Ero sivun ”Pohjoismaiden maantiede” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Usp (keskustelu | muokkaukset) osin uusiksi |
Usp (keskustelu | muokkaukset) k-sana |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
|ympäristöongelmat = |
|ympäristöongelmat = |
||
}} |
}} |
||
'''Pohjoismaiden maantiede''' on vaihtelevaa ja sitä käsitellään yhtenäisenä alueena pikemmin |
'''Pohjoismaiden maantiede''' on vaihtelevaa ja sitä käsitellään yhtenäisenä alueena pikemmin kulttuurihistoriallisista kuin puhtaasti maantieteellisistä syistä; alueen valtiot eli Pohjoismaat muodostavat omankaltaisensa valtioiden joukon. |
||
Pääosan Pohjoismaista muodostaa [[Fennoskandia]], johon kuuluvat [[Suomi]] sekä Skandinavian niemimaan [[Ruotsi]] ja [[Norja]]. Fennoskandian [[geologia]]a hallitsee vanhasta [[peruskallio]]sta muodostuva [[Fennoskandia]]n kilpi. Nuorempia [[sedimenttikivi]]ä on Fennoskandian kilven reunoilla kuten Ruotsiin kuuluvissa [[Gotlanti|Gotlannin]] ja [[Öölanti|Öölannin]] saarilla samoin kuin Pohjoismaiden naapurina etelässä olevassa [[Viro]]ssa. [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]] Suomen kaakkoispuolella samoin kuin [[Tanska]]ssa on [[jääkausi|jääkauden]] kasaamina runsaasti irtaimia maalajeja kallioperän päällä. [[Norja|Norjan]] ja [[Ruotsi|Ruotsin]] rajalla sijaitsee vuoristo [[Skandit]], joka ylettyy [[Suomi|Suomeenkin]] asti ja sen korkein kohta on yli 2 kilometriä merenpinnan yläpuolella. |
Pääosan Pohjoismaista muodostaa [[Fennoskandia]], johon kuuluvat [[Suomi]] sekä Skandinavian niemimaan [[Ruotsi]] ja [[Norja]]. Fennoskandian [[geologia]]a hallitsee vanhasta [[peruskallio]]sta muodostuva [[Fennoskandia]]n kilpi. Nuorempia [[sedimenttikivi]]ä on Fennoskandian kilven reunoilla kuten Ruotsiin kuuluvissa [[Gotlanti|Gotlannin]] ja [[Öölanti|Öölannin]] saarilla samoin kuin Pohjoismaiden naapurina etelässä olevassa [[Viro]]ssa. [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]] Suomen kaakkoispuolella samoin kuin [[Tanska]]ssa on [[jääkausi|jääkauden]] kasaamina runsaasti irtaimia maalajeja kallioperän päällä. [[Norja|Norjan]] ja [[Ruotsi|Ruotsin]] rajalla sijaitsee vuoristo [[Skandit]], joka ylettyy [[Suomi|Suomeenkin]] asti ja sen korkein kohta on yli 2 kilometriä merenpinnan yläpuolella. |
||
Versio 24. elokuuta 2020 kello 20.52
 |
Tämän artikkelin poistamisesta keskustellaan artikkelin keskustelusivulla. Älä poista tätä huomautusta ennen kuin keskustelu on päättynyt! Voit kuitenkin parannella tätä sivua keskustelun aikanakin. Ilmoitathan asiasta myös artikkelin aloittajalle lisäämällä tämän keskustelusivulle seuraavan mallineen: |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
- Pääartikkeli: Pohjoismaat
| Pohjoismaiden maantiede | |
|---|---|
 Kartalla Pohjoismaat värillisinä ja niihin kuulumattomat maat harmaina |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Galdhøpiggen, 2 469 m |
| Pisin joki | Glomma, 604 km |
| Suurin järvi | Vänern, 5 455 km² |
Pohjoismaiden maantiede on vaihtelevaa ja sitä käsitellään yhtenäisenä alueena pikemmin kulttuurihistoriallisista kuin puhtaasti maantieteellisistä syistä; alueen valtiot eli Pohjoismaat muodostavat omankaltaisensa valtioiden joukon.
Pääosan Pohjoismaista muodostaa Fennoskandia, johon kuuluvat Suomi sekä Skandinavian niemimaan Ruotsi ja Norja. Fennoskandian geologiaa hallitsee vanhasta peruskalliosta muodostuva Fennoskandian kilpi. Nuorempia sedimenttikiviä on Fennoskandian kilven reunoilla kuten Ruotsiin kuuluvissa Gotlannin ja Öölannin saarilla samoin kuin Pohjoismaiden naapurina etelässä olevassa Virossa. Karjalan kannaksella Suomen kaakkoispuolella samoin kuin Tanskassa on jääkauden kasaamina runsaasti irtaimia maalajeja kallioperän päällä. Norjan ja Ruotsin rajalla sijaitsee vuoristo Skandit, joka ylettyy Suomeenkin asti ja sen korkein kohta on yli 2 kilometriä merenpinnan yläpuolella.
Norja on hyvin vuoristoinen maa.
Vuoristoisen Norjan vastaisen rajan lisäksi Ruotsissa on laaja tasaisempi alue.
Suomi on tasainen maa lukuun ottamatta Pohjois-Suomea. Suomen korkein vuori, Halti, sijaitsee Skandeilla.
Tanskassa on hyvin tasaista, korkein kohta on vain noin 173 metrin korkeudessa.
Islanti, Euroopan toiseksi suurin saari ja Pohjoismaiden suurin (jos Grönlantia ei lasketa), on vuoristoisempi kuin Tanska tai Suomi, sen korkein kohta on 2 199 metrin korkeudessa. Islannissa on myös paljon tulivuoria ja jäätiköitä.
Kirjallisuutta
- Ahlmann, Hans W:son (toim.): Norden i text och kartor. Stockholm: Generalstabens litografiska anstalts förlag, 1976. ISBN 91-7058-018-9. (ruotsiksi)