Ero sivun ”Pentala” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Lisäyksiä
Rivi 17: Rivi 17:
| valtio = [[Suomi]]
| valtio = [[Suomi]]
}}
}}
'''Pentala''' on saari [[Espoo]]n [[Suvisaaristo]]ssa. Saaren pinta-ala on 130 hehtaaria, ja se on pääosin luonnonsuojelualuetta. Pentalassa on useita kymmeniä kesämökkejä sekä luonnontilainen Diksandin hiekkaranta.
'''Pentala''' on saari [[Espoo]]n [[Suvisaaristo]]ssa. Saaren pinta-ala on 130 hehtaaria, ja se on pääosin luonnonsuojelualuetta. Pentalassa on useita kymmeniä kesämökkejä sekä luonnontilainen Diksandin hiekkaranta. Pentalassa on aikanaan ollut muutaman kymmenen asukkaan saaristolaiskylä, joka entisöitiin 2010-luvulla museoalueeksi. Saarella ei enää ole ympärivuotista asutusta.


== Maantiede ==
Pentalassa on pieni, noin 6,1 hehtaarin laajuinen [[Pentalanjärvi]] ({{k-sv|Pentalaträsket}}), jossa on 0,15 hehtaarin kokoinen saari.<ref name="oiva">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 24.8.2010 | Kieli = }}</ref> Pentalan eteläpuolella sijaitsevat [[Stora Herrö]] ja [[Lilla Herrö]]. Pentalaa ja Herrön saaria erottaa kapea merialue, jolla sijaitsee muun muassa [[Minnesholmen]] ja [[Halsholmen]]. Salmi Kuggsund erottaa Pentalan [[Lilla Pentala]]n saaresta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6665226.577718916&e=370340.64540001145&title=Pentala&desc=&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D | Nimeke = Kansalaisen karttapaikka| Julkaisija = Maanmittauslaitos| Viitattu = 12.3.2019}}</ref>
Pentala sijaitsee lounaisessa Espoossa [[Espoonlahti (lahti)|Espoonlahden merialueen]] eteläosassa aivan [[Kirkkonummi|Kirkkonummen]] rajan tuntumassa.<ref name=jarviwiki>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jarviwiki.fi/wiki/Espoonlahti | Nimeke = Espoonlahti | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Järviwiki.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 24.11.2010 | Kieli = }}</ref>


Pentalan eteläpuolella sijaitsevat [[Stora Herrö]] ja [[Lilla Herrö]]. Pentalaa ja Herrön saaria erottaa kapea merialue, jolla sijaitsee muun muassa [[Minnesholmen]] ja [[Halsholmen]]. Salmi Kuggsund erottaa Pentalan [[Lilla Pentala]]n saaresta. Espoon ja Kirkkonummen raja kulkee Pentalan länsipuolitse Pentalasundetin salmea pitkin. Pentalasundetin länsipuolella on [[Medvastö]]n saari.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6665226.577718916&e=370340.64540001145&title=Pentala&desc=&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D | Nimeke = Kansalaisen karttapaikka| Julkaisija = Maanmittauslaitos| Viitattu = 12.3.2019}}</ref>
Pentalassa on aikanaan ollut muutaman kymmenen asukkaan saaristolaiskylä. Saarella ei enää ole ympärivuotista asutusta.


Pentalan sisäosassa on erämaata muistuttavaa metsää, saaren rannoilla kesähuviloiden tuntumassa on puolestaan kulttuurivaikutteista kasvillisuutta.<ref name=haro183>Härö, s. 183–184</ref>
Pentalassa on [[Sigurd Frosterus|Sigurd Frosteruksen]] piirtämä pursiseura Esbo segelföreningin paviljonki, jossa toimii kesäravintola ''Paven''. [[Espoon kaupunginmuseo]] avasi saaren vanhalla kalastajatilalla saaristolaismuseon kesällä 2018.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/node/3400|nimeke=Pentalan saaristolaismuseo|tekijä=|julkaisu=Espoon kaupunginmuseon www-sivut|ajankohta=|julkaisija=Espoon kaupunginmuseo|viitattu=31.7.2018}}</ref>


Pentalassa on pieni, noin 6,1 hehtaarin laajuinen [[Pentalanjärvi]] ({{k-sv|Pentalaträsket}}), jossa on 0,15 hehtaarin kokoinen saari.<ref name="oiva">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 24.8.2010 | Kieli = }}</ref>
Pentalassa järjestetään heinäkuussa saaristolaistapahtuma, jolloin saarelle pääsee viikonlopun ajan Espoon saaristoveneillä.


==Lähteet==
== Historia ==
Pentalan ensimmäiset asukkaat olivat perimätiedon mukaan virolaisia kalastajia, jotka asettuivat saarelle 1800-luvun taitteessa. Vanhimmat kalastajamökit rakennettiin Pentalan koillisrantaan. Mökeistä on säilynyt Nyholmin torppa, Gamla Nyholmska Fiskartorpet, ranta-aittoineen.<ref name=haro183/> Toisen tiedon mukaan Pentalan ympärivuotinen asutus alkoi viimeistään 1750-luvulla, ja Nyholmin suku asui saarella 1850-luvulta lähtien. Arvid Nyholm oli Espoon viimeisiä ammattimaisia kalastajia ja hänen leskensä Gurli oli Pentalan viimeinen ympärivuotinen asukas. Nyholmin tilan päärakennus ,"Gurlin talo", kunnostettiin 2013. Se on rakennettu 1920-luvulla.<ref name=historia>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/node/17820 | Nimeke = Saaristomuseo Pentala | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kulttuuriespoo.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Espoon kaupunki | Viitattu = 19.11.2020 | Kieli = }}</ref>

Pentalaan rakennettiin 1900-luvulla lukuisia huviloita, joista vanhin ja näyttävin on tullihoitaja Edvard Hanellin itselleen rakentama puuhuvila Hanell saaren itärannalla.<ref name=haro183/>

Pentalan koillisrannalla on [[Sigurd Frosterus|Sigurd Frosteruksen]] piirtämä pursiseura Esbo segelföreningin paviljonki, jossa toimii kesäravintola ''[[Paven]]''. [[Espoon kaupunginmuseo]] avasi saaren vanhalla kalastajatilalla saaristolaismuseon kesällä 2018.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/node/3400|nimeke=Pentalan saaristolaismuseo|tekijä=|julkaisu=Espoon kaupunginmuseon www-sivut|ajankohta=|julkaisija=Espoon kaupunginmuseo|viitattu=31.7.2018}}</ref>

Pentalan uusinta rakennuskantaa edustaa heinäkuussa 2013 käyttöönvihitty Harrys Paviljong noin sata metriä Pavenista etelään. Rakennuksen taustalla on Marina Donnerin ja Krister Ahlströmin lahjoitus ESF:lle vuodelta 2011.<ref name=esf>{{Verkkoviite | Osoite = https://esbosegelforening.fi/esf/pentala/harrys-paviljong | Nimeke = Harrys Paviljong | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Esbosegelforening.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Esbo Segelförening rf. | Viitattu = 19.11.2020 | Kieli = }}</ref>

== Liikenne ==
Pentalaan liikennöi kesäisin päivittäin saaristolauttoja, jotka eivät kuulu HSL:n järjestelmään. Lauttasatama on museoalueen yhteydessä saaren koilliskolkassa.

Pentalassa järjestetään heinäkuisin saaristolaistapahtuma, jolloin saarelle pääsee viikonlopun ajan Espoon saaristoveneillä.

== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Härö, Erkki | Nimeke = Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo | Suomentaja = | Vuosi = 1991 | Luku = | Sivu = | Selite = Toinen, tarkistettu painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum | Tunniste = ISBN 951-857-182-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Rivi 36: Rivi 54:


{{coor title dm|60|06|N|24|40|E|type:isle_region:FI-ES_scale:40000}}
{{coor title dm|60|06|N|24|40|E|type:isle_region:FI-ES_scale:40000}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Tynkä/Saari}}
[[Luokka:Espoon saaret]]
[[Luokka:Espoon saaret]]
[[Luokka:Suvisaaristo]]
[[Luokka:Suvisaaristo]]

Versio 24. marraskuuta 2020 kello 20.33

Pentala
Kesäravintola Paven Pentalassa
Kesäravintola Paven Pentalassa
Maantiede
Saariryhmä Suvisaaristo
Merialue Suomenlahti
Pinta-ala 1,3 km²
Valtio
Valtio Suomi
Maakunta Uusimaa
Kunta Espoo

Pentala on saari Espoon Suvisaaristossa. Saaren pinta-ala on 130 hehtaaria, ja se on pääosin luonnonsuojelualuetta. Pentalassa on useita kymmeniä kesämökkejä sekä luonnontilainen Diksandin hiekkaranta. Pentalassa on aikanaan ollut muutaman kymmenen asukkaan saaristolaiskylä, joka entisöitiin 2010-luvulla museoalueeksi. Saarella ei enää ole ympärivuotista asutusta.

Maantiede

Pentala sijaitsee lounaisessa Espoossa Espoonlahden merialueen eteläosassa aivan Kirkkonummen rajan tuntumassa.[1]

Pentalan eteläpuolella sijaitsevat Stora Herrö ja Lilla Herrö. Pentalaa ja Herrön saaria erottaa kapea merialue, jolla sijaitsee muun muassa Minnesholmen ja Halsholmen. Salmi Kuggsund erottaa Pentalan Lilla Pentalan saaresta. Espoon ja Kirkkonummen raja kulkee Pentalan länsipuolitse Pentalasundetin salmea pitkin. Pentalasundetin länsipuolella on Medvastön saari.[2]

Pentalan sisäosassa on erämaata muistuttavaa metsää, saaren rannoilla kesähuviloiden tuntumassa on puolestaan kulttuurivaikutteista kasvillisuutta.[3]

Pentalassa on pieni, noin 6,1 hehtaarin laajuinen Pentalanjärvi (ruots. Pentalaträsket), jossa on 0,15 hehtaarin kokoinen saari.[4]

Historia

Pentalan ensimmäiset asukkaat olivat perimätiedon mukaan virolaisia kalastajia, jotka asettuivat saarelle 1800-luvun taitteessa. Vanhimmat kalastajamökit rakennettiin Pentalan koillisrantaan. Mökeistä on säilynyt Nyholmin torppa, Gamla Nyholmska Fiskartorpet, ranta-aittoineen.[3] Toisen tiedon mukaan Pentalan ympärivuotinen asutus alkoi viimeistään 1750-luvulla, ja Nyholmin suku asui saarella 1850-luvulta lähtien. Arvid Nyholm oli Espoon viimeisiä ammattimaisia kalastajia ja hänen leskensä Gurli oli Pentalan viimeinen ympärivuotinen asukas. Nyholmin tilan päärakennus ,"Gurlin talo", kunnostettiin 2013. Se on rakennettu 1920-luvulla.[5]

Pentalaan rakennettiin 1900-luvulla lukuisia huviloita, joista vanhin ja näyttävin on tullihoitaja Edvard Hanellin itselleen rakentama puuhuvila Hanell saaren itärannalla.[3]

Pentalan koillisrannalla on Sigurd Frosteruksen piirtämä pursiseura Esbo segelföreningin paviljonki, jossa toimii kesäravintola Paven. Espoon kaupunginmuseo avasi saaren vanhalla kalastajatilalla saaristolaismuseon kesällä 2018.[6]

Pentalan uusinta rakennuskantaa edustaa heinäkuussa 2013 käyttöönvihitty Harrys Paviljong noin sata metriä Pavenista etelään. Rakennuksen taustalla on Marina Donnerin ja Krister Ahlströmin lahjoitus ESF:lle vuodelta 2011.[7]

Liikenne

Pentalaan liikennöi kesäisin päivittäin saaristolauttoja, jotka eivät kuulu HSL:n järjestelmään. Lauttasatama on museoalueen yhteydessä saaren koilliskolkassa.

Pentalassa järjestetään heinäkuisin saaristolaistapahtuma, jolloin saarelle pääsee viikonlopun ajan Espoon saaristoveneillä.

Lähteet

  • Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. Toinen, tarkistettu painos. Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1.

Viitteet

  1. Espoonlahti Järviwiki.fi. Viitattu 24.11.2010.
  2. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 12.3.2019.
  3. a b c Härö, s. 183–184
  4. OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 24.8.2010.
  5. Saaristomuseo Pentala Kulttuuriespoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 19.11.2020.
  6. Pentalan saaristolaismuseo Espoon kaupunginmuseon www-sivut. Espoon kaupunginmuseo. Viitattu 31.7.2018.
  7. Harrys Paviljong Esbosegelforening.fi. Esbo Segelförening rf.. Viitattu 19.11.2020.

Aiheesta muualla