Ero sivun ”Koro” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Care (keskustelu | muokkaukset)
→‎Koroja: jatkettu
Care (keskustelu | muokkaukset)
jatkettu
Rivi 81: Rivi 81:
|align=center | [[Kuva: Lehmuskoro.svg|100 px]]
|align=center | [[Kuva: Lehmuskoro.svg|100 px]]
| '''Lehmuskoro'''
| '''Lehmuskoro'''
Lehmuskoro on suomalaisessa muodossaan hyvin harvinainen muualla Euroopassa. Se esiintyi Suomen kunnallisvaakunoissa ensimmäisen kerran [[1963]] [[Kemiö]]n vaakunassa.


|- valign=top
|- valign=top
|align=center | [[Kuva: Liekkikoro.svg|100 px]]
|align=center | [[Kuva: Liekkikoro.svg|100 px]]
| '''Liekkikoro'''
| '''Liekkikoro'''
Alun perin termillä liekkikoro on Suomessa viitattu sädekoroon, kunnes [[Olof Eriksson]] [[1982]] esitteli molemmat korot erillisinä. [[Sodankylä]]n vaakunan vaakunaselityksessä koro tunnetana liekkikorona, mutta samaa termiä on käytetty myös viidessä muussa 1950-luvulla vahvistetussa vaakunassa, joissa kuvassa on piirrettynä sädekoro. Liekkikoroa ei juuri Pohjoismaiden ulkopuolella vaakunoissa esiinny.


|- valign=top
|- valign=top
|align=center | [[Kuva: Liljakoro.svg|100 px]]
|align=center | [[Kuva: Liljakoro.svg|100 px]]
| '''Liljakoro'''
| '''Liljakoro'''
Suomessa liljakoro sai nykyisen yksinkertaistetun muotonsa Olof Erikssonin piirtämänä 1982. Kuvio ei ole symmetrinen, ja sen voidaan katsoa vakiintuneen vasta [[2002]] presidentti [[Tarja Halonen|Tarja Halosen]] otettua kuvion vaakunaansa.


|- valign=top
|- valign=top
|align=center | [[Kuva: Vallikoro.svg|100 px]]
|align=center | [[Kuva: Vallikoro.svg|100 px]]
| '''Linnakekoro'''
| '''Linnakekoro'''
Linnakekoro esiintyi Suomen kunnallisvaakunoissa [[Savitaipale]]en vaakunassa [[1953]] ja [[Joensuu]]n vaakunassa [[1957]], mutta molempien vaakunaselityksessä siihen viitataan ''vallikorona''. Termi ''linnakekoro'' vakiintui Olof Erikssonin teoksen pohjalta 1982.


|- valign=top
|- valign=top
Rivi 157: Rivi 161:


== Lähde ==
== Lähde ==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.heraldica.fi/Julkaisut/Hopea_leijona/hl-27.pdf | Nimeke = Hopealeijona 27 | Tiedostomuoto = PDF| Julkaisija = Suomen heraldinen seura | Viitattu = 5.7.2008}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.heraldica.fi/Julkaisut/Hopea_leijona/hl-27.pdf | Nimeke = Korot meillä ja muualla | Julkaisu = Hopealeijona 27 | Tekijä = Kimmo Kara | Tiedostomuoto = PDF | Julkaisija = Suomen heraldinen seura | Viitattu = 5.7.2008}}


[[Luokka:Heraldiikka]]
[[Luokka:Heraldiikka]]

Versio 7. heinäkuuta 2008 kello 21.12

Tämä artikkeli käsittelee heraldiikan termiä. Koro on myös pelko sukuelinten katoamisesta.

Koro heraldiikassa tarkoittaa muotoiltua reunaa. Se on yleensä ornamenttimäinen yksinkertainen toistokuvio.

Koroja

Malli Koro
Aaltokoro

Pohjoismaissa yleisin koroista, joka kuvaa lähes yksinomaan vettä. Suomessa koroa käytettiin ensimmäisen kerran Eurajoen vaakunassa 1950.

Apilakoro

Apilakoro on lähes tuntematon eurooppalaisissa vaakunoissa Suomen ulkopuolella. Suomen kunnallisvaakunoissa sitä käytettiin ensimmäisen Sievin vaakunassa 1950.

Hakulikoro

Alun perin pylväskoron nimellä Suomessa 1951 esitelty hakulikoro on muodoltaan lähellä turkiskoroa. Hakuli merkitsee paaluaitaa.

Hammaskoro

Hammaskoro on harvasakaraisin hammastetun koron muoto. Kilven poikkisuunnassa hampaita on yleisimmin kolme ja muihin neljä tai viisi.

Hammastettu sakarakoro

Hammastettu sakarakoro on sakarakoron muunnelma, jossa sakarat on lovettu. Alun perin koroa kutsuttiin Suomessa hampaiseksi sakarakoroksi.

Havukoro

Havukoro on suomalaista alkuperää olevan koro, jota ensimmäisen kerran käytti Gustaf von Numers 1950 Pudasjärven vaakunassa. Kuvio tunnettiin alun perin kuusikorona, mutta kun Kaj Kajander esitteli kuusen profiileista koostuvan koron 1959 Taivalkosken vaakunassa, nimi jouduttiin vaihtamaan, koska uutta koroa ei osattu muutenkaan nimetä. Kuvio kuitenkin kuvaa havupuun oksaa yleensäkin, eikä symbolisoi mitään tiettyä lajia.

Kaarikoro

Kaarikoroa voidaan pitää korona, joskin ensimmäiset viittaukset siihen kaarellisena lakiona ei tätä tuekaan. Muodon kuvaus muuttui 1953 Mäntyharjun vaakunaselityksen yhteydessä muotoon kaarityviö, ja 1956 Leivonmäen vaakunassa lopulta kaarikoroksi. Suomen kuntavaakunoissa termiä on kuitenkin käytetty poikkeavasti myös koverasta hirrestä Heinolan vaakunaselityksessä ja koverasta lakiosta.

Kahvakoro

Kahvakoro on kuviona vanha, mutta Suomessa sitä ei ole juurikaan käytetty – Suomen kuntavaakunoissa kahvakoro loistaa poissaolollaan.

Kaksoispolvikoro

Kaksoispolvikoro on Suomessa saanut oman nimensä kaksoispolviorren perusteella samaan tapaan kuin polvikorokin on muodostettu polviorresta. Suomen ulkopuolella kuviota on käytetty varsin vähän.

Kaksoissakarakoro

Kaksoissakarakoro on sakarakoron muunnelma, josta alun perin käytettoon termiä sakarainen sakarakoro. Olof Eriksson kuitenkin nimesi sen uudelleen 1982 kaksoissakarakoroksi.

Kulmakoro

Kulmakoro tuli suomalaiseen heraldiikkaan nimenä mukaan 1987. Sen käyttömahdollisuuden ovat kuitenkin rajalliset, eikä sitä juurikaan näy vaakunoissa.

Kuulakärkikoro

Kuulakärkikoro on osassa luetteloita hyväksytty Suomessa hammaskoron muunnokseksi. Sen asema itsenäisenä korona on kuitenkin kyseenalainen, koska vastaavia muunnoksia voidaan muodostaa muuttamalla hampaiden kärjessä olevaa ympyrää toiseksi kuvioiksi.

Kuusikoro

Kuusikoro on Kaj Kajanderin ensi kertaa Taivalkosken vaakunassa 1959 esittelemä koro. Kuvion käyttö on levinnyt myös kansainväliseen heraldiikkaan.

Kynsikoro

Kynsikoro on sudenhammaskoron muunnelma, jonka suomennoksessa päädyttiin kynsikoroon Karijoen vaakunaselityksessä 1964.

Lehmuskoro

Lehmuskoro on suomalaisessa muodossaan hyvin harvinainen muualla Euroopassa. Se esiintyi Suomen kunnallisvaakunoissa ensimmäisen kerran 1963 Kemiön vaakunassa.

Liekkikoro

Alun perin termillä liekkikoro on Suomessa viitattu sädekoroon, kunnes Olof Eriksson 1982 esitteli molemmat korot erillisinä. Sodankylän vaakunan vaakunaselityksessä koro tunnetana liekkikorona, mutta samaa termiä on käytetty myös viidessä muussa 1950-luvulla vahvistetussa vaakunassa, joissa kuvassa on piirrettynä sädekoro. Liekkikoroa ei juuri Pohjoismaiden ulkopuolella vaakunoissa esiinny.

Liljakoro

Suomessa liljakoro sai nykyisen yksinkertaistetun muotonsa Olof Erikssonin piirtämänä 1982. Kuvio ei ole symmetrinen, ja sen voidaan katsoa vakiintuneen vasta 2002 presidentti Tarja Halosen otettua kuvion vaakunaansa.

Linnakekoro

Linnakekoro esiintyi Suomen kunnallisvaakunoissa Savitaipaleen vaakunassa 1953 ja Joensuun vaakunassa 1957, mutta molempien vaakunaselityksessä siihen viitataan vallikorona. Termi linnakekoro vakiintui Olof Erikssonin teoksen pohjalta 1982.

Lohenpyrstökoro
Nirhakoro
Nyhäkoro
Okakoro
Oksakoro
Painanteinen pilvikoro
Pilvikoro
Polvikoro
Ristikoro
Sahakoro
Sakarakoro
Salamakoro
Sudenhammaskoro
Sädekoro
Turkiskoro

Lähde