Ero sivun ”Mallan luonnonpuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Aiheesta muualla -commonscat-linkki |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Kitsiputous.png|thumb|250px|[[Kitsiputous]] on yksi puiston nähtävyyksistä. Loppukesästä sulamisvesien huvettua virtaama on vähäinen.]] |
[[Tiedosto:Kitsiputous.png|thumb|250px|[[Kitsiputous]] on yksi puiston nähtävyyksistä. Loppukesästä sulamisvesien huvettua virtaama on vähäinen.]] |
||
[[Kuva:Scenery from the slopes of Iso-Malla.png|thumb|360px|Maisema Iso-Mallan rinteiltä lounaaseen. Oikealla erottuvaa pitkänomaista Koltalahtea myöten kulkee valtakunnanraja.]] |
|||
'''Mallan luonnonpuisto''' on [[Suomi|Suomen]] vanhin [[luonnonsuojelualue]] [[Enontekiö]]llä, Käsivarren [[Lappi|Lapissa]]. [[Kilpisjärvi (järvi)|Kilpisjärven]] pohjoisrannalla sijaitsevassa puistossa kohoavat Iso- ja Pikku-Mallan tunturit. Sen halki idästä länteen kulkee yhteispohjoismainen [[Kalottireitti]]. Puisto on ollut suojeltuna vuodesta [[1916]] alkaen ja Suomen ensimmäiseksi luonnonpuistoksi se tuli vuonna [[1938]]. Luonnonpuiston pinta-ala on 30 km² ja sitä hallinnoi [[Metsäntutkimuslaitos]]. |
'''Mallan luonnonpuisto''' on [[Suomi|Suomen]] vanhin [[luonnonsuojelualue]] [[Enontekiö]]llä, Käsivarren [[Lappi|Lapissa]]. [[Kilpisjärvi (järvi)|Kilpisjärven]] pohjoisrannalla sijaitsevassa puistossa kohoavat Iso- ja Pikku-Mallan tunturit. Sen halki idästä länteen kulkee yhteispohjoismainen [[Kalottireitti]]. Puisto on ollut suojeltuna vuodesta [[1916]] alkaen ja Suomen ensimmäiseksi luonnonpuistoksi se tuli vuonna [[1938]]. Luonnonpuiston pinta-ala on 30 km² ja sitä hallinnoi [[Metsäntutkimuslaitos]]. |
||
| Rivi 15: | Rivi 16: | ||
Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä pitkin, joita on 15 km. Retkeilypolku vie [[Kolmen valtakunnan rajapyykki|kolmen valtakunnan rajapyykille]], joka sijaitsee puiston läntisessä ääripäässä. |
Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä pitkin, joita on 15 km. Retkeilypolku vie [[Kolmen valtakunnan rajapyykki|kolmen valtakunnan rajapyykille]], joka sijaitsee puiston läntisessä ääripäässä. |
||
<gallery> |
|||
Kuva:View from saana.JPG|Mallan luonnonpuisto nähtynä [[Kilpisjärvi (järvi)|Kilpisjärven]] yli [[Saana (tunturi)|Saanalta]]. |
|||
Kuva:Malla1.jpg|[[Siilasjärvi|Siilasjärvestä]] Kilpisjärveen virtaava joki puiston itärajalla. |
|||
Kuva:Malla2.jpg|[[Tunturikoivu|Tunturikoivikon]] halki johtava polku luonnonpuistossa. |
|||
</gallery> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 22. kesäkuuta 2009 kello 21.26
Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue Enontekiöllä, Käsivarren Lapissa. Kilpisjärven pohjoisrannalla sijaitsevassa puistossa kohoavat Iso- ja Pikku-Mallan tunturit. Sen halki idästä länteen kulkee yhteispohjoismainen Kalottireitti. Puisto on ollut suojeltuna vuodesta 1916 alkaen ja Suomen ensimmäiseksi luonnonpuistoksi se tuli vuonna 1938. Luonnonpuiston pinta-ala on 30 km² ja sitä hallinnoi Metsäntutkimuslaitos.
Luonto
Alueella on Suomen monipuolisin tunturikasvilajisto kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella.
Lajistoon kuuluvat muun muassa lapinalppiruusu, jääleinikki, tunturikallioinen, arnikki, pahta-ailakki ja tunturikatkero. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 putkilokasvilajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan kaledonisesta kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista liuskeista ja dolomiitista.
Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille. Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, kuten muun muassa tunturisiilikäs (Grammia quenselii), pohjansiilikäs (Acerbia alpina) ja arnikkikoisa (Catastia kistrandella), joista viimeksi mainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta vuosina 1929, 1934 ja 1936.
Linnuista puistossa pesivät muun muassa sepelrastas ja piekana.
Läheinen Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitsee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu poroilta, mikä lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä.
Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä pitkin, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston läntisessä ääripäässä.
Lähteet
- METLA. Malla-Saana alue
- KILPISJÄRVI.ORG
- Metsähallitus: Luontoon.fi: Käsivarren Lapin nähtävyydet
- Metsäntukimuslaitos: Metsäntutkimus 3/2001, s. 6.
- Härkönen, T., Laitinen, J. ja Räntilä, K.: Luontomatkailijan Suomi. Otava. 1993, s. 341-343. ISBN 951-1-11522-7.
- Mikkola Kauri, Murtosaari Jussi ja Nissinen Kari: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto. Tammi 2005, s. 205. ISBN 951-31-3317-6.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mallan luonnonpuisto Wikimedia Commonsissa
