Ero sivun ”Hasael” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
[[Assyria]]n kuningas [[Salmanassar III]]:n valtakaudelta säilyneessä kaiverroksessa Hasaelia kuvaillaan "ei kenenkään pojaksi", joka nousi valtaistuimelleen hänen edeltäjänsä Hadad-ezerin eli [[Ben-Hadad I]]in saatua surmansa taistelussa Salmanassarin joukkoja vastaan. Ei kenenkään poika on mahdollisesti Hasaelin vihollisten assyrialaisten tarkoituksellisen alentava luonnehdinta.<ref name="ejud">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica Volume 8 Gos-Hep | Vuosi = 2007 |Sivu = 485-486 | Julkaisija = Thomson Gale | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hasaelin on joskus esitetty olleen mahdollisesti [[arabit|arabi]]taustainen. Hänen hallitsemansa [[Damaskos|Damasoksen]] ympärille kasvanut valtakunta oli [[aramealaiset|aramealainen]].<ref name="dam">{{Kirjaviite | Tekijä = Ross Burns | Nimeke = Damascus : a history | Vuosi = 2019 | Luku = | Sivu = 20-24 | Selite = 2. painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Routledge | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-1-351-05522-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
[[Assyria]]n kuningas [[Salmanassar III]]:n valtakaudelta säilyneessä kaiverroksessa Hasaelia kuvaillaan "ei kenenkään pojaksi", joka nousi valtaistuimelleen hänen edeltäjänsä Hadad-ezerin eli [[Ben-Hadad I]]in saatua surmansa taistelussa Salmanassarin joukkoja vastaan. Ei kenenkään poika on mahdollisesti Hasaelin vihollisten assyrialaisten tarkoituksellisen alentava luonnehdinta.<ref name="ejud">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica Volume 8 Gos-Hep | Vuosi = 2007 |Sivu = 485-486 | Julkaisija = Thomson Gale | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hasaelin on joskus esitetty olleen mahdollisesti [[arabit|arabi]]taustainen. Hänen hallitsemansa [[Damaskos|Damasoksen]] ympärille kasvanut valtakunta oli [[aramealaiset|aramealainen]].<ref name="dam">{{Kirjaviite | Tekijä = Ross Burns | Nimeke = Damascus : a history | Vuosi = 2019 | Luku = | Sivu = 20-24 | Selite = 2. painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Routledge | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-1-351-05522-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
[[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[ensimmäinen kuninkaiden kirja|1. kuninkaiden kirjan]] mukaan [[Elia (profeetta)|Elian]] oli määrä voidella Hasael kuninkaaksi [[Damaskos|Damaskoksessa]]. [[Toinen kuninkaiden kirja]] mainitsee puolestaan Hasaelin edeltäjän Ben-Hadad sairastuneen. Sairaus ei Elian mukaan ollut kuolettava, mutta hän sanoo Hasaelille, että Ben-Hadadin "on silti kuoltava". Hieman epäselvän kohdan on joskus tulkittu tarkoittaneen Hasaelin surmanneen edeltäjänsä valtaan noustakseen. Hasael aloittaa itse valtaan nousuaan Elian ennustamat sotareket [[Israelin kuningaskunta|Israeliin]] ja haavoittaa [[ |
[[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[ensimmäinen kuninkaiden kirja|1. kuninkaiden kirjan]] mukaan [[Elia (profeetta)|Elian]] oli määrä voidella Hasael kuninkaaksi [[Damaskos|Damaskoksessa]]. [[Toinen kuninkaiden kirja]] mainitsee puolestaan Hasaelin edeltäjän Ben-Hadad sairastuneen. Sairaus ei Elian mukaan ollut kuolettava, mutta hän sanoo Hasaelille, että Ben-Hadadin "on silti kuoltava". Hieman epäselvän kohdan on joskus tulkittu tarkoittaneen Hasaelin surmanneen edeltäjänsä valtaan noustakseen. Hasael aloittaa itse valtaan nousuaan Elian ennustamat sotareket [[Israelin kuningaskunta|Israeliin]] ja haavoittaa [[Juudan kuningaskunta|Juudan kuningas]] [[Joram (Israel)|Joramia]] taistelussa.<ref name="ejud" /> |
||
Toisaalla Hasael ajatui sotaan Assyrian Salmanassar III:n kanssa vuonna 841. Hänen edeltäjnsä Ben-Hadad oli johtanut laajempaa aramealaisten kuningaskuntien liittoumaa Assyriaa vastaan, mutta Hasael jäi yksin. Assyrialaisten ei onnistunut vallata Hasaelin hallitsemaa Damaskosta. Sen sijaan [[Sidon]]ista, [[Tyros|Tyroksesta]] ja Israelista tuli Assyrian vasalleja. Assyrialaiset yrittivät uudelleen edelleen Etelä-Syyriaa hallinneen Hasaelin kukistamista vuonna 838, mutta tämäkin sotaretki päättyi epäonnistumiseen. Assyrialaisten vetäydfyttyä Hasael aloitti omat sotaretkensä Israeliin. [[Jehu]]n valtakauden loppupuolella Hasael oli vallannut [[Galilea]]n ja Israelin kaikki alueet [[Jordan]]in itäpuolella. Koko Israel vallattiin aina [[ |
Toisaalla Hasael ajatui sotaan Assyrian Salmanassar III:n kanssa vuonna 841. Hänen edeltäjnsä Ben-Hadad oli johtanut laajempaa aramealaisten kuningaskuntien liittoumaa Assyriaa vastaan, mutta Hasael jäi yksin. Assyrialaisten ei onnistunut vallata Hasaelin hallitsemaa Damaskosta. Sen sijaan [[Sidon]]ista, [[Tyros|Tyroksesta]] ja Israelista tuli Assyrian vasalleja. Assyrialaiset yrittivät uudelleen edelleen Etelä-Syyriaa hallinneen Hasaelin kukistamista vuonna 838, mutta tämäkin sotaretki päättyi epäonnistumiseen. Assyrialaisten vetäydfyttyä Hasael aloitti omat sotaretkensä Israeliin. [[Jehu]]n valtakauden loppupuolella Hasael oli vallannut [[Galilea]]n ja Israelin kaikki alueet [[Jordan]]in itäpuolella. Koko Israel vallattiin aina [[Juudan kuningaskunta|Juudan]] rajalle saakka [[Joahas]]in valtakaudella. Juudan hallitsija [[Joas (Juuda)|Joas]] joutui maksamaan tribuuttia Hasaelin uahttua [[Jerusalem]]ia ja on todennäköistä, että Hasael alisti myös koko [[Filistea]]n. Hasael alkoi tehdä sotarekiä Assyriaan vuonna 805.<ref name="ejud" /> Hänen seuraajansa oli [[Ben-Hadad II]], joka jatkoi sotia Israelissa ja Assyriassa.<ref name="dam" /> |
||
==Merkitys== |
==Merkitys== |
||
Versio 10. syyskuuta 2020 kello 19.20
| Hasael | |
|---|---|
| Aram-Damaskoksen kuningas | |
|
842–798 eaa.
|
|
| Edeltäjä | Ben-Hadad I |
| Seuraaja | Ben-Hadad II |
| Henkilötiedot | |
Hasael oli Aram-Damaskoksen kuningas vuosina 842–798 ennen ajanlaskun alkua. Hasael mainitaan esimerkiksi Assyrialaisissa kaiverruksissa, sekä Vanhassa testamentissa. Hallitsijana Hasael laajensi Damaskoksen ympärille muodostunutta kuningaskuntaansa esimerkisi Israeliin ja Filisteaan kasvattaen Aram-Damaskoksen suurimmilleen ja halliten alueen tärkeitä kauppareittejä.
Hallitsijana
Assyrian kuningas Salmanassar III:n valtakaudelta säilyneessä kaiverroksessa Hasaelia kuvaillaan "ei kenenkään pojaksi", joka nousi valtaistuimelleen hänen edeltäjänsä Hadad-ezerin eli Ben-Hadad Iin saatua surmansa taistelussa Salmanassarin joukkoja vastaan. Ei kenenkään poika on mahdollisesti Hasaelin vihollisten assyrialaisten tarkoituksellisen alentava luonnehdinta.[1] Hasaelin on joskus esitetty olleen mahdollisesti arabitaustainen. Hänen hallitsemansa Damasoksen ympärille kasvanut valtakunta oli aramealainen.[2]
Vanhan testamentin 1. kuninkaiden kirjan mukaan Elian oli määrä voidella Hasael kuninkaaksi Damaskoksessa. Toinen kuninkaiden kirja mainitsee puolestaan Hasaelin edeltäjän Ben-Hadad sairastuneen. Sairaus ei Elian mukaan ollut kuolettava, mutta hän sanoo Hasaelille, että Ben-Hadadin "on silti kuoltava". Hieman epäselvän kohdan on joskus tulkittu tarkoittaneen Hasaelin surmanneen edeltäjänsä valtaan noustakseen. Hasael aloittaa itse valtaan nousuaan Elian ennustamat sotareket Israeliin ja haavoittaa Juudan kuningas Joramia taistelussa.[1]
Toisaalla Hasael ajatui sotaan Assyrian Salmanassar III:n kanssa vuonna 841. Hänen edeltäjnsä Ben-Hadad oli johtanut laajempaa aramealaisten kuningaskuntien liittoumaa Assyriaa vastaan, mutta Hasael jäi yksin. Assyrialaisten ei onnistunut vallata Hasaelin hallitsemaa Damaskosta. Sen sijaan Sidonista, Tyroksesta ja Israelista tuli Assyrian vasalleja. Assyrialaiset yrittivät uudelleen edelleen Etelä-Syyriaa hallinneen Hasaelin kukistamista vuonna 838, mutta tämäkin sotaretki päättyi epäonnistumiseen. Assyrialaisten vetäydfyttyä Hasael aloitti omat sotaretkensä Israeliin. Jehun valtakauden loppupuolella Hasael oli vallannut Galilean ja Israelin kaikki alueet Jordanin itäpuolella. Koko Israel vallattiin aina Juudan rajalle saakka Joahasin valtakaudella. Juudan hallitsija Joas joutui maksamaan tribuuttia Hasaelin uahttua Jerusalemia ja on todennäköistä, että Hasael alisti myös koko Filistean. Hasael alkoi tehdä sotarekiä Assyriaan vuonna 805.[1] Hänen seuraajansa oli Ben-Hadad II, joka jatkoi sotia Israelissa ja Assyriassa.[2]
Merkitys
Aram-Damaskos oli kasvanut Hasaelin sotaretkillä suurimmilleen.[1] Omalla valtakaudellaan hän yhallitsi tärkeitä karavaanireittejä Arabian niemimaalta Filistean rannikolle. Hasaelin nimi tunnetaan muutamassa mielenkiintoisissa arkeologisista kaivauksissa löydetyissä esineissä. Kreikan Sámokselta löydettiin suitsimien osa, johon kaiverretussa aramealaisessa tekstissä mainitaan Hasaelin "ylittäneen joen". Arslan Tašista Syyriasta löydetty norsunluinen laatta mainitsee puolestaan laatan kuuluneen "kuninkaallemme Hasaelille" (Imr'n hz'l). Tel Danin piirtokirjoituksessa esiintyvä aramealainen kuningas on myös todennäköisesti Hasael.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 8 Gos-Hep, s. 485-486. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)
- ↑ a b Ross Burns: Damascus : a history, s. 20-24. 2. painos. Routledge, 2019. ISBN 978-1-351-05522-2. (englanniksi)