Ero sivun ”Intian muslimivalloitus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
[[File:Ghaznavid Empire 975 - 1187 (AD).PNG|thumb|Ghaznavidien valtakunta 977 - 1173]] |
[[File:Ghaznavid Empire 975 - 1187 (AD).PNG|thumb|Ghaznavidien valtakunta 977 - 1173]] |
||
{{Pääartikkeli|[[Ghaznavidit]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Ghaznavidit]]}} |
||
Turkmenialaisiin heimoihin kuuluneet, sunnalaiseen islamiin kääntyneet ghaznavidit valtasivat 900-luvun lopulla nykyisessä Afganistanissa sijaitsevia laajoja alueita ja perustivat vuonna 1017 pääkaupunkinsa [[Lahore|Lahoreen.]] Heidän valtansa rajoittui Indus-virtaan, mutta heimot tekivät ryöstöretkiä senkin yli.<ref name=":0" /> |
Turkmenialaisiin heimoihin kuuluneet, sunnalaiseen islamiin kääntyneet ghaznavidit valtasivat 900-luvun lopulla nykyisessä Afganistanissa sijaitsevia laajoja alueita ja perustivat vuonna 1017 pääkaupunkinsa [[Lahore|Lahoreen.]] Heidän valtansa rajoittui Indus-virtaan, mutta heimot tekivät ryöstöretkiä senkin yli.<ref name=":0" /> Persialaistuneet ghaznavidit hallitsivat suuria alueita nykyisen [[Afganistan|Afganistanin]], [[Iran|Iranin]], [[Uzbekistan|Uzbekistanin]], [[Turkmenistan|Turkmenistanin]], [[Pakistan|Pakistanin]] ja [[Intia|Intian]] alueella 1000-luvulla. Dynastian perustajana pidetään [[Sebük Tegin|Sebük Teginiä]] ja sen kuuluisin hallitsija oli [[Mahmud Ghaznilainen]]. <ref name="afg" /> |
||
Afganistanilaisessa historiankirjoituksessa ghazvanidit esitetään joskus Afganistanin esimuotona. Termi ''afgaani'' on peräisin heidän valtakaudeltaan ja se lienee viitannut nykyisten [[Paštut|paštujen]] esi-isiin. He jättivät jälkeensä useita monumentaalirakennuksia etenkin pääkaupunkiinsa Ghazniin. Ghazvanidien hallitsemat kaupungit Intiassa saivat persialaisen [[Herat|Heratin]], [[Balkh|Balkhin]] ja [[Nišabur|Nišapurin]] kaltaisen ilmeen. Ghazvanidien valtakunnassa toimi useita oppineita ja runoilijoita, jotka kiersivät suhteellisen vapaasti itäistä islamilaista maailmaa mesenaatteja etsien. Kuuluisin Ghaznissa vaikuttanut runoilija oli [[Ferdousi]], joka tunnetaan Persian historiaa myyttisesti esittelevästä teoksestaan ''Šahname'' eli Kuninkaiden kirja. Ghazvanidihallitsijat kutsuivat itseään [[Sulttaani|sulttaaneiksi]]. Termi yleistyi ensin islamilaisen maailman itäosissa, ja levisi lopulta koko islamilaiseen maailmaan.<ref name="afg" /> Ghaznavidit menettivät lopulta valta-asemansa [[Seldžukit|seldžukeille]]. Lopullisesti heidät tuhosi dynastian entisten vasallien joukosta kohonnut [[ghuridit|ghuridien]] suku.<ref name="afg">{{Kirjaviite|Tekijä=Andrei Sergejeff|Nimeke=Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen|Vuosi=2011|Luku=|Sivu=86–93|Selite=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=Gaudeamus|Tunniste=|Isbn=978-952-495-219-4|Kieli=|Suomentaja=}}</ref> |
|||
== Ghuridit (1173–1206) == |
== Ghuridit (1173–1206) == |
||
Versio 10. toukokuuta 2021 kello 16.50
.svg)
Intian muslimivalloitus ei perustunut suunniteltuun lähetystyöhön, vaan oli lähes tarkoittamaton seuraus turkmenialaisten paimentolaisheimojen työntymisestä Intian niemimaalle saaliin toivossa.[1] Viimeisen suuren mogulikeisarin aikana melkein koko Intian niemimaa oli islamilaisen herruuden alla ja islamiin käännyttiin massoittain. Niemimaan eteläosa joutui kuitenkin muita harvemmin islamilaisen hallitsijan alaisuuteen, ja myös pohjoisessa hindulaiset vaikutukset säilyivät jatkuvasti voimakkaina.
Sindh ja abbasidien kauppayhteydet 700-luvulla
Arabien varhaisimmista vaiheista Intiassa on tietoa vain vähän ja sekin on peräisin myöhäisistä lähteistä. Vuoden 711 jälkeen ismaeliitit olivat kuitenkin nykyiseen Pakistaniin kuuluvassa Sindhissä. Abbasidien tultua Lähi-idässä valtaan vuonna 750 yhteydet Intian rannikoille ("Hind") alkoivat meriteitse Persianlahden kautta. Kauppiaitten ja merimiesten kautta intialaiset kulttuurivaikutteet levisivät abbasidikalifaattiin. Bagdadissa alettiin kääntää arabiaksi intialaisia teoksia, ja muslimit tutustuivat intialaiseen matematiikkaan, fysiikkaan ja lääketieteeseen. Näin levinneisiin keksintöihin kuului etenkin matemaattinen paikkamerkintä ja luvun nolla käyttö laskutoimituksissa. [1]
.PNG)
- Pääartikkeli: Ghaznavidit
Turkmenialaisiin heimoihin kuuluneet, sunnalaiseen islamiin kääntyneet ghaznavidit valtasivat 900-luvun lopulla nykyisessä Afganistanissa sijaitsevia laajoja alueita ja perustivat vuonna 1017 pääkaupunkinsa Lahoreen. Heidän valtansa rajoittui Indus-virtaan, mutta heimot tekivät ryöstöretkiä senkin yli.[1] Persialaistuneet ghaznavidit hallitsivat suuria alueita nykyisen Afganistanin, Iranin, Uzbekistanin, Turkmenistanin, Pakistanin ja Intian alueella 1000-luvulla. Dynastian perustajana pidetään Sebük Teginiä ja sen kuuluisin hallitsija oli Mahmud Ghaznilainen. [2]
Afganistanilaisessa historiankirjoituksessa ghazvanidit esitetään joskus Afganistanin esimuotona. Termi afgaani on peräisin heidän valtakaudeltaan ja se lienee viitannut nykyisten paštujen esi-isiin. He jättivät jälkeensä useita monumentaalirakennuksia etenkin pääkaupunkiinsa Ghazniin. Ghazvanidien hallitsemat kaupungit Intiassa saivat persialaisen Heratin, Balkhin ja Nišapurin kaltaisen ilmeen. Ghazvanidien valtakunnassa toimi useita oppineita ja runoilijoita, jotka kiersivät suhteellisen vapaasti itäistä islamilaista maailmaa mesenaatteja etsien. Kuuluisin Ghaznissa vaikuttanut runoilija oli Ferdousi, joka tunnetaan Persian historiaa myyttisesti esittelevästä teoksestaan Šahname eli Kuninkaiden kirja. Ghazvanidihallitsijat kutsuivat itseään sulttaaneiksi. Termi yleistyi ensin islamilaisen maailman itäosissa, ja levisi lopulta koko islamilaiseen maailmaan.[2] Ghaznavidit menettivät lopulta valta-asemansa seldžukeille. Lopullisesti heidät tuhosi dynastian entisten vasallien joukosta kohonnut ghuridien suku.[2]
Ghuridit (1173–1206)
- Pääartikkeli: Ghuridit
Vuonna 1173 ghaznavidien entiset vasallit kukistivat isäntänsä ja perustivat ghuridien lyhytikäisen dynastian. Ghuridien valloitukset merkitsivät islamin leviämistä Pohjois-Intiaan. [1] Turkmeenit tunkeutuivat syvälle Intiaan ja valloittivat Delhin vuonna 1197 ja Benaresin vuonna 1202. Intialaiset ruhtinaat olivat taistelussa jatkuvasti alakynnessä, koska heillä ei ollut ratsuväkeä eikä jousimiehiä. Valloittajina menestyneet paimentolaisheimot olivat barbaarisia ja saalista janoavia raakalaisia, joille islamin levittäminen ei suinkaan ollut sotien varsinainen motiivi. Intiassa he kohtasivat vanhan kulttuurin ja tulkitsivat sen epäjumalien palveluksi. Hindulaisuus oli islamille uusi uskonto eikä kuulunut sen tuntemiin "kirjauskontoihin". Turkmeenit tappoivat, ryöstivät ja orjuuttivat intialaisia, mutta näyttivät suhtautuneen avoimesti hindulaisuuteen, jonka harjoittaminen sai jatkua. Alkoi vaikuttaa jopa siltä, että intialaiset saattaisivat ajan myötä integroida islamin osaksi hindulaisuutta.
Delhin sulttaanikunta (1206–1526)
- Pääartikkeli: Delhin sulttaanikunta
Nimitys "Delhin sulttaanikunta" tarkoittaa niitä viittä islaminuskoista dynastiaa, jotka hallitsivat Pohjois-Intiassa yleensä Delhi pääkaupunkinaan vuosina 1206–1526. Niitä olivat mamelukkien orjadynastia (1206–1290), Khalji-dynastia (1290–1320), Tughluq-dynastia (1320–1413), Sayyid-dynastia (1414–1451), ja Lodi-dynastia (1451–1526).
Lähteet
- Ohlig, Karl-Heinz: Weltreligion Islam. Eine Einführung. Mathias Grünewald Verlag, 2000. ISBN 3-7867-2273-0.