Ero sivun ”Aurora Aspegren” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Käyttäjän Ulrika (keskustelu) muokkaus 5633483 kumottiin |
p "Riveissä" siksi että näyttelijä-sana eri muodoissaan ei toistuisi liian tiheään. |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Aurora Aspegrenin vanhemmat olivat Gustaf Adolf Gullstén ja ruotsalaissyntyinen Birgitta Katariina Södergren. Hänen äitinsä päivitteli tavan takaa tytärtään, joka lapsuudessaan leikitteli eri roolihahmoilla. Aspegren suoritti Westermarckin käytännön teatterikoulun, joka tosiasiassa oli kiertävä [[ruotsin kieli|ruotsinkielinen]] teatteriseurue. Toisinaan seurue esitti myös [[suomen kieli|suomenkielisiä]] näytelmiä. |
Aurora Aspegrenin vanhemmat olivat Gustaf Adolf Gullstén ja ruotsalaissyntyinen Birgitta Katariina Södergren. Hänen äitinsä päivitteli tavan takaa tytärtään, joka lapsuudessaan leikitteli eri roolihahmoilla. Aspegren suoritti Westermarckin käytännön teatterikoulun, joka tosiasiassa oli kiertävä [[ruotsin kieli|ruotsinkielinen]] teatteriseurue. Toisinaan seurue esitti myös [[suomen kieli|suomenkielisiä]] näytelmiä. |
||
Aspegren liittyi Suomalaiseen Teatteriin, kun [[Kaarlo Bergbom]] sen perusti [[Helsinki]]in vuonna [[1872]] ja otti taiteilijanimekseen Aurora Toikka. Tuota nimeä hän käytti vain vuoden verran. Yhdessä näyttelijä [[Oskari Vilho]]n kanssa Aspegren muodosti Suomalaisen Teatterin taiteellisesti voittoisan työparin. Vuonna [[1873]] hän avioitui näyttelijä ja teatterinjohtaja [[August Aspegren]]in kanssa. Vuonna [[1875]] taiteilijatar teki opintomatkan [[Tanska]]an ja [[Ranska]]an. Hän jatkoi Suomalaisen Teatterin riveissä vuoteen [[1887]], jolloin hän miehensä kanssa perusti Suomalaisen Kansanteatterin, jonka ensimmäinen näytös annettiin [[Tampere]]ella [[11. syyskuuta]] 1887. Aspegren näytteli |
Aspegren liittyi Suomalaiseen Teatteriin, kun [[Kaarlo Bergbom]] sen perusti [[Helsinki]]in vuonna [[1872]] ja otti taiteilijanimekseen Aurora Toikka. Tuota nimeä hän käytti vain vuoden verran. Yhdessä näyttelijä [[Oskari Vilho]]n kanssa Aspegren muodosti Suomalaisen Teatterin taiteellisesti voittoisan työparin. Vuonna [[1873]] hän avioitui näyttelijä ja teatterinjohtaja [[August Aspegren]]in kanssa. Vuonna [[1875]] taiteilijatar teki opintomatkan [[Tanska]]an ja [[Ranska]]an. Hän jatkoi Suomalaisen Teatterin riveissä vuoteen [[1887]], jolloin hän miehensä kanssa perusti Suomalaisen Kansanteatterin, jonka ensimmäinen näytös annettiin [[Tampere]]ella [[11. syyskuuta]] 1887. Aspegren näytteli Kansanteatterissa kymmenen vuotta. |
||
Sekä omasta että yleisön ja arvostelijoiden mielestä Aurora Aspegrenin huomattavin näyttämötulkinta oli Katri [[Josef Julius Wecksell]]in murhenäytelmässä ''[[Daniel Hjort]]''. Sitä hän näytteli vuodesta [[1876]] alkaen parinkymmenen vuoden ajan. Näytelmässä ''Porvari aatelismiehenä'' hän näytteli Nicolen roolin. [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] näytelmässä ''Kihlaus'' hän oli Eeva. Teoksessa ''Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin'' (1930) Aspegren mainitaan "ensimmäiseksi suomenkielellä esiintyneeksi näyttelijättäreksi". |
Sekä omasta että yleisön ja arvostelijoiden mielestä Aurora Aspegrenin huomattavin näyttämötulkinta oli Katri [[Josef Julius Wecksell]]in murhenäytelmässä ''[[Daniel Hjort]]''. Sitä hän näytteli vuodesta [[1876]] alkaen parinkymmenen vuoden ajan. Näytelmässä ''Porvari aatelismiehenä'' hän näytteli Nicolen roolin. [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] näytelmässä ''Kihlaus'' hän oli Eeva. Teoksessa ''Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin'' (1930) Aspegren mainitaan "ensimmäiseksi suomenkielellä esiintyneeksi näyttelijättäreksi". |
||
Versio 10. lokakuuta 2008 kello 10.31
Maria Aurora Olivia Aspegren (30. heinäkuuta 1844 Kuru – 19. tammikuuta 1911 Ruovesi) oli suomalainen näyttelijä ja Suomalaisen Teatterin ensimmäinen naisnäyttelijä. Hänen vahvinta osaamisalaansa oli tragedia.
Suomenkielisen näyttämötaiteen uranuurtaja
Aurora Aspegrenin vanhemmat olivat Gustaf Adolf Gullstén ja ruotsalaissyntyinen Birgitta Katariina Södergren. Hänen äitinsä päivitteli tavan takaa tytärtään, joka lapsuudessaan leikitteli eri roolihahmoilla. Aspegren suoritti Westermarckin käytännön teatterikoulun, joka tosiasiassa oli kiertävä ruotsinkielinen teatteriseurue. Toisinaan seurue esitti myös suomenkielisiä näytelmiä.
Aspegren liittyi Suomalaiseen Teatteriin, kun Kaarlo Bergbom sen perusti Helsinkiin vuonna 1872 ja otti taiteilijanimekseen Aurora Toikka. Tuota nimeä hän käytti vain vuoden verran. Yhdessä näyttelijä Oskari Vilhon kanssa Aspegren muodosti Suomalaisen Teatterin taiteellisesti voittoisan työparin. Vuonna 1873 hän avioitui näyttelijä ja teatterinjohtaja August Aspegrenin kanssa. Vuonna 1875 taiteilijatar teki opintomatkan Tanskaan ja Ranskaan. Hän jatkoi Suomalaisen Teatterin riveissä vuoteen 1887, jolloin hän miehensä kanssa perusti Suomalaisen Kansanteatterin, jonka ensimmäinen näytös annettiin Tampereella 11. syyskuuta 1887. Aspegren näytteli Kansanteatterissa kymmenen vuotta.
Sekä omasta että yleisön ja arvostelijoiden mielestä Aurora Aspegrenin huomattavin näyttämötulkinta oli Katri Josef Julius Wecksellin murhenäytelmässä Daniel Hjort. Sitä hän näytteli vuodesta 1876 alkaen parinkymmenen vuoden ajan. Näytelmässä Porvari aatelismiehenä hän näytteli Nicolen roolin. Aleksis Kiven näytelmässä Kihlaus hän oli Eeva. Teoksessa Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin (1930) Aspegren mainitaan "ensimmäiseksi suomenkielellä esiintyneeksi näyttelijättäreksi".
Teatteriuransa jälkeen Aspegren antoi näyttelijöille yksityisopetusta; hänen oppilaisiinsa kuului muun muassa Mimmi Lähteenoja. Reumatismin myötä taiteilijattaren luomisvoima alkoi hiipua. Avioliitto kariutui August Aspegrenin löydettyä uuden kumppanin. Lopun elämänsä Aurora Aspegren vietti Tampereen lisäksi Ruoveden Muroleessa, josta hän osti isänsä kotitilan Toikan.
Lähteet
- Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, Kustannusliike Opas, Viipuri 1930
- Suomen kansallisbiografia 1, ISBN 951-746-442-8