Ero sivun ”Krunnien saaristo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
koordinaatit
Tve4 (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
|kuva =
|kuva =
|määrä = 14
|määrä = 14
|suurin_saari = Ulkokrunni
|suurin_saari = [[Ulkokrunni]]
|muita_saaria = Isokivenletto,<br />Kraasukka,<br />Kraasukanletto,<br />Maakrunni,<br />Paska-Kraasukka,<br />Pohjanletto,<br />Raiska,<br />Ristikari,<br />Rytikari,<br />Tasasenletto,<br />Tyni,<br /> Törö,<br />Vatunginletto
|muita_saaria = Isokivenletto,<br />Kraasukka,<br />Kraasukanletto,<br />Maakrunni,<br />Paska-Kraasukka,<br />Pohjanletto,<br />Raiska,<br />Ristikari,<br />Rytikari,<br />Tasasenletto,<br />Tyni,<br /> Törö,<br />Vatunginletto
|pinta-ala = 4579 [[hehtaari|ha]]
|pinta-ala = 4579 [[hehtaari|ha]]
Rivi 14: Rivi 14:
|tärkein_kieli = —
|tärkein_kieli = —
}}
}}
'''Krunnien saaristo''' sijaitsee [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] pohjoisosassa [[Perämeri|Perämerellä]] [[Ii]]n edustalla. Se muodostuu Maakrunnin ja Ulkokrunnin [[saari]]sta sekä niitä ympäröivistä pienemmistä saarista. Saariston lähimmät saaret ovat 11 kilometrin, kaukaisimmat 21 kilometrin päässä rannikolta.
'''Krunnien saaristo''' sijaitsee [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] pohjoisosassa [[Perämeri|Perämerellä]] [[Ii]]n edustalla. Se muodostuu Maakrunnin ja [[Ulkokrunnin]] [[saari]]sta sekä niitä ympäröivistä pienemmistä saarista. Saariston lähimmät saaret ovat 11 kilometrin, kaukaisimmat 21 kilometrin päässä rannikolta.


Saaristo kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen, joka on yksityinen [[Maakrunni-säätiö]]n hallinnoima suojelualue. Saaret rauhoitettiin virallisesti vuonna [[1956]], mutta ne ovat olleet epävirallisesti rauhoitusalueena vuodesta [[1937]] saakka.
Saaristo kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen, joka on yksityinen [[Maakrunni-säätiö]]n hallinnoima suojelualue. Saaret rauhoitettiin virallisesti vuonna [[1956]], mutta ne ovat olleet epävirallisesti rauhoitusalueena vuodesta [[1937]] saakka.
Rivi 23: Rivi 23:
Krunnien saaristo jakaantuu neljään osaan. Niistä pohjoisin on ''Pohjanletto''-niminen kolmen pienen saaren ryhmä. Idässä sijaitsevat ''Maakrunni'' ja ''Rytikari''. Etelässä ovat ''Kraasukka'' ja ''Paska-Kraasukka'' -saaret sekä ''Tasasenletto''. Pääsaari ''Ulkokrunni'' ja sitä ympäröivät pikkusaaret sijaitsevat lännessä.
Krunnien saaristo jakaantuu neljään osaan. Niistä pohjoisin on ''Pohjanletto''-niminen kolmen pienen saaren ryhmä. Idässä sijaitsevat ''Maakrunni'' ja ''Rytikari''. Etelässä ovat ''Kraasukka'' ja ''Paska-Kraasukka'' -saaret sekä ''Tasasenletto''. Pääsaari ''Ulkokrunni'' ja sitä ympäröivät pikkusaaret sijaitsevat lännessä.


Saariston läntisin saari, pääsaari '''Ulkokrunni''' on toiminut pitkään [[luotsi]]asemapaikkana. Saaren itäisimmässä kärjessä sijaitsee vuonna [[1874]] valmistunut [[Frans Wilhelm Lüchow|F. W. Lüchoun]] suunnittelema 29,6 metriä korkea [[Ulkokrunnin tunnusmajakka|Ulkokrunnin pooki]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Väylien varsilta: Ulkokrunnin pooki | Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/pookit/pookikuva21.htm | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 17.06.2007 | Kieli = }}</ref> Pooki korvasi 1841 samaan paikkaan rakennetun 9,6 metrin korkuisen rakennelman jota oli pystytetty apumittauspisteeksi [[Struven ketju]]n meridianimittaukseen.<ref> Seppo Laurell: ''Suomen majakat'' Gummerus 1999 ISBN 952-5180-21-2</ref> Saaren vanha luotsiasema toimii nykyisin [[Oulun yliopisto]]n Perämeren tutkimusaseman tiloina.
Saariston läntisin saari, pääsaari [[Ulkokrunni]] on toiminut pitkään [[luotsi]]asemapaikkana. Saaren itäisimmässä kärjessä sijaitsee vuonna [[1874]] valmistunut [[Frans Wilhelm Lüchow|F. W. Lüchoun]] suunnittelema 29,6 metriä korkea [[Ulkokrunnin tunnusmajakka|Ulkokrunnin pooki]].<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Väylien varsilta: Ulkokrunnin pooki | Osoite = http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/pookit/pookikuva21.htm | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 17.06.2007 | Kieli = }}</ref> Pooki korvasi 1841 samaan paikkaan rakennetun 9,6 metrin korkuisen rakennelman jota oli pystytetty apumittauspisteeksi [[Struven ketju]]n meridianimittaukseen.<ref> Seppo Laurell: ''Suomen majakat'' Gummerus 1999 ISBN 952-5180-21-2</ref> Saaren vanha luotsiasema toimii nykyisin [[Oulun yliopisto]]n Perämeren tutkimusaseman tiloina.


'''Maakrunni''' on saariston toiseksi suurin saari. Saariston pohjoisin saari on '''Pohjanletto''', noin kolme kilometriä Ulkokrunnin pohjoispuolella.
Maakrunni on saariston toiseksi suurin saari. Saariston pohjoisin saari on '''Pohjanletto''', noin kolme kilometriä Ulkokrunnin pohjoispuolella.


===Lähdeviitteet===
===Lähdeviitteet===

Versio 31. joulukuuta 2009 kello 17.24

Krunnien saaristo
Maantiede
Sijainti 65°23′N, 24°55′E
Merialue Perämeri
Saaria yht. 14
Suurin saari Ulkokrunni
Muita saaria Isokivenletto,
Kraasukka,
Kraasukanletto,
Maakrunni,
Paska-Kraasukka,
Pohjanletto,
Raiska,
Ristikari,
Rytikari,
Tasasenletto,
Tyni,
Törö,
Vatunginletto
Pinta-ala 4579 ha km²
Valtio
Valtio Suomi
Maakunta Pohjois-Pohjanmaa
Väestö
Väkiluku asumaton
Tärkein kieli

Krunnien saaristo sijaitsee Pohjanlahden pohjoisosassa Perämerellä Iin edustalla. Se muodostuu Maakrunnin ja Ulkokrunnin saarista sekä niitä ympäröivistä pienemmistä saarista. Saariston lähimmät saaret ovat 11 kilometrin, kaukaisimmat 21 kilometrin päässä rannikolta.

Saaristo kuuluu Krunnien luonnonsuojelualueeseen, joka on yksityinen Maakrunni-säätiön hallinnoima suojelualue. Saaret rauhoitettiin virallisesti vuonna 1956, mutta ne ovat olleet epävirallisesti rauhoitusalueena vuodesta 1937 saakka.

Krunnien suojelualueeseen kuuluvat saaret ovat pääosan vuodesta maihinnousukiellossa. Saariston halki johtaa Oulun ja Kemin välinen 10 metrin laivaväylä.

Saaret

Krunnien saaristo jakaantuu neljään osaan. Niistä pohjoisin on Pohjanletto-niminen kolmen pienen saaren ryhmä. Idässä sijaitsevat Maakrunni ja Rytikari. Etelässä ovat Kraasukka ja Paska-Kraasukka -saaret sekä Tasasenletto. Pääsaari Ulkokrunni ja sitä ympäröivät pikkusaaret sijaitsevat lännessä.

Saariston läntisin saari, pääsaari Ulkokrunni on toiminut pitkään luotsiasemapaikkana. Saaren itäisimmässä kärjessä sijaitsee vuonna 1874 valmistunut F. W. Lüchoun suunnittelema 29,6 metriä korkea Ulkokrunnin pooki.[1] Pooki korvasi 1841 samaan paikkaan rakennetun 9,6 metrin korkuisen rakennelman jota oli pystytetty apumittauspisteeksi Struven ketjun meridianimittaukseen.[2] Saaren vanha luotsiasema toimii nykyisin Oulun yliopiston Perämeren tutkimusaseman tiloina.

Maakrunni on saariston toiseksi suurin saari. Saariston pohjoisin saari on Pohjanletto, noin kolme kilometriä Ulkokrunnin pohjoispuolella.

Lähdeviitteet

  1. Väylien varsilta: Ulkokrunnin pooki helsinki.fi. Viitattu 17.06.2007.
  2. Seppo Laurell: Suomen majakat Gummerus 1999 ISBN 952-5180-21-2

Malline:Tynkä/Suojelualue