Ero sivun ”Mikonkatu (Helsinki)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
'''Mikonkatu''' ({{k-sv|''Mikaelsgatan''}}) [[Helsinki|Helsingissä]] on etelä-pohjoissuuntainen [[Esplanadi]]lta [[Kaisaniemi#Puisto|Kaisaniemen puistoon]] kulkeva katu, joka on valtaosaltaan rakennettu [[kävelykatu|kävelykaduksi]]. Vain pohjoisen puolella kadulta pääsee ajamaan Yliopistonkadulle [[Senaatintori]]n suuntaan. |
'''Mikonkatu''' ({{k-sv|''Mikaelsgatan''}}) [[Helsinki|Helsingissä]] on etelä-pohjoissuuntainen [[Esplanadi]]lta [[Kaisaniemi#Puisto|Kaisaniemen puistoon]] kulkeva katu, joka on valtaosaltaan rakennettu [[kävelykatu|kävelykaduksi]]. Vain pohjoisen puolella kadulta pääsee ajamaan Yliopistonkadulle [[Senaatintori]]n suuntaan. |
||
Raitiovaunukiskot kulkevat pohjoisesta etelään [[Rautatientori]]n laitaa ja Vilhonkatua. Tästä raitiovaunut kulkivat säännöllisesti vuoteen [[1950]], jolloin avattiin yksisuuntainen reitti Kaisaniemenkatua koilliseen (toiseen suuntaan liikenne kulki Vilhonkatua Rautatientorille ja edelleen Mikonkatua pitkin Kaivokadulle). Vuonna [[1985]] raitiovaunuliikenne rupesi kulkemaan kaksisuuntaisesti pitkin Kaisaniemenkatua, ja Vilhonkadun reitti jäi pois käytöstä. |
Raitiovaunukiskot kulkevat pohjoisesta etelään [[Rautatientori]]n laitaa ja Vilhonkatua. Tästä raitiovaunut kulkivat säännöllisesti vuoteen [[1950]], jolloin avattiin yksisuuntainen reitti Kaisaniemenkatua koilliseen (toiseen suuntaan liikenne kulki Vilhonkatua Rautatientorille ja edelleen Mikonkatua pitkin Kaivokadulle). Vuonna [[1985]] raitiovaunuliikenne rupesi kulkemaan kaksisuuntaisesti pitkin Kaisaniemenkatua, ja Vilhonkadun reitti jäi pois käytöstä. Vilhonkadun reittiä ei tosin ole purettu, koska sitä käytetään [[Spårakoff]]-pubiratikan ja raitiovaunujen tilausajokäytössä. |
||
On puhuttu [[raitiovaunu]]kiskotuksesta [[Aleksanterinkatu|Aleksanterinkadun]] ja Rautatientorin välille, mutta toiset haluaisivat pitää kadun täysin kävelykatuna. Tällä hetkellä kävelykadun peikkona olevat pysäköidyt ''huoltoautot'' saataneen lähitulevaisuudessa maan alle huoltotunneliin. |
On puhuttu [[raitiovaunu]]kiskotuksesta [[Aleksanterinkatu|Aleksanterinkadun]] ja Rautatientorin välille, mutta toiset haluaisivat pitää kadun täysin kävelykatuna. Tällä hetkellä kävelykadun peikkona olevat pysäköidyt ''huoltoautot'' saataneen lähitulevaisuudessa maan alle huoltotunneliin. |
||
Versio 12. joulukuuta 2006 kello 20.58
Mikonkatu (ruots. 'Mikaelsgatan') Helsingissä on etelä-pohjoissuuntainen Esplanadilta Kaisaniemen puistoon kulkeva katu, joka on valtaosaltaan rakennettu kävelykaduksi. Vain pohjoisen puolella kadulta pääsee ajamaan Yliopistonkadulle Senaatintorin suuntaan.
Raitiovaunukiskot kulkevat pohjoisesta etelään Rautatientorin laitaa ja Vilhonkatua. Tästä raitiovaunut kulkivat säännöllisesti vuoteen 1950, jolloin avattiin yksisuuntainen reitti Kaisaniemenkatua koilliseen (toiseen suuntaan liikenne kulki Vilhonkatua Rautatientorille ja edelleen Mikonkatua pitkin Kaivokadulle). Vuonna 1985 raitiovaunuliikenne rupesi kulkemaan kaksisuuntaisesti pitkin Kaisaniemenkatua, ja Vilhonkadun reitti jäi pois käytöstä. Vilhonkadun reittiä ei tosin ole purettu, koska sitä käytetään Spårakoff-pubiratikan ja raitiovaunujen tilausajokäytössä.
On puhuttu raitiovaunukiskotuksesta Aleksanterinkadun ja Rautatientorin välille, mutta toiset haluaisivat pitää kadun täysin kävelykatuna. Tällä hetkellä kävelykadun peikkona olevat pysäköidyt huoltoautot saataneen lähitulevaisuudessa maan alle huoltotunneliin.
Mikonkatu tunnetaan myös Monopolin suomalaisesta lautapeliversiosta.
Poikkikadut etelästä pohjoiseen
- Aleksanterinkatu
- Ateneuminkuja (vasemmalle)/Yliopistonkatu (oikealle)
- Kaivokatu (vasemmalle)/Kaisaniemenkatu (oikealle)
- Vilhonkatu
Rakennuksia etelästä pohjoiseen
Vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo (Mikonkatu 3, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui 1901, arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren ja Saarinen). Talon ulkoseinät ovat näyte kansallisromantiikan kiviarkkitehtuurista. Suomen kansanrunoudesta sekä eläin- ja kasvimaailmasta kertoo kuvanveistäjä Hilda Flodinin vuolukiviornamentiikka.
Lundqvistin liiketalo (Mikonkatu 5, Aleksanterinkadun kulmassa; valmistui 1900, arkkitehti Selim A. Lindqvist). Talossa on pitkään majaillut Aleksanterinkatu 13:sta liikenimensä muokannut Aleksi 13.
Aikatalo (Mikonkatu 8, Ateneuminkujan kulmassa; arkkitehti Eliel Muoniovaaran käsialaa vuodelta 1961). Jalankulkuyhteys sisäpihan läpi Keskuskadulle.
Rautatientori sijaitsee Mikonkadun länsipuolella Kaivokadun/Kaisaniemenkadun sekä Vilhonkadun välissä.