Ero sivun ”Poliittinen virkanimitys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Poliittinen virkanimitys: Lisätty linkkejä, Lisäsin tekstiä johdantoon
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   Android 
Rivi 1: Rivi 1:
{{korjattava|hämärää epäselvää lähteetöntä heittelyä }}
{{korjattava|hämärää epäselvää lähteetöntä heittelyä }}
'''Poliittinen virkanimitys''' (myös '''poliittinen nimitys''') on yleisesti hakijan nimittäminen [[Virkamies|virkamieheksi]] siten, että hakijan [[Politiikka|poliittinen]] sitoutuminen vaikuttaa asiaan, vaikka kyseessä ei ole [[de jure]] poliittinen [[virka]]. Täsmällistä ja yleispätevää määritelmää, siitä milloin kyseessä on poliittinen nimitys, ei kuitenkaan ole.<ref>https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96753/gradu07229.pdf?sequence=1</ref>
'''Poliittinen virkanimitys''' (myös '''poliittinen nimitys''') on yleisesti hakijan nimittäminen [[Virkamies|virkamieheksi]] siten, että hakijan [[Politiikka|poliittinen]] tai ideologinen sitoutuminen vaikuttaa asiaan, vaikka kyseessä ei ole [[de jure]] poliittinen [[virka]]. Täsmällistä ja yleispätevää määritelmää, siitä milloin kyseessä on poliittinen nimitys, ei kuitenkaan ole.<ref>https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96753/gradu07229.pdf?sequence=1</ref>


Poliittiset virkanimitykset ovat hienovarainen korruption muoto, jossa tietynlaisen ajatusmaailman omaavia henkilöitä pyritään nostamaan valta-asemaan kiertämällä tai vääristämällä tavanomaista kokemukseen tai pätevyyteen perustuvaa valintamenettelyä.
Räikeästi pätevyysperusteet ohittava ja poliittista lähipiiriä suosiva poliittinen virkanimitys voidaan laskea [[Korruptio|korruptioksi]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.uva.fi/en/research/publications/orders/database/?julkaisu=793|nimeke=Publication Database|julkaisu=www.uva.fi|viitattu=2016-05-15|ajankohta=2012-11-13}}</ref>

Räikeästi [[meritokratia|meritokratiset]] pätevyysperusteet ohittava ja poliittista sisä- tai lähipiiriä suosiva poliittinen virkanimitys voidaan laskea [[Korruptio|korruptioksi]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.uva.fi/en/research/publications/orders/database/?julkaisu=793|nimeke=Publication Database|julkaisu=www.uva.fi|viitattu=2016-05-15|ajankohta=2012-11-13}}</ref>


== Virkamieskunnan poliittinen vaihto ==
== Virkamieskunnan poliittinen vaihto ==

Versio 30. tammikuuta 2021 kello 15.35

Poliittinen virkanimitys (myös poliittinen nimitys) on yleisesti hakijan nimittäminen virkamieheksi siten, että hakijan poliittinen tai ideologinen sitoutuminen vaikuttaa asiaan, vaikka kyseessä ei ole de jure poliittinen virka. Täsmällistä ja yleispätevää määritelmää, siitä milloin kyseessä on poliittinen nimitys, ei kuitenkaan ole.[1]

Poliittiset virkanimitykset ovat hienovarainen korruption muoto, jossa tietynlaisen ajatusmaailman omaavia henkilöitä pyritään nostamaan valta-asemaan kiertämällä tai vääristämällä tavanomaista kokemukseen tai pätevyyteen perustuvaa valintamenettelyä.

Räikeästi meritokratiset pätevyysperusteet ohittava ja poliittista sisä- tai lähipiiriä suosiva poliittinen virkanimitys voidaan laskea korruptioksi.[2]

Virkamieskunnan poliittinen vaihto

Virkamieskunnan puhdistaminen on valtiollisissa vallanvaihdoissa esiintyvä ilmiö. Se voi olla normaali osa demokraatista vallanvaihdosta tai vallankumouksen ja poliittisen vainon luonteinen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa virkamiehistöä vaihdetaan presidentin vaihtuessa.

Saksa toisen maailmansodan jälkeen

Toisen maailmansodan jälkeen Liittoutuneet pyrkivät erottamaan Saksan, Japanin ja Italian ja niiden liittolaisvaltioiden viroista henkilöt, joita voitiin pitää näiden valtioiden aikaisemman, sotaan johtavan politiikan kannattajina.

Toisen maailmansodan jälkeen Saksan länsiosissa virkamieskunta joutui laajalti pikku-Nürnberg-prosesseihinselvennä. Esimerkiksi keskitysleirikaupunginselvennä johtajat usein joutuivat tutustumaan keskitysleireihin ja tekemään niillä hautojen avauksia jne. Kylmä sota leikkasi siivet laajemmilta puhdistuksilta, jota 1970-luvulla kritisoitiin. Kommunisteille oli muun muassa postinjakajan työhön virkakielto vielä 1980-luvulla, mutta vanhat natsit toimivat monissa korkeissakin viroissa. Itä-Saksassa tapahtui suurempi ideologinen muutosselvennä, jonka vuoksi ikänsä kommunismia vastaan toimineet virkamiehet joutuivat jättämään virkansa tai ns. kääntämään takkinsaselvennä.

Suomi

Jatkosodan päätyttyä Moskovan välirauhansopimukseen alettiin Suomessakin liittoutuneiden valvontakomission, lähinnä neuvostoliittolaisten vaatimuksesta erottaa monia siihenastisia korkeimpia virkamiehiä viroistaan. Suomesta haluttiin tehdä Neuvostoliittoon ystävällisesti suhtautuva valtio. Esimerkiksi armeijan henkilöstömäärä pienentyi, ja silloin voitiin nähdä kantahenkilökuntaan kuuluneiden sotilasarvon edessä kirjaimet evp. (ei vakinaisessa palveluksessa). Suuriin virkamiespuhdistuksiin ei Suomessa kuitenkaan kommunistien vaatimuksista huolimatta ryhdytty, vaan vedottiin virkamiesten erottamattomuuteen. Lähinnä yksittäisiä äärioikeistolaisiksi tai saksalaismielisiksi leimautuneita henkilöitä painostettiin eroamaan näkyviltä paikoilta.

Suomessa polittiset virkanimitykset yleistyivät etenkin 1970-luvulla, ja uudelleen 1990-luvulla.[3]

Esimerkiksi ministeriöiden kansliapäälliköt valitaan usein poliittisin perustein. Kuntien ja valtion virkamiehet nimitetään hyvin pienestä, puoluepoliittisesti sitoutuneesta joukosta. Suuri enemmistö suomalaisista ei kuitenkaan kuulu poliittisiin puolueisiin. Asiantuntijoiden mukaan poliittiset nimitykset ovat yksi korruption muoto, jota ei kuitenkaan edes mainita Suomen lainsäädännössä.[4]

Eniten poliittisia virkanimityksiä on sosiaalidemokraateilla, toisena on keskusta jo kolmantena kokoomus. Jos epäilee virkanimitystä poliittiseksi voi siitä kannella oikeuskanslerille. Yleensä kantelusta ei ole hyötyä, sillä oikeuskanslerinvirasto ei yleensä löydä virkanimityksistä moitittavaakenen mukaan?. Eräiden arvioiden mukaan on silti mahdollista että poliittisissa nimityksissä rikotaan jopa perustuslakia.[5]

Perustuslakiin kuuluu yhdenvertaisuussäännös, josta löytyy tulkinnanvaraisuuksia mahdollistava sanamuto "ilman hyväksyttävää syytä". Koska sanamuoto on tulkinnanvarainen ovat Korkein hallinto-oikeus ja oikeuskansleri sen perusteella hyväksyneet paljon poliittisia virkanimityksiä. Vaikka ylimmillä tuomioistuimilla ja lainvalvojilla olisi mahdollisuus puuttua tähän epäkohtaan omaksumalla kanta, jonka mukaan tämä ei ole hyväksyttävää, asiaan ei silti ole rohjettu puuttua.[6]

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa ylin virkamiesjohto vaihdetaan aina presidenttiyden vaihtuessa puolueelta toisellelähde?. Koska menettely on ollut Yhdysvalloissa käytössä pari sataa vuotta, se on paikkansa menettäville virkamiesjohtajille tiedossa ja normaalia. Ongelmana tässä on ollut poliittiset virkanimitykset, jossa valtaan tullutta presidenttiä auttaneet ihmiset saavat kokeita virkoja, esimerkiksi suurlähettilään vakansseja, ilman varsinaista viran vaatimaa tietotaitoa. Tämä puolestaan siirtää valtaa alemmille virkamiehille ja valitun virkamiesjohtajan tukiryhmittymälle.

Katso myös

Lähteet

  • Raimo Salokangas (1988) Itsenäinen tasavalta ja Lauri Haataja (1988) Jälleenrakentava Suomi teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. Toimittanut Seppo Zetterberg, WSOY Porvoo.
  • Virkanimitykset ja virkamiesolot. VELJENPOIKA, 1949, nro 10/12. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.08.2008.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.