Pentala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pentala
Kesäravintola Paven Pentalassa
Kesäravintola Paven Pentalassa
Maantiede
Saariryhmä Suvisaaristo
Merialue Suomenlahti
Pinta-ala 1,3 km²
Valtio
Valtio Suomi
Maakunta Uusimaa
Kunta Espoo
Suomenlahti Pentalan itäpuolella
Pentalan museoaluetta
Lampaita Pentalassa

Pentala on saari Espoon Suvisaaristossa. Saaren pinta-ala on 130 hehtaaria, ja se on pääosin luonnonsuojelualuetta. Pentalassa on useita kymmeniä kesämökkejä sekä luonnontilainen Diksandin hiekkaranta. Pentalassa on aikanaan ollut muutaman kymmenen asukkaan saaristolaiskylä, joka entisöitiin 2010-luvulla museoalueeksi. Saarella ei enää ole ympärivuotista asutusta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentala sijaitsee lounaisessa Espoossa Espoonlahden merialueen eteläosassa aivan Kirkkonummen rajan tuntumassa.[1]

Pentalan eteläpuolella sijaitsevat Stora Herrö ja Lilla Herrö. Pentalaa ja Herrön saaria erottaa kapea merialue, jolla sijaitsee muun muassa Minnesholmen ja Halsholmen. Salmi Kuggsund erottaa Pentalan Lilla Pentalan saaresta. Espoon ja Kirkkonummen raja kulkee Pentalan länsipuolitse Pentalasundetin salmea pitkin. Salmen eteläpuolella on Brudholmenin huvilasaari. Pentalasundetin länsipuolella on Medvastön saari.[2]

Pentalan sisäosassa on erämaata muistuttavaa metsää, saaren rannoilla kesähuviloiden tuntumassa on puolestaan kulttuurivaikutteista kasvillisuutta.[3]

Pentalassa on pieni, noin 6,1 hehtaarin laajuinen Pentalanjärvi (ruots. Pentalaträsket), jossa on 0,15 hehtaarin kokoinen saari.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentalan ensimmäiset asukkaat olivat perimätiedon mukaan virolaisia kalastajia, jotka asettuivat saarelle 1800-luvun taitteessa. Vanhimmat kalastajamökit rakennettiin Pentalan koillisrantaan. Mökeistä on säilynyt Nyholmin torppa, Gamla Nyholmska Fiskartorpet, ranta-aittoineen.[3] Toisen tiedon mukaan Pentalan ympärivuotinen asutus alkoi viimeistään 1750-luvulla, ja Nyholmin suku asui saarella 1850-luvulta lähtien. Arvid Nyholm oli Espoon viimeisiä ammattimaisia kalastajia ja hänen leskensä Gurli oli Pentalan viimeinen ympärivuotinen asukas. Nyholmin tilan päärakennus ,"Gurlin talo", kunnostettiin 2013. Se on rakennettu 1920-luvulla.[5]

Pentalaan rakennettiin 1900-luvulla lukuisia huviloita, joista vanhin ja näyttävin on tullihoitaja Edvard Hanellin itselleen rakentama puuhuvila Hanell saaren itärannalla.[3]

Pentalan koillisrannalla on Sigurd Frosteruksen piirtämä pursiseura Esbo segelföreningin paviljonki, jossa toimii kesäravintola Paven. Espoon kaupunginmuseo avasi saaren vanhalla kalastajatilalla saaristolaismuseon kesällä 2018.[6]

Pentalan uusinta rakennuskantaa edustaa heinäkuussa 2013 käyttöönvihitty Harrys Paviljong noin sata metriä Pavenista etelään. Rakennuksen taustalla on Marina Donnerin ja Krister Ahlströmin lahjoitus ESF:lle vuodelta 2011.[7]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentalaan liikennöi kesäisin päivittäin saaristolauttoja, jotka eivät kuulu HSL:n järjestelmään. Lauttasatama on museoalueen yhteydessä saaren koilliskolkassa.

Pentalassa järjestetään heinäkuisin saaristolaistapahtuma, jolloin saarelle pääsee viikonlopun ajan Espoon saaristoveneillä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Härö, Erkki: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisemat : Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo. Toinen, tarkistettu painos. Helsinki: Espoon kaupunginmuseo/Esbo stadsmuseum, 1991. ISBN 951-857-182-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Espoonlahti Järviwiki.fi. Viitattu 24.11.2020.
  2. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 12.3.2019.
  3. a b c Härö, s. 183–184
  4. OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 24.8.2010.
  5. Saaristomuseo Pentala Kulttuuriespoo.fi. Espoon kaupunki. Viitattu 19.11.2020.
  6. Pentalan saaristolaismuseo Espoon kaupunginmuseon www-sivut. Espoon kaupunginmuseo. Viitattu 31.7.2018.
  7. Harrys Paviljong Esbosegelforening.fi. Esbo Segelförening rf.. Viitattu 19.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]