Ero sivun ”Juristi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Kumottu muokkaus 20008928, jonka teki Viherio (keskustelu) Eiku just näin Merkkaukset: Kumoaminen Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
tuomarin ja syyttäjän kelpoisuusvaatimus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Juristi''' ({{k-la|iura}}, ’oikeustieteet’) eli '''lakimies''' on [[oikeustiede|oikeustieteellisen]] [[korkeakoulututkinto|korkeakoulututkinnon]] suorittanut [[oikeustiede|oikeustieteilijä]]. [[Suomi|Suomessa]] ylempiä oikeustieteellisiä tutkintoja ovat nykyään [[oikeustieteen maisteri]]n ja [[kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri]]n tutkinnot, joista |
'''Juristi''' ({{k-la|iura}}, ’oikeustieteet’) eli '''lakimies''' on [[oikeustiede|oikeustieteellisen]] [[korkeakoulututkinto|korkeakoulututkinnon]] suorittanut [[oikeustiede|oikeustieteilijä]]. [[Suomi|Suomessa]] ylempiä oikeustieteellisiä tutkintoja ovat nykyään [[oikeustieteen maisteri]]n ja [[kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri]]n tutkinnot, joista vain ensin mainittu antaa kelpoisuuden työskennellä [[tuomari]]na<ref>[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160673#O3L10P1 Tuomioistuinlaki (673/2016) 10 luku 1 §]</ref>, [[syyttäjä]]nä<ref>[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190032#L2P16 Laki syyttäjälaitoksesta (32/2019) 16 §]</ref> tai [[asianajaja]]na<ref>[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1958/19580496#P3 Laki asianajajista (496/1958) 3 §]</ref>. Pohjoismaissa oikeustieteellisiä tutkintoja ovat mm. Ruotsin Juristexamen sekä Tanskan Juridisk kandidateksamen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=OJ:C:2020:072A:FULL&from=EN|nimeke=Euroopan unionin C 72A/2020|julkaisu=eur-lex.europa.eu|viitattu=2020-12-17}}</ref>. |
||
Aikaisempia tutkintoja Suomessa ovat olleet oikeustieteen kandidaatti ja molempain oikeuksien kandidaatti (''iuris utriusque candidatus''); ”[[molemmat oikeudet]]” tarkoittaa [[roomalainen oikeus|roomalaista oikeutta]] ja [[kanoninen oikeus|kanonista oikeutta]]. Juristit toimivat yleensä tuomareina, virkamiehinä tai asianajajina. Myös elinkeinoelämä työllistää suuren määrän juristeja. |
Aikaisempia tutkintoja Suomessa ovat olleet oikeustieteen kandidaatti ja molempain oikeuksien kandidaatti (''iuris utriusque candidatus''); ”[[molemmat oikeudet]]” tarkoittaa [[roomalainen oikeus|roomalaista oikeutta]] ja [[kanoninen oikeus|kanonista oikeutta]]. Juristit toimivat yleensä tuomareina, virkamiehinä tai asianajajina. Myös elinkeinoelämä työllistää suuren määrän juristeja. |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{commonscat|Jurists|Juristit}} |
{{commonscat|Jurists|Juristit}} |
||
*[https://kokeile.tyomarkkinatori.fi/ammattialat/Lakiala/Lakiala Lakimiehet työelämässä] Toni Lehtonen. |
*[https://kokeile.tyomarkkinatori.fi/ammattialat/Lakiala/Lakiala Lakimiehet työelämässä] Toni Lehtonen. Ammattinetti.fi |
||
{{tynkä/Koulutus}} |
{{tynkä/Koulutus}} |
||
Versio 22. syyskuuta 2021 kello 21.23
Juristi (lat. iura, ’oikeustieteet’) eli lakimies on oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanut oikeustieteilijä. Suomessa ylempiä oikeustieteellisiä tutkintoja ovat nykyään oikeustieteen maisterin ja kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnot, joista vain ensin mainittu antaa kelpoisuuden työskennellä tuomarina[1], syyttäjänä[2] tai asianajajana[3]. Pohjoismaissa oikeustieteellisiä tutkintoja ovat mm. Ruotsin Juristexamen sekä Tanskan Juridisk kandidateksamen[4].
Aikaisempia tutkintoja Suomessa ovat olleet oikeustieteen kandidaatti ja molempain oikeuksien kandidaatti (iuris utriusque candidatus); ”molemmat oikeudet” tarkoittaa roomalaista oikeutta ja kanonista oikeutta. Juristit toimivat yleensä tuomareina, virkamiehinä tai asianajajina. Myös elinkeinoelämä työllistää suuren määrän juristeja.
Monilla poliitikoilla on juristin koulutus, kuten Suomen presidenteistä Ståhlbergilla, Svinhufvudilla, Rytillä, Paasikivellä, Kekkosella, Halosella ja Niinistöllä.
Muiden maiden johtajista esimerkiksi Jawaharlal Nehru, Konrad Adenauer, Kurt Georg Kiesinger, Olof Palme, Fidel Castro, Slobodan Milošević, Bill Clinton, Richard Nixon, Gerald Ford, Nicolas Sarkozy, Tony Blair, Nelson Mandela, Lech Kaczyński, Mihail Gorbatšov, Vladimir Putin, Dmitri Medvedev, Joe Biden ja Barack Obama ovat olleet koulutukseltaan juristeja.
Lähteet
- ↑ Tuomioistuinlaki (673/2016) 10 luku 1 §
- ↑ Laki syyttäjälaitoksesta (32/2019) 16 §
- ↑ Laki asianajajista (496/1958) 3 §
- ↑ Euroopan unionin C 72A/2020 eur-lex.europa.eu. Viitattu 17.12.2020.
Aiheesta muualla
- Lakimiehet työelämässä Toni Lehtonen. Ammattinetti.fi