merikartta Beringinsalmesta]]
[[Kuva:US NOAA nautical chart of Bering Strait.png|thumb|Merikartta Beringinsalmesta]]
'''Beringinsalmi''' on meren salmi [[Aasia]]n itäisimmän kohdan [[Dežnevinniemi|Dežnevinniemen]] ja Amerikan mantereen läntisimmän kohdan [[Prince of Walesin niemi|Prince of Walesin niemen]] välissä.
'''Beringinsalmi''' erottaa toisistaan [[Aasia]]n mantereen itäisimmän kohdan [[Dežnevinniemi|Dežnevinniemen]] ja [[Pohjois-Amerikka|Amerikan]] mantereen läntisimmän kohdan [[Prince of Walesin niemi|Prince of Walesin niemen]]. Salmi yhdistää pohjoisen [[Tšuktšimeri|Tšuktšimeren]] (osa [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoista jäämerta]]) eteläiseen [[Beringinmeri|Beringinmereen]] (osa [[Tyynimeri|Tyyntämerta]]).
Beringinsalmi yhdistää pohjoisen [[Tšuktšimeri|Tšuktšimeren]] (osa [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoista jäämerta]]) eteläiseen [[Beringinmeri|Beringinmereen]].


Beringinsalmi on kapeimmillaan 86 km:n levyinen. Salmen keskellä sijaitsee kaksi saarta, Iso ja Pieni [[Diomedesaaret|Diomedesaari]], noin neljän kilometrin päässä toisistaan. Näiden saarten välistä kulkee [[Venäjä]]n ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] raja sekä kansainvälinen [[päivämääräraja]].
Salmi on saanut nimensä tanskalaissyntyisen tutkimusmatkailija [[Vitus Bering]]in mukaan, joka kulki sen läpi vuonna [[1728]].


Salmi on saanut nimensä tanskalaissyntyisen tutkimusmatkailija [[Vitus Bering]]in mukaan, joka kulki sen läpi vuonna 1728. [[Semjon Dežnjov]] oli purjehtinut salmen läpi pohjoisesta etelään jo 1648.
Kansainvälinen [[päivämääränraja]] kulkee Beringinsalmessa.


==Esihistoria==
[[Jääkausi|Jääkaudella]] Beringin salmen paikalla oli maakannas, [[Beringia]], joka hävisi joskus 10 000—8 000 vuotta sitten, kun jäätiköiden sulamisvedet nostivat merenpintaa. Beringin salmi avautui mioseenilla tai plioseenilla [[mannerliikunnot|mannerliikunnoissa]] ehkä 10/8–/4 miljoonaa vuotta sitten päästäen kylmän merivirran Tyynellemerelle. Avautuminen ja sulkeutuminen saattoi tapahtua moneen otteeseen. Erään näkemyksen mukaan viimeinen avautuminen sattui 4,5–3,5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Alaskan lämpötila laski hieman.
Beringin salmi on vain 30-50 m:n syvyinen. Kun merenpinnan taso toistuvasti aleni [[Jääkausi|jääkausiaikana]], Beringin salmen paikalla oli maakannas, [[Beringia]]. Kannas hävisi ja salmi avautui viimeisen kerran joskus 10 000—8 000 vuotta sitten, kun merenpinta nousi jäätiköiden sulaessa.
<!--5,5—4,8 (tai 3,6 miljoonaa vuotta sitten) -->

<!--
Beringin salmi syntyi alun perin [[mioseeni]]- tai [[plioseeni]]kaudella, mikä päästi kylmän merivirran Tyynellemerelle. Avautuminen ja sulkeutuminen saattoi tapahtua useampaan otteeseen. Erään näkemyksen mukaan viimeinen varsinainen avautuminen sattui 4,5–3,5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Alaskan lämpötila laski hieman. Tämän jälkeen salmi avautui ja sulkeutui jääkausiaikana veden pinnan vaihtelun takia.
Based on her study of diatoms from North Chukotka, Polyakova4 postulates that the Arctic-Pacific marine connection appeared as early as around the transition between the Early and Middle Miocene (that is, at 16-17 Myr), and has periodically existed since the end of the Middle Miocene (11-12 Myr). But the Chukotka record, lacking molluscs, is still open to debate, and in this respect the evidence from Sandy Ridge looks more solid.
-->


==Katso myös==
==Katso myös==

Versio 6. tammikuuta 2010 kello 11.44

Satelliittikuva Beringinsalmesta
Merikartta Beringinsalmesta

Beringinsalmi erottaa toisistaan Aasian mantereen itäisimmän kohdan Dežnevinniemen ja Amerikan mantereen läntisimmän kohdan Prince of Walesin niemen. Salmi yhdistää pohjoisen Tšuktšimeren (osa Pohjoista jäämerta) eteläiseen Beringinmereen (osa Tyyntämerta).

Beringinsalmi on kapeimmillaan 86 km:n levyinen. Salmen keskellä sijaitsee kaksi saarta, Iso ja Pieni Diomedesaari, noin neljän kilometrin päässä toisistaan. Näiden saarten välistä kulkee Venäjän ja Yhdysvaltain raja sekä kansainvälinen päivämääräraja.

Salmi on saanut nimensä tanskalaissyntyisen tutkimusmatkailija Vitus Beringin mukaan, joka kulki sen läpi vuonna 1728. Semjon Dežnjov oli purjehtinut salmen läpi pohjoisesta etelään jo 1648.

Esihistoria

Beringin salmi on vain 30-50 m:n syvyinen. Kun merenpinnan taso toistuvasti aleni jääkausiaikana, Beringin salmen paikalla oli maakannas, Beringia. Kannas hävisi ja salmi avautui viimeisen kerran joskus 10 000—8 000 vuotta sitten, kun merenpinta nousi jäätiköiden sulaessa.

Beringin salmi syntyi alun perin mioseeni- tai plioseenikaudella, mikä päästi kylmän merivirran Tyynellemerelle. Avautuminen ja sulkeutuminen saattoi tapahtua useampaan otteeseen. Erään näkemyksen mukaan viimeinen varsinainen avautuminen sattui 4,5–3,5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Alaskan lämpötila laski hieman. Tämän jälkeen salmi avautui ja sulkeutui jääkausiaikana veden pinnan vaihtelun takia.

Katso myös

Aiheesta muualla

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.