Hasael

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hasael
Aram-Damaskoksen kuningas
842–798 eaa.
Edeltäjä Ben-Hadad I
Seuraaja Ben-Hadad II
Henkilötiedot

Hasael oli Aram-Damaskoksen kuningas vuosina 842–798 ennen ajanlaskun alkua. Hasael mainitaan esimerkiksi Assyrialaisissa kaiverruksissa, sekä Vanhassa testamentissa. Hallitsijana Hasael laajensi Damaskoksen ympärille muodostunutta kuningaskuntaansa esimerkiksi Israeliin ja Filisteaan kasvattaen Aram-Damaskoksen suurimmilleen ja halliten alueen tärkeitä kauppareittejä.

Hallitsijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdollisesti Hasaeliin viittavaa maininta aramealaisesta kuninkaasta Tel Danin piirtokirjoituksessa.

Assyrian kuningas Salmanassar III:n valtakaudelta säilyneessä kaiverroksessa Hasaelia kuvaillaan ”ei kenenkään pojaksi”, joka nousi valtaistuimelleen hänen edeltäjänsä Hadad-ezerin eli Ben-Hadad Iin saatua surmansa taistelussa Salmanassarin joukkoja vastaan. Ei kenenkään poika on mahdollisesti Hasaelin vihollisten assyrialaisten tarkoituksellisen alentava luonnehdinta.[1] Hasaelin on joskus esitetty olleen mahdollisesti arabitaustainen. Hänen hallitsemansa Damasoksen ympärille kasvanut valtakunta oli aramealainen.[2]

Vanhan testamentin 1. kuninkaiden kirjan mukaan Elian oli määrä voidella Hasael kuninkaaksi Damaskoksessa. Toinen kuninkaiden kirja mainitsee puolestaan Hasaelin edeltäjän Ben-Hadad sairastuneen. Sairaus ei Elian mukaan ollut kuolettava, mutta hän sanoo Hasaelille, että Ben-Hadadin ”on silti kuoltava”. Hieman epäselvän kohdan on joskus tulkittu tarkoittaneen Hasaelin surmanneen edeltäjänsä valtaan noustakseen. Hasael aloittaa itse valtaan noustuaan Elian ennustamat sotaretket Israeliin ja haavoittaa Juudan kuningas Joramia taistelussa.[1]

Toisaalla Hasael ajautui sotaan Assyrian Salmanassar III:n kanssa vuonna 841. Hänen edeltäjänsä Ben-Hadad oli johtanut laajempaa aramealaisten kuningaskuntien liittoumaa Assyriaa vastaan, mutta Hasael jäi yksin. Assyrialaisten ei onnistunut vallata Hasaelin hallitsemaa Damaskosta. Sen sijaan Sidonista, Tyroksesta ja Israelista tuli Assyrian vasalleja. Assyrialaiset yrittivät uudelleen edelleen Etelä-Syyriaa hallinneen Hasaelin kukistamista vuonna 838, mutta tämäkin sotaretki päättyi epäonnistumiseen. Assyrialaisten vetäydyttyä Hasael aloitti omat sotaretkensä Israeliin. Jehun valtakauden loppupuolella Hasael oli vallannut Galilean ja Israelin kaikki alueet Jordanin itäpuolella. Koko Israel vallattiin aina Juudan rajalle saakka Joahasin valtakaudella. Juudan hallitsija Joas joutui maksamaan tribuuttia Hasaelin uhattua Jerusalemia ja on todennäköistä, että Hasael alisti myös koko Filistean. Hasaelin muodostamaa uhkaa kuvaa esimerkiksi tapa, jolla 2. kuninkaiden kirja kuvailee Damaskosta vastaan vuonna 805 sotaretken tehnyttä Assyrian Adad-nirari III:ta vapauttajaksi.[1] Hasaelin seuraaja oli Ben-Hadad II, joka jatkoi sotia Israelissa ja Assyriassa.[2]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arslan Tašin kaiverrus.

Aram-Damaskos oli kasvanut Hasaelin sotaretkillä suurimmilleen.[1] Omalla valtakaudellaan hän yhallitsi tärkeitä karavaanireittejä Arabian niemimaalta Filistean rannikolle. Hasaelin nimi tunnetaan muutamassa mielenkiintoisissa arkeologisista kaivauksissa löydetyissä esineissä. Kreikan Sámokselta löydettiin suitsimien osa, johon kaiverretussa aramealaisessa tekstissä mainitaan Hasaelin ”ylittäneen joen”. Arslan Tašista Syyriasta löydetty norsunluinen laatta mainitsee puolestaan laatan kuuluneen ”kuninkaallemme Hasaelille” (Imr'n hz'l). Tel Danin piirtokirjoituksessa esiintyvä aramealainen kuningas on myös todennäköisesti Hasael.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 8 Gos-Hep, s. 485–486. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)
  2. a b Ross Burns: Damascus : a history, s. 20–24. 2. painos. Routledge, 2019. ISBN 978-1-351-05522-2. (englanniksi)