HIM

HIM
Tiedot
Toiminnassa	1991–
Tyylilaji	Love metal Alternative metal Hard rock Dark rock Neo glam
Kotipaikka	Suomi
Laulukieli	englanti
Jäsenet	Ville Valo, laulu Mikko Paananen, bassokitara Mikko Lindström, kitara Janne Puurtinen, kosketinsoittimet Mika Karppinen, rummut
Levy-yhtiö	Sony BMG Sire Records Helsinki Music Company
Aiheesta muualla
www.heartagram.com/
Infobox OKNimi-testi OK

HIM on suomalainen, viisihenkinen rockia ja metallia soittava yhtye. Yhtye itse kuvailee musiikkiaan "love metalliksi", kriitikot usein alternative metalliksi tai heavy metalliksi. Yhtye on saavuttanut kultalevyn Yhdysvalloissa ensimmäisenä suomalaisena yhtyeenä albumillaan Dark Light (2005). Yhtyeen johtohahmo on laulaja Ville Valo.

Historiaa

HIM aloitti nimellä His Infernal Majesty Oulunkylässä Helsingissä vuonna 1995. Nykykokoonpanon jäsenistä olivat tuolloin mukana laulaja Ville Valo, kitaristi Mikko "Linde" Lindström ja basisti Mikko "Mige" Paananen.

Levy-yhtiö BMG kiinnostui demokasetilla olleesta Chris Isaakin "Wicked Game" -laulun cover-versiosta. Seuraavana vuonna ilmestyi ensimmäinen EP 666 Ways to Love: Prologue. Yhtye lyhensi nimensä HIMiksi, jotta nimi saatiin mahtumaan levynkanteen ja jottei yhtyettä yhdistettäisi saatananpalvontaan. 1997 julkaistiin debyyttialbumi Greatest Lovesongs Vol. 666. Ensimmäisten levyjen aikana kokoonpanossa soittivat myös rumpali Juhana "Pätkä" Rantala ja kosketinsoittaja Antto Melasniemi. Syksyllä 1998 Mary-Ann-nimisestä katurock-bändistä (myöhemmin bändi tuli tutuksi To/Die/For-nimisenä) tuli Jussi-Mikko "Juska" Salminen Melasniemen tilalle. Rantala jätti yhtyeen alkuvuodesta 1999, ja hänen tilalleen tuli aiemmin muun muassa Kyyria-yhtyeessä rumpuja soittanut Mika "Kaasu" Karppinen. Myöhemmin Rantala on soittanut muun muassa Spiha-yhtyeessä ja Melasniemi toiminut HIMin kiertuekokkina.

Jo ensimmäinen albumi huomattiin ulkomailla. Seuraava albumi Razorblade Romance (1999) äänitettiin Walesissa, tuottajana Depeche Moden ja Nine Inch Nailsin kanssa työskennellyt John Fryer. Levy nousi listaykköseksi Suomessa ja Saksassa. Kappaleet "Join Me (in Death)", "Poison Girl", "Right Here in My Arms" ja "Gone With The Sin" olivat manner-Euroopan laajuisia hittejä.

HIM Provinssirockissa 1999. Vasemmalta oikealle: Mige, Ville, Gas, Juska ja Linde.

Razorblade Romancen aikaan HIMin jäsenet käyttivät taiteilijanimiä Valo, Lily Lazer (Lindström), Mige Amour (Paananen), Gas Lipstick (Karppinen) ja Zoltan Pluto (Salminen).

Vuodenvaihteessa 2000-01 Salminen soitti viimeiset konserttinsa HIMin jäsenenä. Myöhemmin hän soitti New Dawn Foundationissa, Verenpisarassa ja "uudelleenkasatussa" To/Die/For:ssa. Salmisen on voinut bongata MTV3:n yöchatjuontajana keväästä 2007 lähtien.

Uudeksi kosketinsoittajaksi tuli HIMin jäsenien tuttava Janne "Burton" Puurtinen, joka oli aiemmin soittanut Cosmos Tangossa, Torpedossa ja Suburban Tribessa.

Deep Shadows And Brilliant Highlights -albumi (2001) syntyi ristiriitaisissa tunnelmissa tuottaja Kevin Shirleyn kanssa, joka oli aiemmin tehnyt yhteistyötä Aerosmithin, Iron Maidenin, Bon Jovin ja Oasiksen kanssa. Albumia varten tehdyn demon tuotti T.T. Oksala. Hänen kanssaan HIM työsti aluksi myös Deep Shadows -albumia, mutta BMG halusi tuottajaksi nimekkäämmän henkilön.

HIM koki taiteellisen itsenäisyytensä kärsivän, sillä levyn sisältöön pyrki vaikuttamaan sekalainen valikoima ulkopuolisia ihmisiä. Kansikuvat kuvattiin uudelleen Lontoossa, sillä Ison-Britannian BMG ei ollut tyytyväinen Suomessa tehtyyn kanteen (Synnin viemää -kirjan mukaan eivät edes katsoneet suomalaisten tekemiä kansikuvia). Ristiriitojen takia yhtyeen jäsenet pitivät loppuvuodesta 2001 lomaa kukin tahoillaan. Albumi kuitenkin nousi listakärkeen Suomessa ja Itävallassa sekä kakkoseksi Saksassa ja Sveitsissä.

Vuonna 2002 yhtyettä markkinoitiin jonkin aikaa Yhdysvalloissa nimellä HER, kun HIM-niminen post-rock-yhtye ei antanut lupaa nimensä käyttöön. Vuoden kestäneen riidan jälkeen suomalaiset kuitenkin saivat oikeuden käyttää omaa nimeään maksettuaan yhtyeelle korvauksia.

Neljäs albumi Love Metal (2003) tehtiin edeltäjäänsä paremmissa tunnelmissa yhtyeen ystävän Hiili Hiilesmaan tuottaessa levyn suurimmalta osin, levy äänitettiin kokonaisuudessaan Suomessa. Levy sai hyvät arvostelut esimerkiksi Rolling Stone - ja Kerrang!-lehdissä. Pääpaino kiertueiden ja markkinoinnin osalta alkoi hiljalleen siirtyä Euroopasta Amerikan puolelle Love Metalin julkaisun jälkeen.

Love Metalin jälkeen HIMiltä julkaistiin kokoelma And Love Said No 2004 ja DVD Love Metal Archives Vol.1 keväällä 2005. Kokoelmalta toukokuussa 2004 julkaistu Solitary Man oli yhtyeen ensimmäinen TOP10-hitti Britannian singlelistalla (9.).

Levytyssopimus BMG:n kanssa päättyi Love Metalin jälkeen. HIM allekirjoitti uuden sopimuksen Sire Recordsin kanssa. Ensimmäinen sopimuksen alainen albumi Dark Light julkaistiin 26. syyskuuta 2005 kansainvälisesti ja 27. syyskuuta 2005 Yhdysvalloissa. Sopimus on neljän levyn mittainen sisältäen joitakin Yhdysvaltain myyntiin sidottuja ehtoja Dark Lightia seuraavilta levyiltä. HIMin tuotannon jakelusta Suomessa vastaavat nyt Helsinki Music Company ja yhtyeen oma Heartagram-levymerkki.

Yhtye teki Dark Light:lla historiaa nousemalla Billboardin Top 200 -albumilistan sijalle 18 kaikkien aikojen parhaana suomalaisena. Albumin ensimmäinen single Wings of a Butterfly ylsi sijalle 10 Saksan ja Ison-Britannian singlelistoilla.

Nelosen uutiset esitteli vuonna 2005 suomalaisen musiikkiväen valitsemat viisi kuluvan vuosituhannen parasta kotimaista kappaletta. Ykkössijalle nousi menestyksekkään HIM-yhtyeen jättihitti "Join Me in Death".

Vuonna 2005 Jussi Syren & The Groundbreakers julkaisi HIMin kappaleista tekemänsä bluegrass-tyylisen cover-albumin.

HIM Provinssirockissa 2006

Vuoden 2006 Emma-gaalassa HIMin Dark Light-albumi palkittiin vuoden 2005 rock-albumina. Myös samassa gaalassa yhtyeen kappale "Wings of a Butterfly" voitti vuoden parhaimman kappaleen tittelin.

HIM teki suomalaisen rockmusiikin historiaa myymällä kultaa Yhdysvalloissa. Yhtyeen levy Dark Light saavutti 500 000 myydyn kappaleen rajan ensimmäisenä suomalaisena bändinä/artistina syyskuun lopussa 2006 (aika tarkalleen vuosi julkaisun jälkeen). Maailmanlaajuisesti albumia on myyty jo yli 900 000 kappaletta, kaikkia HIM:n albumeita on myyty maailmanlaajuisesti noin 5 miljoonaa kappaletta.

Ennen seuraavaa studioalbumia HIM julkaisi kaksi erillistä kokoelmaa vaihtoehtoisia versioita bändin hiteistä. Uneasy Listening Vol. 1 ilmestyi marraskuussa 2006 ja Uneasy Listening Vol. 2 huhtikuussa 2007.

Ville Valo kertoi aiemmin haastatteluissaan, että uusimman albumin (Venus Doom) musiikki on rankempaa kuin Dark Light -albumilla ja mukana tulisi olemaan ripaus punkia. HIMin uuden albumin demoversio valmisteltiin kesän 2006 lopulla, varsinaiset nauhoitukset alkoivat Finnvoxilla 2007 helmikuussa (nauhoitukset päättyivät huhtikuun lopulla) ja sen alkuperäinen julkaisu piti tapahtua 10. heinäkuuta, mutta Linkin Parkin isännöimä Pohjois-Amerikan kiertue siirsi julkaisua syyskuun puoliväliin. Suomessa Miljoona Rock- (13.07.) sekä Ilosaarirock (14.07.) -musiikkifestivaaleilla kuultiin uutta tuotantoa, myös muilla Euroopan keikoilla HIM soitti tulevalta albumilta poimittua materiaalia. Uuden albumin nimeksi on annettu Venus Doom ja ensimmäiseksi on singlejulkaisuksi on valittu The Kiss of Dawn. Toiseksi singlejulkaisuksi on valittu Bleed Well. Venus Doom meni ilmestyessään Yhdysvaltojen albumilistalla (Billboard 200) sijalle 12. Sijoitus tosin laski seuraavalla viikolla 68:nneksi, jonka jälkeen sijoitukset ennen listalta putoamista: 108 ja 160. Albumin kokonaismyynti Yhdysvalloissa oli viimeisen listaviikon jälkeen Nielsen Soundscanin mukaan 63.275 kappaletta.

Heinäkuussa 2007 HIM esiintyi Lontoossa 8.7., Oslossa 10.7., Tukholmassa 12.7., Helsingissä 15.7 ja Moskovassa 18.7. Metallican stadionkonserttien lämmittelijänä.

Kesäkuussa 2008 HIM soitti kesän ainoat Suomen keikkansa Ruisrockissa ja Ankkarockissa.

Joulukuussa 2008 HIM vietti lyhyen, neljä keikkaa sisältävän Helldone-kiertueen Suomessa. Keikat olivat Helsingissä Nosturissa 28.12., Oulussa 29.12., Tampereella 30.12. ja Helsingissä Tavastialla 31.12.

Heartagram

Heartagram-logo

Yhtyeen logo on heartagram, joka on sydämen ja pentagrammin yhdistelmä, ja se kuvaa rakkautta ja kuolemaa, hyvää ja pahaa, sekä HIMin musiikkityyliä, love metallia. Logossa pentagrammin kaksi ylintä sakaraa on pyöristetty niin, että se näyttää sydämeltä. Ville Valo on keksinyt sen krapulassa samana päivänä kun täytti 20 vuotta, eli 22. marraskuuta 1996. Heartagram muistuttaa hieman yksityissairaala Mehiläisen logoa.

Myös Jackassista ja Viva la Bamista tuttu skateboard-taituri Bam Margera yhdistetään heartagramiin. Margera on HIMin ihailija ja Ville Valon ystävä, ja hän on ohjannut neljä HIMin musiikkivideota. Margera on saanut yhtyeeltä luvan käyttää heartagramia logonaan, minkä vuoksi jotkut ovat luulleet symbolia hänen kehittelemäkseen.

Punk- ja metalliyhtye Rytmihäiriö parodioiMalline:Kenen mukaan? HIMin Heartgrammia tekemällä omaksi logokseen Spurgugrammin (pentagrammi jossa on spurgun pää).

Love metal

Kun HIM nousi laajempaan tietoisuuteen, lehdistö ei ollut varma miksi kutsua sen musiikkityyliä, johon vaikutti merkittävästi positiivinen voimavara, rakkaus. Niin ikään sävellykset sisälsivät alusta alkaen aineosia suuren yleisön popista. Musiikki sisälsi myös elementtejä vanhasta, 60- ja 70-luvun heavy metallista. Yhtye alkoikin kutsua musiikkiaan love metaliksi. Nykyään termiä on käytetty myös muiden yhtyeiden kohdalla,^lähde? joten HIMin voi todeta nimenneen oman musiikillisen genrensä.

Kokoonpano

• Ville Hermanni Valo (synt. 22. marraskuuta 1976, laulu)
• Mikko Henrik Julius Paananen ("Mige Amour", synt.19. joulukuuta 1974, bassokitara)
• Mikko Viljami "Linde" Lindström ("Lily Lazer", "Daniel Lioneye", synt. 12. elokuuta 1976, kitara)
• Janne Johannes Puurtinen ("Emerson Burton", synt. 17. lokakuuta 1974, kosketinsoittimet)
• Mika Kristian "Kaasu" Karppinen ("Gas Lipstick", synt. 8. helmikuuta 1971, rummut)

Yhtyeessä soitti 666 Ways to Love: Prologue -EP:n aikaan myös kakkoskitaristi Oki, joka kuitenkin erotettiin pian. Yhtyeessä on myös soittanut rumpuja Juhana Tuomas Rantala (synt. 11. helmikuuta 1974) ja koskettimia Antto Einari Melasniemi (synt. 20. marraskuuta 1975) sekä Jussi-Mikko "Juska" Salminen (synt. 26. syyskuuta 1977).

Diskografia

Albumit

• Greatest Lovesongs Vol. 666 (1997)
• Razorblade Romance (1999)
• Deep Shadows and Brilliant Highlights (2001)
• Love Metal (2003)
• Dark Light (2005)
• Venus Doom (2007)
• Digital Versatile Doom (2008)

Kokoelmat

• And Love Said No – The Greatest Hits 1997–2004 (2004)
• Uneasy Listening Vol. 1 (2006)
• Uneasy Listening Vol. 2 (2007)
• Uneasy Listening Vol. 1 & 2 (2007)

EP:t

• 666 Ways to Love: Prologue (1996)

Singlet

• Wicked Game (1996)
• When Love And Death Embrace (1997)
• Your Sweet 666 (1998)
• It's All Tears (Drown in This Love) (1998)
• Join Me in Death (1999)
• Right Here in My Arms (2000)
• Poison Girl (2000)
• Gone With The Sin (2000)
• Pretending (2001)
• In Joy And Sorrow (2001)
• Heartache Every Moment/Close to the Flame (2002)
• The Single Collection: 10xCD-single (2002)
• The Funeral of Hearts (2003)
• Buried Alive By Love (2003)
• The Sacrament (2003)
• Solitary Man (2004)
• And Love Said No (2004)
• Wings of a Butterfly (2005)
• Vampire Heart (2005)
• Killing Loneliness (2006)
• Under the Rose: radiopromootiosinglenä (2006)
• In Joy And Sorrow/Pretending: Uneasy Listening Vol. 1 -versio (2006)
• Venus Doom/The Kiss of Dawn (2007)
• Bleed Well (2007)

DVD

• HIM - Video Collection: 1997-2003: ei ole julkaistu virallisesti Suomessa (2004)
• Love Metal Archives vol. 1 (2005)
• Digital Versatile Doom (2008)

Musiikkivideot

• "Wicked Game" (Kaivopuisto-versio) - 1996
• "Wicked Game" (Saksan versio: vuodenajat) - 1998
• "When Love And Death Embrace" - 1999
• "Join Me in Death" (The 13th Floor -versio, lasershow) - 1999
• "Right Here in My Arms" - 2000
• "Poison Girl" - 2000
• "Poison Girl" (keikka-versio) - 2000
• "Gone With The Sin" (suomalainen versio) - 2000
• "Gone With The Sin" (saksalainen versio) - 2000
• "Join Me in Death" (Ice Version) - 2000
• "Wicked Game" (razorblade-remix: stripteaseklubi-versio) - 2000
• "Pretending" - 2001
• "In Joy And Sorrow" - 2001
• "Heartache Every Moment" - 2001
• "Heartache Every Moment" (Haggard-versio) - 2001
• "Close to the Flame" - 2001
• "Buried Alive By Love" - 2002
• "The Funeral of Hearts" - 2003
• "The Sacrament" - 2003
• "Solitary Man" - 2004
• "And Love Said No" - 2004
• "Wings of a Butterfly" - 2005
• "Killing Loneliness" (peepshow-versio)- 2005
• "Killing Loneliness" (Yhdysvaltain markkinoille, katedraali-versio) - 2006
• "The Kiss of Dawn" - 2007
• "Bleed Well" - 2007

Kirjat

• J.K. Juntunen: HIM - Synnin viemää (2002)
• HIM - The Book (2005)
• Reinhardt Haydn: HIM His Infernal Majesty (2007)

Sivuprojektit

• Daniel Lioneye - HIM:n kitaristin Linden sooloprojekti, jossa Ville Valo (nimellä Bil Bao^lähde?) soittaa rumpuja ja Mige bassoa.

Aiheesta muualla

• HIM:n virallinen sivusto
• HIM:n suomalainen sivusto
• HIM Last.fm:ssä (englanniksi)
• HIM Bändisivu Desibeli.netissä
• YLE/Elävä arkisto: HIM myi kultaa Yhdysvalloissa
• YLE Elävä arkisto - HIM: Wicked Game (1997)
• YLE Elävä arkisto: HIM Provinssissa (1999)
• HIM Meteli.netissä