Ero sivun ”Mikko Kanninen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MsaynevirtaBOT (keskustelu | muokkaukset)
13 545 muokkausta
Rivi 42: Rivi 42:
* Suomalainen “pressi” Klubi. (TTT-Klubi, Näty 2015)(vuoden julkaisu 2015: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Tampereen yliopisto)
* Suomalainen “pressi” Klubi. (TTT-Klubi, Näty 2015)(vuoden julkaisu 2015: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Tampereen yliopisto)
* Alfred Jarry: Kuningas Ubu (NÄTY 2017)
* Alfred Jarry: Kuningas Ubu (NÄTY 2017)
*Miika Nousiainen/Mikko Kanninen: Juurihoito (Tampereen teatteri 2018)
*Jan Neumann: Peruskiviä (NÄTY 2018)


== Näyttelijänä televisiossa, radiossa ja elokuvissa ==
== Näyttelijänä televisiossa, radiossa ja elokuvissa ==

Versio 7. joulukuuta 2019 kello 21.34

Mikko Kannisen väitöstilaisuus 22.4.2012. Tampereen yliopisto. Teatterimonttu

Mikko Tapani Kanninen (s. 1971 Tampere) [1][2]on suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja. Hän on työskennellyt mm. Circus Maximus teatterissa, Helsingin Kaupunginteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Teatterissa, ja Turun kaupunginteatterissa. [3]

Kanninen on näyttelijäntaiteen yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa teatterityön koulutusohjelmassa. [4] Aiemmin hän on ollut muun muassa perustamassa Circus Maximus teatteria ja toiminut Tampereen Teatterikesän taiteellisena johtajana. [5]

Näyttelijänä teatterissa

  • Sirkku Peltola & Heikki Salo: Beatlehem (NÄTY ohj. Sirkku Peltola 1996)
  • Tankred Dorst: Merlin (Turun Kaupunginteatteri ohj. Katariina Lahti 1997)
  • Hannu Salama: Juhannustanssit /Baile de San Juan (NÄTY/ Escuela de Teatro de Córdoba/Espanja. ohj. Y-J Renvall 1998)
  • Henrik Ibsen: Hedda Gabler (NÄTY ohj. Hanno Eskola 1998)
  • Kaj Chydenius: Nummisuutarit -ooppera (NÄTY/Turun Kaupunginteatteri ohj. Yrjö Juhani Renvall 1999)
  • Samuel Beckett: Krapp eli Viimeinen ääninauha ( ohj. Tero Heinämäki. Circus Maximus Tampere Teatterikulma 1999, Von Kraali teater Tallinna 1999, Lume mediakeskuksen studionäyttämö Helsinki 2000, Divadlo Archa Praha 2000, Pori, Lainsuojattomat –festivaali 2000, Lambuska Festival Petroskoi 2002)
  • William Shakespeare: Kuinka äkäpussi kesytetään. (Turun Kaupunginteatteri ohj. Katariina Lahti 1999)
  • Heiner Muller: HAMLETKONE (Circus Maximus/ZODIAK, Puoli-Q ohj. J-P Kiljunen 2000)
  • Arlander: Maailman ääri - missä kivi puhuu.(Harakka/Radioteatteri/Helsinki 2000 ohj. Annette Arlander 2000)
  • Samuel Beckett: Cascando, 5X Beckett (NÄTY/Circus Maximus/Helsingin Kaupunginteatteri 2001 ohj. Annette Arlander)
  • Nicholas Wright: Nuori Vincent (Tampereen Teatteri ohj. Mikko Viherjuuri 2003)
  • Jukka Heinänen: Maailman paras - eli virtuaali ja kyborgit kehittyneessä kapitalismissa (Circus Maximus, KIASMA -teatteri 2007)
  • Anthony Minghella: Made in Bangkok (Tampereen Teatteri ohj. Johanna Freundlich 2012)

Ohjaajana teatterissa

  • Nigel Williams: Luokan vihollinen (Kellariteatteri 1995)
  • Georg Buchner: Dantonin kuolema (Tampereen Ylioppilasteatteri 1996)
  • Juhani Peltonen: Suomen leijona (Circus Maximus 1997)
  • Peter Handke: Järkevät jää henkiin. Näty (Tampereen Työväen Teatteri 2000)
  • Samuel Beckett: En minä (Not I) 5X Beckett. Circus Maximus. (Helsingin Kaupunginteatteri 2001)
  • Samuel Beckett: mitä missä (what where) 5X Beckett. Circus Maximus (Helsingin Kaupunginteatteri 2001)
  • Sarah Kane: Cleansed. Circus Maximus (Kokoteatteri 2001)
  • Kari Hotakainen: Hukassa on hyvä paikka (Seinäjoen kaupunginteatteri 2002)
  • A&B Strugatski/Viljanen: Stalker. Circus Maximus (Helsingin Kaupunginteatteri/Tampereen Työväen Teatteri 2003)
  • Jean Genet: Kaihtimet (Näty 2004)
  • Witold Gombrowicz: Iwona, Burgundin prinsessa (Näty 2005)
  • Erland Josephson: Ruotsalaisen kesän yö (Teatteri Telakka, Espoon Kaupunginteatteri 2006)
  • Sami Keski-Vähälä: Suuri sinivalkoinen juoksija (Tampereen Työväen Teatteri 2007)
  • Jukka Heinänen: Maailman paras - eli virtuaali ja kyborgit kehittyneessä kapitalismissa. Circus Maximus (Kiasma -teatteri 2007)
  • Martin McDonagh: Tyynymies/The Pillowman (Tampereen Työväen Teatteri 2009)
  • Maria Kyllönen ja työryhmä: Fragmentierungskunstwerk (Circus Maximus, Betania-sali 2009)
  • Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä: Päällystakki (Tampereen Teatteri 2010)
  • Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä: Euroopan taivaan alla (Tampereen Teatteri 2011)
  • Hannu Salama/työryhmä: Näkijä/tekijä (Tampereen yliopisto, CMT, Teatterimonttu 2012)
  • Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähälä: Jatkuvaa kasvua (Tampereen Teatteri 2014)
  • Suomalainen “pressi” Klubi. (TTT-Klubi, Näty 2015)(vuoden julkaisu 2015: Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Tampereen yliopisto)
  • Alfred Jarry: Kuningas Ubu (NÄTY 2017)
  • Miika Nousiainen/Mikko Kanninen: Juurihoito (Tampereen teatteri 2018)
  • Jan Neumann: Peruskiviä (NÄTY 2018)

Näyttelijänä televisiossa, radiossa ja elokuvissa

  • Elämän suola, ohjaus Jarmo Lampela (TV2 1997)
  • Teppo Räisänen: Etsivä., ohjaus Kristiina Repo (Lyhytelokuva 14 min. TV2 1998)
  • Aleksi Bardy: Maalaispoika, ohjaus Jukka Mäkinen (Lyhytelokuva 12 min. TV2 1998)
  • Arvokkaasti!, ohjaus Kristiina Repo (TV2 1999)
  • Kultakuume.com, ohjaus Saara Saarela (Moskito/Nelonen 2000)
  • Arlander: Maailman ääri -missä kivi puhuu., ohjaus Annette Arlander (Radioteatteri 2000)
  • Conrad/Viljanen/Seppälä: Hulluuden sydän, ohjaus Mikko Kanninen (Radioteatteri 2001)
  • Kotikatu , ohjaus Misa Nirhamo (Yle1 2001)
  • Paholaisen tytär, ohjaus Minna Virtanen (Jarowski Drama/MTV3 2001)
  • Seremoniamestari: Pysähtyy & kysyy. Musiikkivideo. (Spinefarm 2001)
  • Mental Sport, ohjaus Tero Kinnunen. Elokuva 32 min. (Yle1 2002)
  • George Orwell/Mikko Viljanen: Eläköön tuonenkielo!, ohjaus Mikko Kanninen. (Radioteatteri 2002)

Ohjaajana televisiossa, radiossa ja elokuvissa

  • Conrad/Viljanen/Seppälä: Hulluuden sydän. Kuunnelma 55 min. (Yle, Radioteatteri 2001)
  • George Orwell/Mikko Viljanen: Eläköön tuonenkielo!. Kuunnelma 50 min. (Yle, Radioteatteri 2002)
  • Ari Numminen: Saari vailla rantoja. Teatterimedia dvd. (Näty/Tutkivan teatterityön keskus 2008)
  • Leea & Klaus Klemola: Kohti kylmempää. Televisioversio. Digi Beta 78 min.(Tutkivan teatterityön keskus/Yle Teema 2009)
  • Matkalla kohti kKylmempää. Tv-dokumentti Tampereen teatterin harjoituksista. Digi Beta 12 min. (Tutkivan teatterityön keskus/Yle Teema)
  • Marja Kyllönen: Äänetön osakas. Kuunnelma 47 min. (Yle, Radioteatteri 2010) (Prix Italia ehdokkuus 2011)
  • Sami Keski-Vähälä: Pompejin viimeiset päivät. Elokuva 23 min. CDP 2:35:1/Blue Ray/Digi Beta. Lucifer Sam Audiovisual productions 2010. (AVEK/Yle) (Kunniamaininta Nordic Glory -elokuvafestivaaleilla 2012)
  • Mikko Kanninen ja Ville Lähde: Pispala 2011. Kuunnelma 35 min. (Yle, Radioteatteri 2011)

Lähteet

  1. ↑ Mikko Kanninen Kanninen Elonetissä. Viitattu 30.8.2016.
  2. ↑ Teatterit ja teatterintekijät 2005, Teatterin tiedotuskeskus 2005, ISBN 952-471-629-1, sivu 277.
  3. ↑ Mikko Kanninen Kannisen kotisivu. Viitattu 30.8.2016.
  4. ↑ Teatterityön koulutusohjelman henkilöstö 30.8.2016. Tampereen yliopisto. Viitattu 30.8.2016.
  5. ↑ Lehti: Freundlich ja Kanninen Teatterikesän johtoon 05.08.2011. Savon Sanomat. Viitattu 30.8.2016.

Aiheesta muualla

Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mikko_Kanninen&oldid=18584617”