Wikipedia:Vertaisarviointi

Tie suositelluksi artikkeliksi
Uusi artikkeli Artikkelin muokkaus Suositellun artikkelin kriteerit Vertaisarviointi (2 viikkoa) Suositeltu artikkeli -äänestys (2 viikkoa) Suositeltu artikkeli
Suositellusta artikkelista voidaan äänestää uudestaan (2+2 viikkoa)

Tällä sivulla Wikipedian käyttäjät pyytävät vertaisarviointeja kirjoittamilleen artikkeleille. Sivun tarkoituksena on saada lisää artikkeleita suositeltujen artikkelien listaan. Ennen kuin artikkeli voidaan asettaa ehdolle Suositelluksi sivuksi, sen tulee olla vertaisarvioinnissa vähintään kaksi viikkoa.

Ohjeita

Pyynnön tekeminen

• Kuka tahansa voi esittää pyynnön vertaisarvioinnille tällä sivulla. Artikkelin, jolle arviointia pyydetään, tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen. Artikkeli voi kuitenkin vielä kaivata viimeistelyä ennen kuin se voi päästä suositelluksi artikkeliksi.
• Jos mahdollista, erittele ne kohdat, jotka mielestäsi eniten kaipaavat parannusta.
• Liitä uusi pyyntö aina listan ylimmäksi.
• Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotuksien mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä.
• Liitä artikkelin keskustelusivulle vertaisarviointimalline {{vertaisarviointi}}. Se näyttää sivulla tällaiselta:

Kuinka pyyntöön vastataan

• Tutki alla olevaa listaa artikkeleista, ja valitse mieleisesi. Käy lukemassa artikkeli, ja pohdi, mitä asioita siinä voitaisiin parantaa: Onko artikkeli liian lyhyt tai pitkä, ovatko artikkelin faktat oikeita, onko sen kieliasu hyvä jne. Lisää kommenttisi tälle sivulla artikkelin otsikon alle.
• Jos muokkausehdotus on vähäpätöinen ja/tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös tällä sivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista.
• Artikkelin kehityksen seuraamisen helpottamiseksi lisää vertaisarviointisivulle maininta kommenttien perusteella tekemistäsi muokkauksista

Arvioinnin päättäminen

• Arvioinnin voi päättää 2 viikon jälkeen siirtämällä artikkeli Suositeltu sivu -äänestykseen.
• Artikkelia ei tarvitse siirtää äänestykseen määräajan täytyttyä, jos se ei ole riittävän tasokas. Kun arviointipyytö on ollut kaksi viikkoa ilman uusia kommentteja, voi arvioinnin päättää.
• Arvioinnin päätyttyä pyyntö vastauksineen arkistoidaan artikkelin keskustelusivulle.

Arviointipyynnöt

ZNKR seitei jōdō

Tuli hylätyksi Suositellut sivut äänestyksessä. -> Takaisin vertaisarviointiin. Jklak 1. toukokuuta 2007 kello 19.09 (UTC)

Mammografia

Tällaisen toisin arvioitavaksi. Suunnitelmissa on kirjoitella vielä vähän lisää, mutta toivoisin muidenkin näkemyksiä. Sisältääkö teksti termejä, jotka eivät ole yleistajuisia? Artikkeli on kuvitettu (kaikilla) commonsista löytyvillä mammografiakuvilla; en oikein keksi monipuolisempaa kuvitustapaa. --Hehkuviini 1. toukokuuta 2007 kello 20.56 (UTC)

Terminologia on mulle selvää, ehkä en ole tyypillinen wikipedian lukija. Yksiemulsiofilmit on ainoa vähän turhan syvälle menevä yksityiskohta, ehkä. Pari otsikkoa muuttaisin: "M:n aiheet" > "Miksi M tehdään" tai "M:n syyt". Ja "Seuranta" voisi olla vähän pidempi ("Seuranta hoidetun syövän jälkeen" tms. ?) Kappaleiden Riskit-Seulonta-Seuranta-Historia järjestystä miettisin vielä, kuuluuko niiden olla saman tason otsikoita ? Ja PET-kuvauksesta tekisin linkin ja pienen artikkelin. Yst.terv. --Tappinen 1. toukokuuta 2007 kello 21.10 (UTC)

Kiitos kommenteista, tein ehdottamasi muutoksia. Laitoin kirjoittaessani nuo kappaleet saman tason otsikoiksi miettimättä hierarkiaa tai järjestystä sen kummemmin. Otan mielelläni vastaan ideoita paremmista otsikkoskeemoista. Historian laitoin tietoisesti loppuun, koska uskoisin, että mammografiasta tietoa hakeva haluaa ensin tietää, mikä se on ja miten se toimii jne. --Hehkuviini 1. toukokuuta 2007 kello 21.57 (UTC) Lisäys: ehkä voisin laittaa yläotsikoksi Mammografian käyttö ja sen alle Käyttöaiheet, Seulonta ja Seuranta. Laitetaan mietintämyssyyn. --Hehkuviini 1. toukokuuta 2007 kello 22.08 (UTC)

Verkostomarkkinointi

phaipola 30. huhtikuuta 2007 kello 15.41 (UTC)phaipola

Kuvia saisi olla enemmän. --Eetvartti 1. toukokuuta 2007 kello 13.59 (UTC)

Kuvia ei ole paljon julkaistu. Tein yhden ja lisäsin sen Unilevel -kohtaan. Engl. Wikipediassa on joitakin kuvia pyramidihuijauksia koskevassa artikkelissa. Pitää vilkaista sinne. phaipola 1. toukokuuta 2007 kello 18.36 (UTC)phaipola

Verkkoviitemallinetta käyttämällä lähdeluettelosta saisi käyttäjäystävällisemmän, nyt hieman sekava. --Olimar [□] 1. toukokuuta 2007 kello 18.44 (UTC)

Mielenkiintoista käyttää omaa teksiä lähteenä. -tKahkonen 1. toukokuuta 2007 kello 19.12 (UTC)

Samaa mietin. Vaarana on Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. --Harriv 1. toukokuuta 2007 kello 19.30 (UTC)

Toisaalta, jos me emme hyväksy kohtalaisen edustavassa julkaisussa ollutta omaa artikkelia lähteeksi, niin onko turha toivoa asiantuntijoita tekemään artikkeleita Wikipediaan. Mutta tuo raja arvostuksessa on melko vaikea vedettäväksi. Niin, ja mikä on uutta tutkimusta, Onko viikko sitten tehty ja julkaistu artikkeli enään uutta tutkimusta vai onko se aivan tässä ja nyt tehtyä tutkimusta, jota ei ole vielä julkaistu? Hankalia ongelmia. --AM 1. toukokuuta 2007 kello 19.39 (UTC)

Raja menee ymmärtääkseni siinä onko artikkeli/tms julkaistu jossain, jossa siitä on kirjoittajan lisäksi vastuussa esimerkiksi julkaisun päätoimittaja ja mahdollisesti erilaiset tarkastajat ym. joita tieteellisissä julkaisuissa käytetään. Jokainen voi kirjoittaa omille webbisivuilleen mitä haluaa, mutta arvostetut julkaisut eivät julkaise mitä tahansa.~(en viittaa mitenkään tähän kyseiseen artikkeliin) --Harriv 1. toukokuuta 2007 kello 19.52 (UTC)

Kysymykseen mitä on uusi tutkimus koitetaan vastata täällä: Wikipedia:Ei uutta tutkimusta#Mikä on tutkimusta ja mikä ei. Uutuus tarkoittaa tässä yhteydessä siis sitä että sitä ei ole julkaistu missään muualla. Tuon ohjeen on tarkoitus kieltää tällaisen tutkimuksen julkaiseminen suoraan Wikipediassa, mutta näkisin asian myös niin että jos julkaisee vastaavaa tekstiä esimerkiksi omilla webbisivuilla ja sitten käyttää sitä Wikipedian lähteenä, "syyllistyy" samaan. --Harriv 1. toukokuuta 2007 kello 19.55 (UTC)

Verkostomarkkinoinnista ei ole missään päin maailmaa olemassa tieteellistä tutkimusta. Jon Taylor on ainoa, joka on tehnyt ns. kovaa tieteellistä tutkimusta aiheesta: haastatellut satoja verkostomarkkinoijia, yritysten johtoa, verotarkastajia, tutkinut yli 220 palkkiojärjestelmää, markkinointisuunnitelmia, oikeudenkäyntien asiakirjoja, yhtiöiden julkaisemia tai julkitulleita tiedostoja ja käyttänyt omia kokemuksiaan verkostomarkkinoijana hyväksi julkaisuissaan. Robert Fitzpatrickiin tässä tutkimuksessa on käytetty jonkin verran tieteelliset metodit täyttävää tutkimusta apuna.

Verkostomarkkinointi on kultti, johon on sekaantuneena reaaliajassa noin yksi tai kaksi prosenttia niiden maiden kansalaisista, missä sitä harjoitetaan. Siitä ei ole saatavana tieteellisiä julkaisuja, ellei sellaisiksi lueta alan promoottorien mainoksia.

Onko Wikipediassa vain sellaisia artikkeleita, mistä on olemassa tieteellistä tutkimusta, joka on julkaistu alan lehdissä tms.? Jos näin on, niin silloin verkostomarkkinoinnista ei voida julkaista täällä yhtään artikkelia, koska ainoat tutkimus on Taylorilla eikä hän ole tietääkseni julkaissut niitä missään tieteellisessä julkaisussa. Tiedeyhteisöä ei kiinnosta marginaalinen ryhmä kulttiin osallisia ihmisiä ja talouden harmaalla alueella liikkuva liiketoiminta.

Voin korjata lähdeluettelon URL-osoitteet verkkoviitteiksi ohjeen mukaan jahka ennätän. phaipola 1. toukokuuta 2007 kello 20.42 (UTC)phaipola

Ei tosiaan ole vain sellaisia artikkeleita joissa olisi tieteelliseen tutkimukseen liittyviä viitteitä, hyvä että on viitteitä :) Mutta lähteet on yleensä aiheeseen sopiva esimerkiksi populaarikulttuurin puolella lehdet yms., historia-artikkeleissa historiankirjat ja tieteelliset artikkelit jne. Mielestäni siis esimerkiksi kaikki puolueettomaksi katsottavat lehtikirjoitukset käyvät lähteestä, samoin myös eri "osapuolien" viralliset verkkosivut , kunhan neutraali näkökulma säilytetään. En jaksanut perehtyä kovin syvällisesti sivuihisi, mutta näytät ainakin joissakin teksteissä ilmoittavasi lähteet. Tällöin olisi mielestäni oikein viitata Wikipedian artikkelista myös samoihin lähteisiin. --Harriv 1. toukokuuta 2007 kello 21.04 (UTC)

Lisäsin kappaleen Verkostomarkkinoinnin määritelmä alkuun ytimekkäästi sen, mikä erottaa alan muusta suoramyynnistä. Lähdeviitteet ja tärkeimmät Aiheesta muualla lähteet muutettu verkkoviitteiksi Wiki-tyyliin.phaipola 3. toukokuuta 2007 kello 15.10 (UTC)phaipola

Mielestäsi verkostomarkkinointi on kultti, vaikka tosiasiallisesti se on liiketoimintaa, jossa suoramyyjällä on mahdollista ansaita paitsi omasta myynnistään, myös yhtiölle hankkimiensa edustajien myynnistä.

Jon Taylor ei vaikuta kovin luotettavalta. Hänellä on "5 punaista lippua" -varoitukset, joiden punalippuisuus on hyvin arveluttavaa:

1) Jokaisella edustajalla oikeus rekrytoida vapaasti (Tätä ei voi pitää punaisena lippuna, vaan edustajalle annettuna etuna.)

2) Pätevöityminen arvokkaampaan titteliin ja suurempiin ansiomahdollisuuksiin itse luodun organisaation myynnistä perustuu edustajan luoman organisaation myyntiin eikä pääyhtiön mielivaltaiseen harkintaan (Tämän pitäminen punaisena lippuna on osoitus lipun kehittäjän ja siihen uskovaisten tavasta ajatella että joku ulkopuolinen on vain oikeutettu antamaan yrittäjälle etuja yrittäjän tekemästä tuloksesta sen sijaan että yrittäjällä on oikeus luoda itse ansionsa. Tämän lipun taustalla on vääjäämättä palkansaajaorientoitunut mieli, ei yrittäjän mieli)

3) Myyjiä rohkaistaan ostamaan itselleen tuotteita pätevöityäkseen palkkioihin organisaatiostaan (Tämä on näistä todellinen "punainen lippu" ja aikaansaa ongelmia. Yhtiön pitäisi rohkaista myyjiä hankkimaan asiakkaita ja täyttämään pätevyydet myynnillä, eikä omin ostoin. Yhtiöissä joissa tämä "lippu" täyttyy, on suuri vaara, että ostot ovat tosiasiallisesti Rahankeräyslain tarkoittamia toistuvaisluonteisia pyramidipelin osallistumismaksuja.)

4) Yhtiö maksaa palkkioita useammalle kuin viidelle edustajatasolle (Tätä Taylor perustelee sillä ettei olisi tarpeellista olla syvempää myyntiorganisaatiota. Se ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi normaali myyntiorganisaatio: kansainvälinen myyntijohtaja, maanosan myyntijohtaja, maanosatason alueellinen myyntijohtaja, valtiokohtainen myyntijohtaja, osavaltio / valtionosa -kohtainen myyntijohtaja, alueellinen myyntijohtaja, kunta- tai kuntaliittymäkohtainen myyntijohtaja, myyntipäällikkö, ryhmänjohtaja. Siinäkin tuli jo 9 tasoa.)

5) Myynnistä myyjän osuus on pienempi kuin myynnin organisoijille maksettu osuus (Tämähän on tositilanne yleensäkin kaupan alalla. Verkostomarkkinoinnissa vaikuttaa kyllä olevan nimenomaisesti niin että myyjän osuus on suurempi kuin organisoijien. Esimerkiksi Herbalifessä myyntihinnasta noin 70 % on myyjille maksettavia palkkioita ja alennuksia, joista enintään 50 %-yksikköä on myyjän osuus, eli reilusti yli puolet. PM-International: 30 % myyjä, 15 % organisointi. Näin parina esimerkkinä.)

Kaiken kaikkiaan Taylor vaikuttaa fanaatikolta. Väitteet on varsin lapsellisia, huvittavimpia juuri tuo 5 tason maksimivaade ja etenkin tuo ettei tulosten perusteella saisi antaa suurempia ansioita vaan ne saisi antaa vain perustuen yhtiön antamiin nimityksiin (lippu 2).

Petteri Haipola on laajentanut artikkelia merkittävästi. Kuitenkin pidän tuota tyyliä hyvin fanaattisena. Puhuminen kultista ja synnistä (hän väittää sivuillaan, joita hän käyttää muokkauksissaan lähteenä, että verkostomarkkinointi on syntiä ja sen harjoittaminen johtaa kuoleman jälkeen kadotukseen) todistaa fanaattisuuden.

En vielä puhu vandalismista, mutta se on lähellä. Artikkelia täytyy merkittävästi siistiä. Mielestäni linkit näille syntisivuille eivät kuulu sanakirjaan. Tasapuolisuuden nimissä linkkejä täytyy olla paljon enemmän myös alan sivuille, eikä vain anti-verkostomarkkinointifanaatikkojen sivuille. Artikkeli on nyt erittäin yksipuolinen. Tutustun asiaan ja tulen korjaamaan artikkelia.HK

Verkostomarkkinointia pitävät kulttina monet alan tutkijat, en vain minä. Se ei ole kuitenkaan pelkästään kultti vaan myös liiketoimintaa, missä menestys perustuu jatkuvaan edustajien harhaanjohtamiseen totuudenvastaisen markkinoinnin ja motivoivan koulutuksen kautta, missä käytetään mielenhallinnan metodeja ja puhutaan itse asiassa enemmän uskosta kuin liiketalouden realiteeteista. Riku Immonen on tehnyt Gradun Golden Products -tuotteiden myyjäorganisaation toiminnasta ja näki tärkeimpänä tekijänä "uskon", mikä kuvaa toimintaa.

Wikipedian artikkelissa ei edes mainita sanaa "kultti", joten mitä alan kulttimaisuus vaikuttaa arvosteltavana olevaan artikkeliin?

Taylorin viisi punaista lippua ovat paljastavia ja määritteleviä tunnusmerkkejä sille, mitkä yritykset toimivat kuin laiton pyramidi ja mitkä taas rehellisemmän suoramyynnin periaatteiden mukaisesti. Monen lipun yhteisvaikutus lisää yrityksen pyramidiluonnetta niin, että 4 tai 5 lippua ovat Taylorin luokituksessa varoituksena pyramidipelistä.

Liput toimivat juuri niin kuin Taylor väittää.

1. Lippu 1: Rajoittamaton värvääminen johtaa siihen, että myyjiä on yrityksen koko toiminta-alueella liikaa tuotteiden kysyntään nähden.
2. Lippu 2: Yleneminen hierarkiassa perustuu alalinjan liikevaihtoon, mikä taas on täysin riippuvainen siitä, miten monta henkilöä alalinjassa on. Alan keskimääräinen liikevaihto on noin 100 euroa/kk, joten emme puhu mistään "myyjien" organisaatiosta vaan verkostoon värvättyjen ihmisten kulutuksesta eli ostoista omaan kotitalouteen ja sukulaisten sekä ystävien tukiostoista liiketoiminnan tukemista varten. Rehellinen suoramyyntiyritys ei ylennä sellaisia henkilöitä, jotka saavat värvättyä verkostoon myyjiä, joiden liikevaihto on 100 euroa/kk ja jotka tekevät tappiota! Verkostomarkkinoinnissa palkitaan sellaiset johtajat, joiden ryhmässä lähes jokainen tekee tappiollisen tuloksen liiketoiminnassaan. Miten tämä voisi olla oikeamielinen peruste ylentämiselle?
3. Lippu 3: Kannustin ostot ovat ostoja sitä varten, että saadaan tai säilytetään oikeus alalinjasta nouseviin provisioihin.
4. Lippu 4: Mitä useammalle tasolle palkkioita ylälinjaan maksetaan, sitä suuremmaksi palkkiot muodostuvat ylätasoilla ja sitä pienemmäksi palkkiot jäävät itse myyjälle. Tämä kannustaa värväämiseen ja luo pyramidipelille tyypillisen ongelman.
5. Lippu 5: Jos myyjälle maksetaan vähemmän kuin puolet yhden myyntitapahtuman palkkioista, johtaa se edellä kohdassa neljä mainittuun pyramidipelin ongelmaan. Palkkioihin tulee laskea suorien provisioiden lisäksi kaikki bonukset ja jakaa ne yksittäistä myyntitapahtumaa kohden. Myyjän saama palkkio pitää laskea siten, että se on hänen todellisesti saamansa palkkio rahana käteen eikä vain teoreettinen laskelma siitä, paljonko hän saisi, jos voisi myydä tuotteet pyydettyyn vähittäismyyntihintaan. Kun palkkiot lasketaan näin, niin pyramdipelille on tyypillistä se, että palkkioista alle puolet menee myyjälle ja yli puolet ylätasoille. Pyramidipelin kaikista palkkioista 50–80 % menee ylimpien tasojen yhdelle prosentille edustajista. (ks. s. 36 Taulukko Fitzpatrickin tutkimuksesta)

Alalla rikotaan monia lakeja: kuluttajansuojalakia, rikoslakia (petos, muu epärehellisyys, markkinointirikos) ja rahankeräyslakia. En mainitse artikkelissa kertaakaan sanaa "synti", joten mitä minun käsitykseni siitä, että kyseiset rikokset ovat syntiä, vaikuttaa itse artikkelin arvioimiseen? phaipola 6. toukokuuta 2007 kello 15.23 (UTC)pahipola

.Käyttäjä HK:n kohdistama kritiikki esimerkiksi Jon Taylorin viiden punaisen lipun järjestelmään ja muutenkin koko kritiikki näyttää kohdistuvan lähteinä oleviin kotisivuihin eikä itse artikkeliin. Artikkelissa ei mainita kyseistä testiä kuin ohuesti viitteen muodossa. Artikkelissa tulee neutraalisti esiin kaksi toisilleen vastakkaista näkökulmaa. Se, mikä on kriitikoiden mielestä kuin laiton pyramidipeli, on alan yrittäjien ja puolustajien mielestä rehellistä suoramyyntiä. Artikkelissa on esitetty perustelut jokaiselle väitteelle ja lähdeviitteet ovat kattavat tehtyihin tutkimuksiin sekä alan tilastoihin. Jos muutoksia aiotaan tehdä, tulee ne perustella asianmukaisella tavalla. phaipola 6. toukokuuta 2007 kello 19.59 (UTC)phaipola

Amway

phaipola 30. huhtikuuta 2007 kello 15.41 (UTC)phaipola

Lisää kuvia. Tekstin keskiosa tuntuu niin pitkältä ilman niitä.--Eetvartti 1. toukokuuta 2007 kello 14.00 (UTC)

Ei tämä kyllä helpoiten kuvitettava aihe ole.~Minkälaisia kuvia tähän voisi laittaa? --Harriv 1. toukokuuta 2007 kello 19.56 (UTC)

Jotain valikoituja tuotekuvia, ehkä? --Jaakonam 2. toukokuuta 2007 kello 12.48 (UTC)

Pyramidihuijaus

phaipola 30. huhtikuuta 2007 kello 15.41 (UTC)phaipola

Tekstiä ja kuvia saisi olla reippaasti enemmän. --Eetvartti 1. toukokuuta 2007 kello 14.01 (UTC)

Lisäsin tekstiä ja kuvia: lisätty 8-pallo teksti löysästi englanninkielistä wikipediaa mukaillen kuvien kanssa.phaipola 4. toukokuuta 2007 kello 18.32 (UTC)phaipola

Ateismi

"Ateismin perusteluja ja syitä" ja "Ateismin historia" mielestäni jo varsin hyvällä mallilla. --Joonasl (kerro) 30. huhtikuuta 2007 kello 13.47 (UTC)

Artikkeliin voisi ehkä lisätä oman kappaleen ateismista Suomessa. Myös kappale, joka selittää eron ateismissa ja agnostimissa, olisi kiva. 88.112.102.120 30. huhtikuuta 2007 kello 15.55 (UTC)

Huonolla mallilla, aivan liian aikaista ottaa vertaisarviointiin. Perustelevaa tekstiä on turhaan poistettu eikä edes Intian ja keskiajan ateismia ole selitetty historia-osuudessa. --Thi 30. huhtikuuta 2007 kello 16.28 (UTC)

Ainoa kriteeri vertaisarviointiin ottamiselle on, että "Artikkelin...tulisi olla jo pitkähkö, usean kappaleen mittainen" mikä varmaankin tämän kohdalla täyttyy. Mitä tulee keskiajan ateismin käsittelyyn, niin useiden lähteiden mukaan ainakaan mitään kirjallista aineistoa tuolta ajanjaksolta ateismiin liittyen ei ole säilynyt, joten vaikeaa siitä on mitään kirjoittaakaan.--Joonasl (kerro) 30. huhtikuuta 2007 kello 16.57 (UTC)

Artikkeli on kehittynyt ihan mukavasti, mutta tekemistä riittää ja aihekin on vaativa. Eniten pisti silmään, että pääartikkeli Ateismin historia on nyt kopio historiaosuudesta. Varmaan historiaa voisi siis tiivistää ja enimmät sitaatit jättää pois. Miksi Neuvostoliiton ateismille uhrataan niin paljon tilaa (vrt. esim. enwikin 3 virkettä)? Ateismista Suomessa ei taas ole juuri mitään. --jkv 2. toukokuuta 2007 kello 23.01 (UTC)

Varsinkun tuo Neuvostoliitto joutaisi ateismin historia -pääartikkeliin ja lähes kokonaan pois tästä. Edellisen kanssa olen samaa mieltä että ateismista Suomessa pitäisi jossain artikkelissa kertoa enemmän. Samoin ateismi nykyisin on tynkä. Kaiken kaikkiaan ei mitään asiaa suositelluksi sivuksi vielä kiistelyiden vuoksi. --Zxc 4. toukokuuta 2007 kello 13.34 (UTC)

Ufo

Mielestäni laaja artikkeli mielenkiintoisesta aiheesta. 88.112.105.199 27. huhtikuuta 2007 kello 17.17 (UTC)

Nuo muutamat lähdepyynnöt pitäisi korjata. Onkohan noita "Kirjallisuutta" otsikon alta löytyviä teoksia käytetty lähteinä? --MiPe ^(wikinät) 28. huhtikuuta 2007 kello 08.14 (UTC)

Historia ja erilaiset havainnot kannattaa ehkä jakaa useampaan alaotsikkoon. Roswellistakin voisi saada laajemman kokonaisuuden artikkeliin. QWerk 28. huhtikuuta 2007 kello 09.26 (UTC)

Johannes Paavali II

Artikkeli menetti suositellut sivut -statuksensa äänestyksessä [1], mutta nyt olisin valmis laajentamaan artikkelin jälleen suositelluksi. Parannusehdotuksia otetaan kiitollisena vastaan. --Green Bonsai 25. huhtikuuta 2007 kello 13.41 (UTC)

Kertoa voisi ainakin usein mainitusta jalkapallomaalivahdinurasta, ja muistaakseni paristakin epäillystä ihmeparantamistapauksesta. Ainakin toisesta oli jotain en-wikissä. --Herra Maka 27. huhtikuuta 2007 kello 13.19 (UTC)

Luin artikkelin kokonaisuudessaan läpi, enkä löytänyt oikeastaan mitään kritisoitavaa. Enkku-wikissä tosin kerrotaan aika paljon paavin suuhteista muihin uskontoihin. Ehkä siitä voisi kertoa enemmän. --JannE 6. toukokuuta 2007 kello 07.43 (UTC)

Kirjoitin paavin suhteista muihin uskontoihin kappaleeseen Suhtautuminen muihin uskontoihin. En uskaltanut nyt lähteä kääntämään tekstiä tuolta englanninkielisestä Wikipediasta, koska siellä ei vaikuttanut olevan juurikaan lähteitä joillekin väitteille, mutta käytin lähteenä paavin itsensä kirjoittamaa kirjaa Uskalla toivoa, jossa hän mm. selittää suhteutumistaan muihin uskontoihin. --Green Bonsai 6. toukokuuta 2007 kello 09.27 (UTC)

Noin lyhyessä ajassa noin paljon tekstiä! Artikkeli laajeni todella mukavasti. Hyvää työtä! Jos vertaa nykyistä artikkelia ss-poistoäänestyksen aikaiseen versioon, on laajennusta tapahtunut todella paljon. --JannE 6. toukokuuta 2007 kello 09.32 (UTC)

Riutta-akvaario

Tein vihdoin sivun pitkäaikaisesta harrastuksestani. Hyvin erilainen kuin englannin- tai italiankieliset sivut. Kysymyksiä:

• Lajiesittelyt - tähän, pääartikkeleiksi vai omille sivuilleen ? Erityisesti selkärangattomilla ei ole juuri käytössä suomenkielisiä nimiä, tehdäänkö sitten Lysmata wurdemanni-sivu ? Valitsin tähän joukon lajeja, jotka mainitaan ainakin kahdessa alkeisoppikirjassa. Pitäiskö olla enemmän, vähemmän, laajempia ?
• Merivesiakvaarioveden kemia - tähän, pääartikkeliksi vai toistaiseksi puuttuvalle Merivesiakvaario-sivulle ? Osa siitä on yhteistä pelkkiä kaloja sisältävän meriakvaarion kanssa, toisaalta kalkin lisääminen on enempi riuttapuolen puuhastelua ?
• Laitteet - en ja it ovat panostaneet juuri tähän. Mielestäni aika raskaslukuista. Kuka noista haluaa lukea ?
• Selkärangattomien suomenkieliset nimet. Eikä mulla ole sitä Varjo-Dahlström kalannimikirjaakaan. --Tappinen 23. huhtikuuta 2007 kello 07.52 (UTC)

Ainakin akvaarion hoidosta pitäisi kertoa jotain – nyt artikkelista saa sen käsityksen, että akvaarion perustamisen jälkeen sen vain annetaan olla. Laitteista pitäisi myös ainakin valon osalta kertoa enemmän. Jos harrastat riutta-akvaarioita, niin voisit ottaa lisää kuvia laitteista ja akvaariosta sekä lajeista. Lisäksi voisi kirjoittaa historiasta, ja kivi- sekä pehmytkorallista voisi tehdä omat alaotsikot, joissa kerrotaan lyhyesti korallin ominaisuudet ja tarkastellaan korallia akvaariohoidon kannalta. Kerro myös harrastuksen aloittamisesta, esim. minkä kokoinen akvaario tarvitaan, kuinka paljon hankinta ja hoito maksaa jne. Uskon, että alan harrastajana pystyt näitä kertomaan, ja toivottavasti löydät myös lähteitä. -Simop 23. huhtikuuta 2007 kello 11.11 (UTC)

Kiitos. Saksalaisten ottamia lajikuvia on kiitettävästi commonsissa - en ole kovin taitava niiden asettelemisessa sivulle. Voisin ehkä tehdä sellaisen gallerian alareunaan ja sitten toivoa että joku muu asettelee ? --Tappinen 24. huhtikuuta 2007 kello 07.23 (UTC)

No niin, lyhyt historia, kivi- ja pehmytkorallikappaleet (ja linkit pääartikkeleihin) sekä hoitokappale paikoillaan. Koosta ja rahasta ei oikein voi sanoa mitään eksaktia. Riittääkö nämä ? Lisää parannusehdotuksia ? --Tappinen 28. huhtikuuta 2007 kello 15.14 (UTC)

Suositeltuihin sivuihin verrattuna tämä on aika lyhyt artikkeli. Toisaalta kaikista aiheista ei välttämättä saa kirjoitettua kovin paljon, mutta minua jäi vielä kiinnostamaan ainakin se, miten isoiksi nämä korallit kasvavat ja miten nopeasti. Joku muukin saisi kommentoida. -Simop 30. huhtikuuta 2007 kello 12.17 (UTC)

Mielenkiintoinen aihe, ja muutama ajatus tuli lukiessa mieleen. Elävästä kivestä, joka lienee koko akvaarion perusta, saisi kertoa enemmän. Koralleista on aika lyhyet tekstit, varsinkin pehmytkoralleista voisi lisätä tekstiä itse pääartikkeliin. Ehkä voisi miettiä kappaletta riutta-akvaarion biologisesta kierrosta ja toiminnallisista tekijöistä [2]. Yleisenä huomautuksena, melkein kaikista osa-alueista voisi kirjoittaa hieman laajemman ja yksityiskohtaisemman selityksen (ainakin historia, suunnittelu, hoito). Viitteet voisi merkitä verkkoviite-mallineella, ja ykkösviite ei muuten toimi (en korjannut, koska en tiennyt yritätkö linkittää pääsivulle vai mihin?). --Hehkuviini 30. huhtikuuta 2007 kello 21.27 (UTC)

Kiitos. Laajensin jonkun verran. Typen kierrosta, ajatteletko tällaista kuin en:Nitrogen cycle vai ihan akvaariospesifistä juttua ? Tai yleistä pääartikkelia ja sitten tähän poimittuna ne riuttaa koskevat asiat ? Viitteiden kanssa olen pähkäillyt (etenkin Pehmytkorallit-sivulla) kirjoaj on mutta ei yleisesti kirjastoissa tai kaupoissa; viittailen paljon kauppojen ja harrastajien verkkosivuihin, jotka puolestaan viittaavat samoihin kirjoihin jos mihinkään, mutta ainakin verkkoviitteet voi kuka tahansa tarkistaa, ja siellä on valokuvia. --Tappinen 1. toukokuuta 2007 kello 10.07 (UTC)

Niin, en usko että ainakaan tähän artikkeliin tarvitaan koko Nitrogen cycleä selitettynä, voihan siitäkin tehdä juttua jos aikaa on (näköjään ei ole vielä fi-wikissä). Lähinnä ajattelin kappaletta, jossa kerrottaisiin riutta-akvaarion elinkierrosta ja sen biologisista taustaseikoista (koska kuitenkin eroavat makeavesiakvaariosta, mitä moni ei varmaan tiedä). --Hehkuviini 1. toukokuuta 2007 kello 13.58 (UTC)

Suomensin tuon Typen kierto luonnossa-tyngän, ja lisäsin pari lausetta elävän kiven sekaan. Jos lähtee kovin syvälle, pitää alkaa selitää eri koulukuntia ja uskomuksia anaerobisista bakteereista.. mietin tätä vielä.--Tappinen 1. toukokuuta 2007 kello 14.03 (UTC)

Lisäsin kappaleen "Haitalliset aineet vedessä". Tein myös kömpelön kuvan vaahdottimesta ja sumpusta. Mielipiteitä ? Kaiken kaikkiaan, jos tekstin sekaan ripottelisi vielä enemmän kuvia, voisi galleriasta luopua. --Tappinen 2. toukokuuta 2007 kello 15.39 (UTC)

Mitenkäs loiset? On niitä varmaan ainakin kaloilla. Voiko niihin vaikuttaa esim. akvaarion vesioloilla? Miten hävittää, jos yltyvät riesaksi asti? Ja vielä mielenkiinnosta kysyisin onko jotain loisille erityisen herkkiä kalalajeja/ryhmiä? Muuten todella hyvä artikkeli. --MiPe ^(wikinät) 3. toukokuuta 2007 kello 07.45 (UTC)

Jos hyvinhoidettuun riutta-altaaseen tulee loisia, joku muu asukas (esim. sinineontokko tai Lysmata-rapu) yleensä syö ne. Koko loisen käsite riutta-altaassa on melko filosofinen: miksi kala saa syödä matoja, mutta mato ei kalaa ? Onko villisti leviävä ja naapureitaan tukahduttava Xenia-koralli loinen, rikkaruoho vai vain osoitus hyvistä vesioloista ? Kiitos virikkeistä; kirjoitan pienen kappaleen ei-toivotuista asukkaista, kunhan keksin, laitanko sen elävän kiven vai selkärangattomien joukkoon (jätän pois anekdootin harrastajasta, joka sai elävän kiven mukana mureenan). --Tappinen 3. toukokuuta 2007 kello 09.53 (UTC)

Lordi

Sivu ei ollut riittävän tasokas Suositelluksi sivuksi viime kerralla, joten eiköhän paranneta sitä. Eli mikäs sivussa on korjattava? --W-- 21. huhtikuuta 2007 kello 08.12 (UTC)

Kaikkia edellisessä äänestyksessä esitettyjä parannusehdotuksia ei ole vieläkään korjattu. --Green Bonsai 21. huhtikuuta 2007 kello 08.15 (UTC)

No ne parannusehdotuksethan voi pistää tänne, jossa ne löydetään helposti. ----W-- 21. huhtikuuta 2007 kello 08.34 (UTC)

Artikkelia pitäisi siis parantaa mm. seuraavasti: luettelomaisuutta pois ja lisää tekstiä, parempi kuvitus ja yhtyettä kohtaan esitetystä kritiikistä oma kappale. --Green Bonsai 21. huhtikuuta 2007 kello 08.39 (UTC)

Voisi mainita "Seiska-kohusta" jotakin. En pikaisesti huomannut kuin kohusta, joka aiheutui ennen euroviisuja. --QWerk 21. huhtikuuta 2007 kello 10.46 (UTC)

Mikä lie tuommoinen Seiska-kohu. Luulisi sellaisen ainakin vain pikemmin heikentävän artikkelia. --Höyhens 1. toukokuuta 2007 kello 02.07 (UTC)

Musiikista, pukeutumisesta ja lawashow'sta pitäisi ehdottomasti saada oma kappale. --Olimar [□] 21. huhtikuuta 2007 kello 10.55 (UTC)

Jäsenet on lueteltu ranskalaisilla viivoilla, eikä heidän vetämistään hahmoistaan ole mainittu mitään. Ainakin sarjakuvassa on niitä käsitelty. Lähteet ovat epämääräiset. Jäsenten soittovuodet bändissä eroavat esim. lordi.fi:n vuosiluvuista.[3] Nykyisten lähteeksi on ilmoitettu yksi kirja kokonaisuudessaan. Kaikki levyt ja muut on linkattu ja niitä on artikkelit, mutta sisältö on köykäistä. Mistä esim. se elokuva kertoo. Mikä oli levyjen vastaanotto ja miten ne myivät. Euroviisuja ja niiden jälkipuintia lukuunottamatta tekstiä on tyngän verran. --Mikko Paananen 30. huhtikuuta 2007 kello 16.49 (UTC)

CMX

Aika hyvä Wikipedian yhtyeartikkeliksi. Sanokaapas, mitä pitäisi kohentaa, yritän parhaani mukaan. --Jetman 19. huhtikuuta 2007 kello 14.23 (UTC)

Kappalenimet lainausmerkkeihin (albumit kuuluu olla kursiivilla). --Cyborg Orangutan model-123 19. huhtikuuta 2007 kello 14.34 (UTC)

Diskografia on ainakin minun näytölläni vähän vinksin ja vonksin tai ainakin heikun keikun. --Alexius Manfelt 19. huhtikuuta 2007 kello 15.02 (UTC)

Hienoa, että tästä yhtyeestä halutaan tehdä hyvä artikkeli. Alkuosa on turhan pitkä ja sekava, saisi olla ytimekkäämpi. Siitä voisi siirtää yksityiskohtia muualle artikkeliin ja muuttaa kappalejakoa paremmaksi. Ehdottaisin kolmannen kappaleen lyhentämistä (esim: A. W. Yrjänä on luonnehtinut yhtyeensä tyylisuuntaa taiderockiksi. Yhtyeen musiikissa taidemusiikin piirteitä ovat esimerkiksi jousisoitinsäestys ja kuoron käyttäminen. Muita klassisia piirteitä ovat muun muassa "Saatanan" nokkahuilut ja "Aamutähden" vasket.). Ja kuten Alexius yllä totesi, diskografia on tehty tosi omituisen näköiseksi, onko tarkoituksena ollut käyttää kahta palstaa? Sitten yleisemmin: CMX:stä olisi kiva lukea analyysia sen tyylistä, sanoituksista ja vaikutteista. Alkukappaleen tyylisuuntajutusta voisi tehdä kokonaan oman osion? Kuvia voisi olla lisää, mutta jos ei ole, tuon yhden voisi siirtää ylemmäksi. --Hehkuviini 19. huhtikuuta 2007 kello 22.59 (UTC)

Siirsin tyylianalyysin omaksi otsikokseen ja laajensin hiukan. Diskografiaa en oikein osaa korjata, kun en tiedä, mitä tuossa on tavoiteltu. Olisiko parempi laittaa suosiolla yhteen palstaan? --Jetman 20. huhtikuuta 2007 kello 11.03 (UTC)

Historiaosuudessa on se ongelma, että se perustuu niiltä osin kuin se minun kirjoittamani on lähinnä yhteen lähteeseen eli CMX:n sivujen bioon. Jos tätä vertaa suositeltuun Boyzoneen (vertasin juuri CMX:ää Boyzoneen, argh, majesteettirikos) tai aiemmin suositeltuun Jimi Hendrixiin, niin tuntuu, että tämä voisi olla vielä aika paljon parempikin. Sitten minua hämäävät epämääräiset passiivissa annetut analyysit musiikista, joiden yhteydessä pitäisi kyllä kertoa, että kuka niin sanoo. --Hasdrubal 20. huhtikuuta 2007 kello 12.33 (UTC)

Kalevan kirkko

Niukkalähteinen suositelu artikkeli. Aion kyseenalaistaa suositelluuden vertaisarvioinnin lopuksi. --Hautala 19. huhtikuuta 2007 kello 12.03 (UTC)

Lisäilin lähteitä aikaisempaa tarkemmin. Kuitenkin myös lähteettömiä väitteitä on vielä jäljellä, mutta yritän etsiä niillekin lähteitä. --JannE 19. huhtikuuta 2007 kello 12.26 (UTC)

Toisaalta kyllä ss-artikkelissa pitäisi erotella viitteet ja lähteet, eli kummastakin tehdä oma lukunsa. Kuten tiedämme, niin viitteissä voi olla muutakin asiaa kuin lähteitä. Ja voi olla joku niin merkittävä lähde, että sen kaikkia sivuja ei kannata merkitä vaan tyydytään yleistoteamukseen lähteissä. --Alexius Manfelt 19. huhtikuuta 2007 kello 12.41 (UTC)

Noissa "puutteellisissa" lähdemerkinnöissä on vähän liiankin triviaaleja juttuja: Tampereen tunnetuimpia nähtävyyksiä ja arkkitehtuuri erikoinen. Kai noihin riittää lähteetönki toteamus. Pikemmin ne on makuasioita mutta mitenkähän tuon paremmin ilmaisis. En osaa heti sanoa. --Höyhens 21. huhtikuuta 2007 kello 07.38 (UTC)

Makuasiat on julkaistava Wikipediassa vain lähteen kanssa. Jos vaikka Tampereen matkailutoimisto sanoisi nettisivuillaan, että Kalevan kirkko on Tampereen tunnetuimpia nähtävyyksiä, niin se kävisi lähteeksi. Itsestään selvää se ei ole. --Hautala 21. huhtikuuta 2007 kello 08.03 (UTC)

En ole liiemmin tutkiskellut wikipedian rakennusesittelyartikkeleita, mutta yleisesti ottaen tämä olisi aika kehno esittely Kalevan kirkosta. Rakennetta ja rakenteita tulisi kuvata tarkemmin, etenkin kun rakennus oli aikanaan poikkeuksellista rakennustekniikkaa. Asiasisältö on esitetty sekavasti. Kieli ei ole ammattimaista. Lähteet ovat matkailuesitetasoa, eivät rakennusalan julkaisuja. No, tarkempaa läpikäyntiä: Arkkitehtikilpailun tulos ei selviä, voittiko Pietilän työ? Huomautuksen Metsosta voisi poistaa, Pietilällä olisi parempiakin vertailukohtia. Historiaosio on aika sekava. Kieli on osin mukavan hilpeää (rakennustyöt jatkuivat rakennuksen valmistumiseen). Suunnitteluosio ja Yleiskuva menevät osin ristiin. "Massiivinen" on huono termi, rakennushan on suuri mutta kevyen näköinen. Muistaakseni seinät _eivät_ ole kaarevia, vaan muodostuvat suorista liukuvalupinnoista. Onko julkisivu tosiaan tiiltä, vai tiililaattaa? Vaikea sanoa kun rakenne ei tule ilmi. Rakenne kannattaisi erottaa omaksi otsikokseen, tarkempaa asiaa, tilastot siihen tai omaan kappaleeseen. Yleiskuvassa lienee turha puhua talotekniikan detaljeista: ikkunanpesuista, tikkaista ja valonsäädöstä. Talotekniikka erilliseen kappaleeseen? Valonkäytöstä ja korostetuista pystylinjoista pitäisi ehdottomasti mainita, ne ovat koko rakennuksen juju. Ammattimaisempaa kieltä: esim. selostus salin ilmalämmityksestä on lähes korni. Televisiokuvauksia varten tarvitaan varmaan muutakin kuin luukku seinässä? Liittyykö Kalevala-muistomerkki kirkkoon mitenkään, Sampolan koulu ei ainakaan. Näiden sijasta voisi kuvata ympäristön yleistä rakennuskantaa "Ympäröivä rakennuskanta koostuu lähinnä 1950- ja 1960-luvulla rakennetuista asuinkerrostaloista." Kunnon opus lähteenä tästä saisi muokattua ihan hyvän jutun Kalevan kirkosta. --Riisipuuro 21. huhtikuuta 2007 kello 13.59 (UTC)-- (Täsmennän vielä itseäni, jotei tulii väärinkäsityksiä:) Tämä on kovin raa'an tuntuista arvostelua, mutta vertailukohtana onkin lähinnä rakennusalan eri medioiden ammattimaiset rakennusesittelyt, joiden muodot ja kieli on aika lailla vakintunutta. Niitä tehdään se verran paljon että rimakin nousee aika korkealle. -Riisipuuro 25. huhtikuuta 2007 kello 16.37 (UTC)-

Frank-monihaku antaa muutaman kirjan, jotka käsittelevät Kalevan kirkkoa: [4] (sivun lataus kestää hetken). --Hautala 27. huhtikuuta 2007 kello 14.10 (UTC)

"Valmistusvaiheessa rakennusta kritisoivat sen ulkomuodon vuoksi sekä osa työläiskaupungin ei-kristillisestä väestöstä että osa vanhoillisesta kirkkokansasta." Sanavalinnoiltaan outoa tekstiä. Melko lyhyt artikkeli, suositelluusasema lienee peräisin Wikipedian alkuajoilta. --Thi 28. huhtikuuta 2007 kello 20.52 (UTC)

Synty

Toinen lähes yksinomaan minun tekemäni artikkeli, jonka kehtaan laittaa vertaisarviointiin. Käsittääkseni tässä on esitelty merkittävimmät syntykertomukset (lukuun ottamatta kalojen syntyä, johon en ole vielä tutustunut, ja jonka saan nopeasti lisättyä, jos on pakko). Syntykertomuksia on hyvin paljon, eikä kaikkien niiden esittely ole mielekästä - tärkeämpää on syntykertomusten perusajatus ja niiden käyttö. Kuvituksen kannalta artikkeli on ongelmallinen, mutta se ei ole artikkelin vika vaan aiheen, sillä mytologista syntytapahtumaa kuvaavia taideteoksia on vain vähän. Tiedän ainoastaan maailman syntyä kuvaavia taideteoksia. Sitä paitsi näissä kuvissa kuvataan usein Kalevalan mukainen syntykertomus, joka on kansanperinteen vastainen. Siksi kuvat ovat välttämättä vain kyseisen asian kuvia, eivät itse myyttisen syntymän. Tuohirulla 17. huhtikuuta 2007 kello 16.40 (UTC)

En ehdi vielä kokonaan lukea artikkelia, mutta hyvältä vaikuttaa. Tein pienen muutoksen pakkasen synty -kohtaan, tarkistathan, ettei alkuperäinen ajatus muuttunut. Kannattaisiko artikkelin nimeksi antaa ennemmin vaikkapa "synty suomalaisessa mytologiassa"? -Simop 17. huhtikuuta 2007 kello 18.47 (UTC)

Viitsisitkös merkitä lähteet vielä <ref> -tageilla?.--MiPe ^(wikinät) 19. huhtikuuta 2007 kello 12.42 (UTC)

Tarkoitatko, että jokaisen runokatkelman jälkeen tulisi tuo ref-tagi juttu? Samalle riville vai seuraavalle? Sisennettynä kuten runo vai reunaan? Vai että kappaleen jälkeen tulisi tuo ref-tagi? Tuohirulla 20. huhtikuuta 2007 kello 14.29 (UTC)

Vilkaisin artikkelia nopeasti ja huomasin, ettei sivun englanninkielinen vastine tunnu juurikaan vastaavan tätä sivua. Käsittelevätkö ne varmasti samaa aihetta? --Spirit 21. huhtikuuta 2007 kello 20.21 (UTC)

Synnyn englanninkieliseksi linkiksi on laitettu en:Origin belief, jonne linkittää myös Luomiskertomus. Kun selaa linkkejä niin useimmissa kielissä linkittyy iloisesti ristiin termit en:Cosmogony–en:Origin belief tai de:Kosmogonie–de:Schöpfung. Mutta suomenkielinen Synty puhuu kyllä mielestäni eri asiasta. --Hehkuviini 22. huhtikuuta 2007 kello 00.10 (UTC)

Miksi artikkeli sitten on linkitetty tuolle sivulle? --Spirit 22. huhtikuuta 2007 kello 12.12 (UTC)

Vaihdoin artikkelin nimeksi syntysanat. Se ei ole yhtä yleinen kuin synty, mutta ainakin väärinkäsityksiltä vältytään. Tuohirulla 3. toukokuuta 2007 kello 13.49 (UTC)

Edelleen olen sitä mieltä, että artikkeli pitäisi siirtää sivulle "synty suomalaisessa mytologiassa", sillä teksti keskittyy kokonaan pelkkään suomalaiseen mytologiaan. Synty on myös paljon muuta. Mutta muuten artikkeli on minusta hyvä ja mielenkiintoinen. Lisää ihmeessä myös kalojen synty, jos kerran pystyt. Tosin kaloista mainitaankin jo eliölajien kantavanhemmat -kohdassa. MiPe varmaankin tarkoitti, että lähteet merkitään kappaleiden loppuun, sillä tarkistaminen on näin paljon helpompaa. Runokatkelmien lähteet on merkitty hyvin. -Simop 23. huhtikuuta 2007 kello 11.19 (UTC)

Laitoin keskustelusivulle luonnoksia kuvitusehdotukseksi. Voiko mielestänne tämän tyyppisiä kuvia käyttää ? --Tappinen 29. huhtikuuta 2007 kello 10.32 (UTC)

Kivien synnystä puhuttaessa tulisi tuoda selkeästi esille rautakaudelle ja historialliselle ajalle ominainen uskomus "ukonvaajoista" l. kivikautisista kirveistä. Näidenhän oletettiin pudonneen taivaasta. Olisiko jollakulla hyvää viitettä? --M. Porcius Cato 3. toukokuuta 2007 kello 13.56 (UTC)

Jatkosodan hyökkäysvaihe

Artikkeli on ainakin pitkä ja sain siihen tellättyä kuviakin. Ainoa vika on, että sen ulkomuoto on on omasta mielestäni luettelomainen. Mielipiteitä? --Eetvartti 10. huhtikuuta 2007 kello 16.59 (UTC)

Lähteet on merkittävä paremmin (yleiset lähteet {{kirjaviite}} -mallineella ja lähdeviitteitä). Lisäksi punaisia linkkejä pitäisi karsia. --Green Bonsai 10. huhtikuuta 2007 kello 17.09 (UTC)

Se on kyllä liian luettelomainen. Lihavointia on käytetty aika reilusti, joten sitä voisi ehkä karsia. Hyppii hieman silmille. Mutta muuten ihan hyvää tulosta jo. --Smörre 11. huhtikuuta 2007 kello 12.23 (UTC)

Merkitsin yhden lähteistä {{kirjaviite}}-mallineella. Toisen teen sitten, kun kirjan löydän. Mitenhän sen luettelomaisuuden saisi karsittua? --Eetvartti 11. huhtikuuta 2007 kello 13.55 (UTC)

Yksinkertaisesti vain muuttamalla luettelot tekstimuotoon, ei se vaadi muita noitakonsteja :). --Olimar [□] 12. huhtikuuta 2007 kello 06.40 (UTC)

Karsin luettelomaisuutta ensimmäisestä kappaleesta. Jos tästä haluaa suositellun niin artikkelia Operaatio Barbarossa voisi ehkä käyttää esikuvana. -- Jniemenmaa 12. huhtikuuta 2007 kello 08.19 (UTC)

Artikkelissa menee preesens ja imperfekti sekaisin. Itse suosisin imperfektiä, mutta se on makuasia, kunhan vaan on jompikumpi. Artikkelissa käytetään myös paljon päivämääriä tyyliin "hyökkäys tyrehtyi 10.päivään mennessä". Tapana on kai ollut kirjoittaa tyyliin "hyökkäys tyrehtyi 10. heinäkuuta mennessä" tjsp. -- Jniemenmaa 12. huhtikuuta 2007 kello 08.55 (UTC)

Tein eilen illalla luonnosta, millä uudistaa artikkelin. Kokeilin väliotsikoimista ensimmäiseen kappaleeseen. Jos muillekkin tekisi samoin, niin ainakin olisi selvillä, missä mitäkin tapahtuu. --Eetvartti 12. huhtikuuta 2007 kello 13.04 (UTC)

Nyt ei ainakaan luettelomaisuus haittaa eikä lähteissä pitäisi olla epäselvyyttä. --Eetvartti 12. huhtikuuta 2007 kello 13.12 (UTC)

Tarkemmin ajatellen se väliotsikointi tekisi siitä uudestaan luettelomaisen. --Eetvartti 12. huhtikuuta 2007 kello 13.18 (UTC)

Artikkeli on nyt jo parempi, mutta yksittäiset taistelut tulisi paremmin yhdistää kokonaisuuteen. Lisäksi tulisi pyrkiä puolueettomiin muotoiluihin. Esimerkiksi joulukuussa väitettiin suomalaisten vallanneen Hangon. Todellisuudessa Hangon "valtaus" johtui siitä, että NL:n Itämeren laivasto oli menettänyt toimintamahdollisuutensa eikä kyennyt enää huoltamaan tukikohtaa. Tukikohta tyhjennettiin melko hyvässä järjestyksessä, ja suomalaiset joukot etenivät tyhjään, miinoitettuun kaupunkiin. Muokkasin artikkelia tältä osin ja Suomen sodanpäämäärien osalta. --M. Porcius Cato 13. huhtikuuta 2007 kello 07.10 (UTC)

Kopeloin sitä makuni mukaan. Mielestäni artikkelin tekee luettelomaiseksi se, että siinä edetään täysin kronologisessa järjestyksessä koko rintaman leveydeltä. Se tulisi varmasti luettavammaksi, jos se käsiteltäisiin lohkoittain aikajärjestyksessä, eli yhdessä osassa koko Karjalankannaksen tapahtumat alusta loppuun ja sitten Itä-Karjalan tapahtumat ja niin edelleen. Näin juoni pysyisi paremmin kasassa eikä teksti tuntuisi pelkältä divisioonien ja paikannimien litanialta. --Hautala 19. huhtikuuta 2007 kello 12.48 (UTC)

Sanoista pitäisi ryhtyä tekoihinkin. --Eetvartti 21. huhtikuuta 2007 kello 07.29 (UTC)

Tarkistelin asioita ja huomasin, että yksi lähde sopi paremmin viitteeksi ja merkitsin sen niin. Nyt se jostain syystä toistuu enkä osannut tehdä sille mitään.--Eetvartti 21. huhtikuuta 2007 kello 16.29 (UTC)

Suurensin sitten vielä ensimmäistä kuvaa/karttaa, että ainakin selvää saa joukkojen ryhmityksestä. --Eetvartti 21. huhtikuuta 2007 kello 16.41 (UTC)

Kuvien tekstit pitäisi suomentaa. Käsittääkseni lisenssi sallii tämän. -Simop 21. huhtikuuta 2007 kello 17.15 (UTC)

Noniin, nyt on omasta mielestäni Hautalan idea toteutunut. Artikkeli on nyt jaettu niin, että kutakin lohkoa käsitellään aikajärjestyksessään. --Eetvartti 22. huhtikuuta 2007 kello 05.40 (UTC)

Linkittelin päivämääriä ja muutenkin korjailin artikkelia. Kun tulee parempi hetki, niin korjaan enemmän, sillä korjattavaa riittää. --Eetvartti 3. toukokuuta 2007 kello 11.43 (UTC)

Taistelu Ranskasta

Nyt kuvien lisäämisen jälkeen artikkeli näyttää omasta mielestäni hyvältä. Ehkä siihen voisi tietoa lisätä ja kuvien paikkaa muutella, mutta sitä saa sitten muut arvioida. --Eetvartti 10. huhtikuuta 2007 kello 16.56 (UTC)

Missä ovat lähdeviitteet? Artikkeli kaipaisi ensinnäkin useita yleisiä lähteitä (jotka on merkitty käytäntöjen mukaisesti {{kirjaviite}} -mallineella) ja myös paljon lähdeviitteitä. Ilman kunnollisia lähteitä artikkelilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä suositelluksi sivuksi. --Green Bonsai 10. huhtikuuta 2007 kello 17.07 (UTC)

Vertaahan tätä artikkelia englanninkielisen Wikipedian vastaavaan artikkeliin. Laajennettavaa riittää vielä. --Green Bonsai 10. huhtikuuta 2007 kello 17.08 (UTC)

Tuolla lähdepuolella kannattaisi tutustua esimerkiksi historitoisija Marc Blochin näkemyksiin juuri Saksan hyökkäysvaiheesta, jota hän on käsitellyt teoksessa "Kummallinen tappio", siiten on ranskankielisessä Wikissä oma artikkelinsa fr:L'Étrange Défaite (pitäisi kait adoptoida se suomeksi siis L'Étrange Défaite). Kirjan nimi on englanniksi muuten "Strange Defeat; a Statement of Evidence Written in 1940" (London: Oxford University Press, 1949). Mielestäni juuri Bloch, josta tuli vastarintaliikkeen aktivisti ja jonka natsit teloittivat kesällä 1944, kertoo parhaiten syyt siihen, miksi Ranska sortui niin pikaisesti. --Alexius Manfelt 10. huhtikuuta 2007 kello 17.13 (UTC)

Lisää tietoa. Itse taistelun lisäksi hyvä kertoa taisteluun johtaneista syistä ja sen vaikutuksista. Ja kunnon aloituskappale. --Ilkka90 10. huhtikuuta 2007 kello 17.15 (UTC)

Merkitsin lähteen paremmin, sillä {{kirjaviite}}-mallineella. --Eetvartti 11. huhtikuuta 2007 kello 13.49 (UTC)

Eppu Normaali

Suomalaisen musiikin yksi merkittävimmistä yhtyeistä on ollut nyt aktiivisesti Pyron ja minun parantelemana tässä pari viikkoa. Mielellämme parantelemme artikkelia vielä lisää teidän parannusehdotustenne mukaan. Mitä artikkelista vielä puuttuu tai miten sitä voisi vielä parantaa? Artikkelin lähteinä sivun alle merkitty ifpi, sekä Kirjallisuutta-osiossa mainittu Tiimalasin santaa-kirja. Törtsä 8. huhtikuuta 2007 kello 18.02 (UTC)

Eikös Eppujen laulujen sanat toimi melkoisena runoutena ja onhan pojissa runoilijanvikaa ja verenperintönäkin. Toivoisen ihan oikeaa lukua sanoitusten analysoinnista, siis käyttörunoutta parhaimmillaan. Eikä mtiään otsikkolitaniaa. --Alexius Manfelt 8. huhtikuuta 2007 kello 18.09 (UTC)

Lähdemerkinnät ovat erittäin puutteelliset. Viitteitä tulisi olla tiheämmässä, tai homma kaatuu jo niihin. –Ejs-80 9. huhtikuuta 2007 kello 12.19 (UTC)

Katuvalo

Kyseenalaistan tämän artikkelin statuksen suositeltuna sivuna. Sivu on hyvin suppea, ja pääartikkeli induktiovalaisimesta puuttuu kokonaan. Katuvalaistuksen uusista tai hitaasti yleistymässä olevista ominaisuuksista ei kerrota mitään (Vastaava The future-osio ew:sta).

• Suositellut sivut-äänestys
• Uusi äänestys sivun soveltuvuudesta suositelluksi sivuksi. --91.152.142.43 5. huhtikuuta 2007 kello 13.30 (UTC)

Roomalaiset numerot

Tällaista artikkelia olen viime aikoina laajennellut tyngästä. Hommaa on tietysti vielä jäljellä, mutta ajattelin laitta tänne, jotta voisin saada palautetta siitä, mitä kaikkea olisi hyvä lisätä. Ässä 27. maaliskuuta 2007 kello 07.09 (UTC)

Vilkaisepa millainen artikkeli englantilaisessa Wikipediassa on tästä aiheesta. --Spirit 27. maaliskuuta 2007 kello 13.37 (UTC)

Numeroita tuskin tarvitsee wikittää. --Ilkka90 27. maaliskuuta 2007 kello 13.48 (UTC)

Laitoin tänne pätkän numeroiden nykykäytöstä Suomessa. Se tarvitsee vielä muokkausta. Olennaista olisi tuoda myös esille merkin ↀ käyttö tarkoittamaan lukua tuhat ja tästä seurannut looginen jatko merkkeihin ↁ (5 000), ↂ (10 000) jne. Olen nähnyt kuvan piirtokirjoituksesta, jossa oli tällä periaatteella luotu luku miljoona. --M. Porcius Cato 27. maaliskuuta 2007 kello 14.34 (UTC)

Varsin perusteelliselta näyttää. Yksi ihmetyksen aihe kuitenkin: Alun taulukossa makroniviivan lisääminen kertoo lukumerkin arvon 10 000:lla, mutta artikkelissa sanotaan 1000:llä. Onko yläviivallinen X siis 10 000 vai 100 000? – JmT 31. maaliskuuta 2007 kello 21.06 (UTC)

Paikoitellen jutustelua. "Tämä ongelma tuli viime aikoina esille, kun ihmeteltiin, miksei vuotta 1990 merkitä MXM tai vuotta 1999 MIM." Milloin viime aikoina, kuka ihmetteli? "jotkut fontit, kuten Times New Roman, näyttävät matkivan tuota ylle- ja alleviivausta" -tKahkonen 25. huhtikuuta 2007 kello 16.54 (UTC)

Suomen ilmavoimat

Tämä artikkeli näyttää laajalta, mutta kaipaisi laajennusta, jos se haluaisi suositelluksi sivuksi. Se on kuitenkin hyvässä alussa jo. 88.112.100.199 19. maaliskuuta 2007 kello 17.48 (UTC)

Kontula

Olen työstänyt tätä nyt noin kaksi viikkoa, ja vielä riittää työstettävää. Historia-osuus on vielä pahasti kesken, mutta muuten artikkeli näyttää mielestäni ihan kivalta. Kontulan maine -osio on kuitenkin hieman vaiheessa, katson mitä siihen lisään ja poistan, jahka laajennan historia-osuutta. Mutta mitä parannettavaa / lisättävää löytyy? Joissain kohdin olen käyttänyt suositeltua Roihuvuori-artikkelia pohjana. Kuvitustakin löytyy, kiitos Skorpion87:n. --Olimar [□] 18. maaliskuuta 2007 kello 18.17 (UTC)

Yli viikko eikä kommenttiakaan. Pitäisikö olla tyytyväinen vain ei :)? Tässä vaiheessa olisi kiva saada jo parannusehdotuksia, sillä käytännössä voisin viedä artikkelin SS-äänestykseen jo sunnuntaina. Enää historia-osuuden loppu on sellaista aluetta, jossa tiedän tarkalleen miten jatkan. Muusta olisi mukava saada parannusehdotuksia. --Olimar [□] 27. maaliskuuta 2007 kello 15.30 (UTC)

Kartta alueesta olisi hyvä. Kuvat voisivat olla parempiakin! Nykyiset mitään sanomattomia/huonoja! Jutussa vähän negatiivinen asenne alueeseen (inhorealistinen vaiko totuus!)! On Kontulassa paljon positiivisiakin ilmiöitä/asioita joita voisi tuoda esille tasapainottamaan artikkelia. Kaikki Kontulassa nykyisin asuvat eivät ole luusereita tai alkoholisteja. (lama iski... ... kaikki alkoholisoitui ja koulutetut muuttivat pois! Näin Itä-Helsigissä median mukaan) Alueella akateemisesti koulutettujen määrä ei hirveän monta prosenttiyksikköä eroa kaupungin keskimääräisestä, mutta aina puhutaan yhteiskunnan kelkasta tipahtaneista ja siitä mitä Itä-Helsinki on. Tietty rehellisyys artikkelissa on tietysti hyväksi, mutta en tunne artikkelissa käsiteltyä aluetta omakseni!

Roihuvuori artikkelista voisi ottaa mallia esim. alueen arkkitehtuurista.  –Kommentin jätti 128.214.200.4 (keskustelu – muokkaukset)

Ei asenne artikkelissa mielestäni ole niinkään negatiivinen; itselläni ei ainakaan ole mitään Kontulaa vastaan. Mutta voin katsoa artikkelin läpi ja korjata epäkohtia, jos niitä tulee eteen. Olen ainakin pyrkinyt mahdollisimman neutraaliin otteeseen, ja mainitaanhan tuolla lukuisasti hyviäkin puolia. --Olimar [□] 28. maaliskuuta 2007 kello 11.19 (UTC)

Kirjoitin jotain arkkitehtuurista. Karttaa en osaa tehdä, saatika toivomiasi uusia kuvia otettua. Mutta löytyykö muuta parannettavaa (jos historia-osuuden keskeneräistä loppua ei huomioida)? --Olimar [□] 2. huhtikuuta 2007 kello 19.07 (UTC)

Vuoden 2007 vaalien luvut eroavat jonkin verran lopullisista. Suosittelen ottamaan luvut julkaisusta http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/07_03_23_Tilastoja_11_Lankinen.pdfO-V Mikkelä 11. huhtikuuta 2007 kello 10.25 (UTC)

Korjattu. Piti korjata jo aiemmin, kun huomasin muutokset Roihuvuori-artikkeliin. --Olimar [□] 13. huhtikuuta 2007 kello 16.22 (UTC)

Vien tämän viikonloppuna äänestykseen, löytyykö vielä parannettavaa? Muutama punainen linkki kyllä on, mutta ainakin pari niistä olisi tarkoitus sinistää. --Olimar [□] 2. toukokuuta 2007 kello 17.33 (UTC)

Kysymys ensimmäisestä paavista

Hävisi äänestyksen, joten tuon tänne vertaisarviointiin parantumaan. Ehdotuksia artikkelin parantamiseksi otetaan kiitollisena vastaan. --Green Bonsai 18. maaliskuuta 2007 kello 15.38 (UTC)

Ehkä kannattaisi selittää, miksi paavilla yhä on niin suuri valta ja asema kirkossa, jos katolinen tutkimus on kerran todennut, ettei niitä voi perustella Pietarin paaviudella. -- Shallow 19. maaliskuuta 2007 kello 16.19 (UTC)

Olen samaa mieltä Shallowin kanssa. Muutenkin artikkeli voisi ehkä vähän paremmin perustella sitä, miksi Pietarin paavius on paavi-instituutiolle niin tärkeä (vaikka toki sitä vähän käsitellään, mutta hieman ylimalkaisesti ja epäselvästi). Tähän liittyen voisi ehkä myös selventää sitä, mitä paaviudella oikeastaan tarkoitetaan, kun pelkkä Rooman piispuus ei kuitenkaan ilmeisesti riitä. Tuntuu että artikkelissa toistellaan vain fraaseja "ei voida pitää ensimmäisenä paavina" jms. valaisematta itse paaviuden ydintä. Artikkelin alkupuolella paaviudella annetaan kyllä hyödytön kehämäinen määrittely: "Useiden apostoli Pietarin paaviuden kieltävien tutkijoiden mielestä paaviuden historian voidaan katsoa alkaneen aikaisintaan 300-luvulla, jolloin aikaisintaan ensimmäinen paavi aloitti paavi-instituution." --ML 19. maaliskuuta 2007 kello 16.38 (UTC)

Mielestäni koko kappale on jossain määrin epäselvä. Pahempaa on, että se on myös ristiriidassa jäljempänä tulevan laajemman esityksen kanssa. Muokkaan tämän mukaisesti kappaleen yhteensopivaksi muun artikkelin kanssa. --M. Porcius Cato 13. huhtikuuta 2007 kello 06.50 (UTC)

Valitettavasti en ole ehtinyt perehtyä artikkeliin aiemmin, mutta tässä muutama seikka, jotka olisi hyvä käsitellä/mainita jotenkin:

• Laajemmin, mitä Eusebios ja esim. Hegesippos puhuvat aiheesta
• Liber Pontificalis / Catalogus Liberianus
• Siricius oli ilmeisesti ensimmäinen Rooman piispa, joka käytti itse arvonimeä paavi.

--Tomisti ^{(disputaatiot)} 23. huhtikuuta 2007 kello 09.26 (UTC)

Hallintolaki ja Hallintolainkäyttö

Olen kirjoitellut sarjaa hallinto-oikeuden artikkeleista. Nyt toisin vertaisarviointiin nämä kaksi artikkelia. --M. Porcius Cato 15. maaliskuuta 2007 kello 08.39 (UTC)

Hallintolaki-artikkelissa ei ole edes yhtään kuvaa SpaceAce 17. maaliskuuta 2007 kello 15.21 (UTC)

Luin molemmat läpi ja tein jotain pieniä korjauksia. Erityisesti Hallintolaki-artikkelissa oli paikoitellen liian lakitekstimäisiä sanavalintoja tai muita tekstirakenteita eli kielenhuolto voisi olla kuitenkin vielä paikallaan. --Velma 17. maaliskuuta 2007 kello 15.30 (UTC)

Kummassakin on parannettavaa erityisesti artikkelin alussa johdannossa. Varsinkin Hallintolaki alkaa virkkeillä, jotka eivät kerro, missä asioissa ja minkä takia ko. lakia käytetään. Tai siis, asia on sanottu liian abstraktisti, laista eikä asiasta lähtien. Hallintolainkäyttö-artikkelissa on käytetty esimerkkinä valitusta - jokin vastaava ehkä parantaisi Hallintolaki-artikkelia. Johdantoon voisi kuulua jotakin "hallintolaki määrittelee periaatteet, joilla viranomaisen on toimittavat asioita käsitellessään"-tyylistä. - Toinen asia on, että nämä laki-artikkelit ovat Suomen oikeusjärjestykseen rajoittuvia. Tätäkin voisi laajentaa esim. hallituksen esityksestä löytävällä kansainvälisellä vertailulla. - Kolmanneksi, pelkkä kielenhuolto ei riitä korjaamaan artikkelin kankeutta. Olennaista ymmärrettävyyden kannalta on lukijan johdattaminen itse asiaan. Ville E. 26. maaliskuuta 2007 kello 14.02 (UTC)

Olet oikeassa. Kielenhuolto ei riitä. Ongelmana näissä laeissa on niiden yleispätevyys: ne käsittelevät kaikkea niin yleisellä tasolla, että on hankala päästä käsiksi niiden käytännön sovelluksiin. Nyt artikkelit noudattavat lain systematiikkaa, mikä tekee niistä tarkkoja, mutta erittäin vaikeaselkoisia. --M. Porcius Cato 27. maaliskuuta 2007 kello 12.33 (UTC)

Pistin sinne lisää tekstiä, jossa selvensin käsitteitä. --M. Porcius Cato 2. huhtikuuta 2007 kello 10.07 (UTC)

Ainakin hallintolaki-artikkeli on nyt selkeämpi. Mielestäni tuo viranomaisen ja asianosaisen roolijako on tärkeä asian ymmärtämiseksi (boldasin siitä avainsanat). Mutta suositeltuun on vielä matkaa. Tuossakin asianosais-kohdassa on "oikaisu", joka vie harhaan: myös julkinen (esim. kunta) voi olla asianosainen. Pidän sinänsä tätä artikkelia (tai sen käsittelemää asiaa) tärkeänä, joten muokata kannattaa. - Katso toimiiko esimerkkien antaminen, laitoin esteellisyyksien täydennykseksi ao. pykälästä sen seitsemännenkin kohdan. - Kannattaako lakiartikkeleissa viitata ao. lain pykälään tai lukuun? Tekisi mieli, mutta tekee kankeaksi ja lakimuutosten jälkeen vaikeammin päivitettäväksi. Ville E. 8. huhtikuuta 2007 kello 18.14 (UTC)

Minusta lakiartikkeleissa ei tarvitse viitata pykälään ja lukuun, jos artikkeli noudattelee lain systematiikkaa. Koska artikkelin lopussa on tällöin aina linkki itse lakitekstiin, asia on helppo tarkistaa itse. Jos jokainen lause on perusteltava viittauksella lakitekstiin, tulee artikkelista erittäin raskaslukuinen. Sen sijaan, kun esitetään laintulkintoja, on hyvä viitata hallituksen esitykseen, valiokuntamietintöön tai oikeuskirjallisuuteeen. Kun puhutaan laista käydystä keskustelusta (esim. artikkelissa Suomen maakuntajoukot, on keskusteluun luonnollisesti esitettävä viitteet. --M. Porcius Cato 12. huhtikuuta 2007 kello 06.35 (UTC)

Voisiko joku muuten löytää tähän artikkeliin sopivan kuvan? --M. Porcius Cato 17. huhtikuuta 2007 kello 10.52 (UTC)

Hallintolainkäyttö -artikkeli vaatii syventämistä käsitteiden kannalta. Pelkkä lainvertailu muutaman maan kesken ei ihan riitä. Aiheesta on olemassa hyvää suomalaista(kin) kirjallisuutta. Molemmissa artikkeleissa on se vika että lähdeaineistona on käytetty lähinnä hallituksen esitystä hallintolainkäyttölaiksi sekä joitakin KHO:n oikeustapauksia. -Loudiou 20. huhtikuuta 2007 kello 08.53 (UTC)

Totta. Alunperin vertaisarvioinnissa olikin artikkeli Suomen hallintolainkäyttö, joka on nyt ss-äänestyksessä. Nykyisellä Hallintolainkäyttö-artikkelilla, joka luotiin keskustelun jälkeen, ei ole mitään asiaa ss-äänestykseen. --M. Porcius Cato 20. huhtikuuta 2007 kello 09.41 (UTC)

KISS

Mielestäni kohtuullisen mallikas artikkeli, olen vähän muokkaillut kyseistä artikkelia ja vähän enemmän yhtyeen jäseniä. Voisin myös tarpeen vaatiessa fiksailla artikkeli niin paljon kuin pystyn/ehdin SpaceAce 9. maaliskuuta 2007 kello 13.24 (UTC)

Johdannossa on parin kappaleen verran asiaa lavashowsta, mutta varsinaisessa tekstissä siitä ei ole omaa kappaletta. Voisiko alun lavashow-osuutta vähän tiivistää, jotta johdantoa saisi lyhyemmäksi, ja kirjoittaa tekstiin oman osion KISSin imagosta, kuten tyylistä, showsta, maskeista tms, jotka lienevät aika oleellisia tälle yhtyeelle. Artikkelissa ei ole mitään KISSin vaikutuksesta musiikkimaailmaan (ja muuhun viihteeseen). Trivia-osiota voisi yrittää sisällyttää muuhun tekstiin. --Hehkuviini 9. maaliskuuta 2007 kello 15.54 (UTC)

Artikkelia korjailtu hieman ehdotusten mukaiseksi. --Jaakonam 1. huhtikuuta 2007 kello 22.50 (UTC)