Ero sivun ”Lutetium” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: jbo:jinmrluteti |
Kyllä alkuaineen latinankielinen nimikin kannattaa mainita (vaikka se josku saattaa ollakin sama), koska se on sen yleismaallinen nimi ja siitä on tullut sen kemiallinen merkki. |
||
| Rivi 42: | Rivi 42: | ||
}} |
}} |
||
'''Lutetium''' on kemiallinen [[alkuaine]], jonka |
'''Lutetium''' ({{k-la|''lutetium''}}) on kemiallinen [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''Lu''' ja järjestysluku 71. Lutetium esintyy tavallisesti [[yttrium]]in kanssa ja sitä käytetään joskus metalliseoksissa ja [[katalyytti]]nä. Lutetiumilla ei ole biologista tehtävää, eikä se ole kovin myrkyllistä. Myös ihmisestä löytyy sitä pieniä määriä. |
||
Lutetium esintyy tavallisesti [[yttrium]]in kanssa ja sitä käytetään joskus metalliseoksissa ja [[katalyytti]]nä. |
|||
Lutetiumilla ei ole biologista tehtävää, eikä se ole kovin myrkyllistä. Myös ihmisestä löytyy sitä pieniä määriä. |
|||
Lutetium on hopeanvalkoinen korroosion kestävä kolmiarvoinen metalli, joka on suhteellisten vakaa ilmassa ja on harvinaisista maametalleista raskain ja kovin. Alkuainetta on hyvin kallista tuottaa suuria määriä ja siksi sen kaupallinen käyttö on vähäistä. Sitä tuotetaan vuosittain vain noin 10 tonnia ja se on maailman kalleinta metallia: sen kilohinta on (2006) yli 60 000 €, kun platinan on noin 30 000 € ja [[kulta|kullan]] 15 000 €. Sitä voidaan käyttää katalyyttinä mm. [[öljy]]teollisuudessa ja erilaisiin tutkimustarkoituksiin. |
Lutetium on hopeanvalkoinen korroosion kestävä kolmiarvoinen metalli, joka on suhteellisten vakaa ilmassa ja on harvinaisista maametalleista raskain ja kovin. Alkuainetta on hyvin kallista tuottaa suuria määriä ja siksi sen kaupallinen käyttö on vähäistä. Sitä tuotetaan vuosittain vain noin 10 tonnia ja se on maailman kalleinta metallia: sen kilohinta on (2006) yli 60 000 €, kun platinan on noin 30 000 € ja [[kulta|kullan]] 15 000 €. Sitä voidaan käyttää katalyyttinä mm. [[öljy]]teollisuudessa ja erilaisiin tutkimustarkoituksiin. |
||
| Rivi 53: | Rivi 50: | ||
Lutetium-pöly on palo- ja räjähdysherkkää. |
Lutetium-pöly on palo- ja räjähdysherkkää. |
||
[[Kuva:Lu,71.jpg|thumb|left|250px|Lutetium]] |
[[Kuva:Lu,71.jpg|thumb|left|250px|Lutetium]] |
||
[[Luokka:Alkuaineet]] |
[[Luokka:Alkuaineet]] |
||
Versio 13. tammikuuta 2007 kello 13.23
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Lutetium | ||||
| Tunnus | Lu | ||||
| Järjestysluku | 71 | ||||
| Luokka | lantanoidi | ||||
| Lohko | d-lohko | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 9,841 · 103 kg/m3 | ||||
| Väri | hopeisen valkea | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1907, G. Urbain ja C. A. von Welsbach | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 174,967 | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 175 (217) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 160 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Se] 4f145d16s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 9, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +3 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1925 K (1652 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3675 K (3402 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 414 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 22 kJ/mol | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,27 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,154 kJ/(kg K)
| ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Lutetium (lat. 'lutetium') on kemiallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Lu ja järjestysluku 71. Lutetium esintyy tavallisesti yttriumin kanssa ja sitä käytetään joskus metalliseoksissa ja katalyyttinä. Lutetiumilla ei ole biologista tehtävää, eikä se ole kovin myrkyllistä. Myös ihmisestä löytyy sitä pieniä määriä.
Lutetium on hopeanvalkoinen korroosion kestävä kolmiarvoinen metalli, joka on suhteellisten vakaa ilmassa ja on harvinaisista maametalleista raskain ja kovin. Alkuainetta on hyvin kallista tuottaa suuria määriä ja siksi sen kaupallinen käyttö on vähäistä. Sitä tuotetaan vuosittain vain noin 10 tonnia ja se on maailman kalleinta metallia: sen kilohinta on (2006) yli 60 000 €, kun platinan on noin 30 000 € ja kullan 15 000 €. Sitä voidaan käyttää katalyyttinä mm. öljyteollisuudessa ja erilaisiin tutkimustarkoituksiin.
Lutetiumin, joka on saanut nimensä Pariisin latinalaisen nimen "Lutetia" mukaan, keksivät toisistaan riippumattomasti ranskalainen G. Urbain ja itävaltalainen C.A. von Welsbach vuonna 1907.
Lutetium-pöly on palo- ja räjähdysherkkää.
