Ero sivun ”Mikrotubulus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p Vaihdettu sivistyssanoja suomenkieliseksi silloin, kuin kotoperäistä vastinetta käytetään selvästi enemmän.
 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Complete neuron cell diagram numbered large numbers.svg|220px|right|thumb|Mikrotubulukset hermosolun aksonissa. Solun runko punaisella värillä, alhaalla oikealla ympyrässä: 16. Aksoni, 20. Mikrotubulukset ]]
[[Tiedosto:Complete neuron cell diagram numbered large numbers.svg|220px|right|thumb|Mikrotubulukset hermosolun viejähaarakkeessa. Solun runko punaisella värillä, alhaalla oikealla ympyrässä: 16. Viejähaarake, 20. Mikrotubulukset ]]
'''Mikrotubulukset''' eli '''mikroputket''' muodostavat mikro- eli [[aktiinifilamentti]]en ja [[välikokoinen säie|välikokoisten säikeiden]] kanssa [[solun tukiranka|solun tukirangan]]. Niiden läpimitta on noin 24 nm ja ne muodostuvat yhteenliittyneistä α- ja β-tubuliinidimeereistä jotka ovat proteiineja. Mikrotubulus on polaarinen molekyyli, joka kasvaa vain plus-päästään. Sen miinuspää kiinnittyy mikrotubuluksia organisoivaan keskukseen ({{k-en|Microtubule organizing center}}, MTOC) gammatubuliinien välityksellä. MTOC toimii eläinsolussa [[sentrosomi]]na. Mikrotubulukset ovat erittäin epästabiileja, mikä mahdollistaa niiden muodostaman verkoston nopean uudelleenorganisoinnin [[solu]]n sisällä. Useat mikrotubuluksiin liittyvät proteiinit voivat myös joko vahvistaa tai heikentää tubuluksen vakautta.
'''Mikrotubulukset''' eli '''mikroputket''' muodostavat mikro- eli [[aktiinifilamentti]]en ja [[välikokoinen säie|välikokoisten säikeiden]] kanssa [[solun tukiranka|solun tukirangan]]. Niiden läpimitta on noin 24 nm ja ne muodostuvat yhteenliittyneistä α- ja β-tubuliinidimeereistä jotka ovat proteiineja. Mikrotubulus on polaarinen molekyyli, joka kasvaa vain plus-päästään. Sen miinuspää kiinnittyy mikrotubuluksia organisoivaan keskukseen ({{k-en|Microtubule organizing center}}, MTOC) gammatubuliinien välityksellä. MTOC toimii eläinsolussa [[sentrosomi]]na. Mikrotubulukset ovat erittäin epästabiileja, mikä mahdollistaa niiden muodostaman verkoston nopean uudelleenorganisoinnin [[solu]]n sisällä. Useat mikrotubuluksiin liittyvät proteiinit voivat myös joko vahvistaa tai heikentää putken vakautta.


Mikrotubuluksilla on useita merkittäviä tehtäviä. [[Mitoosi]]ssa ja [[meioosi]]ssa kromosomit jaetaan tytärsoluihin mikrotubulusten ja niihin liittyvien moottoriproteiinien avulla. Nillä on tärkeä tehtävä myös [[solunjakautuminen|solunjakautumisessa]]. Mikrotubulusten ja niihin liittyvien moottoriproteiinien muita tehtäviä soluissa ovat muun muassa kalvorakkuloiden kuljetus [[solulimakalvosto]]n ja [[Golgin laite|Golgin laitteen]] välillä sekä Golgin laitteen jälleenmuodostus solun jakautumisen jälkeen. Lisäksi mikrotubulukset osallistuvat [[sentrioli]]en ja [[värekarva|värekarvojen]] muodostukseen. Värekarvan liikkeet perustuvat mikrotubulusten liukumiseen toisiinsa nähden eri puolilla värekarvaa.
Mikrotubuluksilla on useita merkittäviä tehtäviä. [[Mitoosi]]ssa ja [[meioosi]]ssa kromosomit jaetaan tytärsoluihin mikrotubulusten ja niihin liittyvien moottoriproteiinien avulla. Nillä on tärkeä tehtävä myös [[solunjakautuminen|solunjakautumisessa]]. Mikrotubulusten ja niihin liittyvien moottoriproteiinien muita tehtäviä soluissa ovat muun muassa kalvorakkuloiden kuljetus [[solulimakalvosto]]n ja [[Golgin laite|Golgin laitteen]] välillä sekä Golgin laitteen jälleenmuodostus solun jakautumisen jälkeen. Lisäksi mikrotubulukset osallistuvat [[Keskusjyvänen|keskusjyvästen]] ja [[värekarva|värekarvojen]] muodostukseen. Värekarvan liikkeet perustuvat mikrotubulusten liukumiseen toisiinsa nähden eri puolilla värekarvaa.


Hermosolujen [[aksoni|viejähaarakkeiden]] kasvaessa niiden tukirangan mikrotubulusten rakentumista edistävät ja niiden toimintaa suojaavat [[tau (proteiini)|tau-proteiinit]].
Hermosolujen [[aksoni|viejähaarakkeiden]] kasvaessa niiden tukirangan mikrotubulusten rakentumista edistävät ja niiden toimintaa suojaavat [[tau (proteiini)|tau-proteiinit]].

Nykyinen versio 21. marraskuuta 2019 kello 12.15

Mikrotubulukset hermosolun viejähaarakkeessa. Solun runko punaisella värillä, alhaalla oikealla ympyrässä: 16. Viejähaarake, 20. Mikrotubulukset

Mikrotubulukset eli mikroputket muodostavat mikro- eli aktiinifilamenttien ja välikokoisten säikeiden kanssa solun tukirangan. Niiden läpimitta on noin 24 nm ja ne muodostuvat yhteenliittyneistä α- ja β-tubuliinidimeereistä jotka ovat proteiineja. Mikrotubulus on polaarinen molekyyli, joka kasvaa vain plus-päästään. Sen miinuspää kiinnittyy mikrotubuluksia organisoivaan keskukseen (engl. Microtubule organizing center, MTOC) gammatubuliinien välityksellä. MTOC toimii eläinsolussa sentrosomina. Mikrotubulukset ovat erittäin epästabiileja, mikä mahdollistaa niiden muodostaman verkoston nopean uudelleenorganisoinnin solun sisällä. Useat mikrotubuluksiin liittyvät proteiinit voivat myös joko vahvistaa tai heikentää putken vakautta.

Mikrotubuluksilla on useita merkittäviä tehtäviä. Mitoosissa ja meioosissa kromosomit jaetaan tytärsoluihin mikrotubulusten ja niihin liittyvien moottoriproteiinien avulla. Nillä on tärkeä tehtävä myös solunjakautumisessa. Mikrotubulusten ja niihin liittyvien moottoriproteiinien muita tehtäviä soluissa ovat muun muassa kalvorakkuloiden kuljetus solulimakalvoston ja Golgin laitteen välillä sekä Golgin laitteen jälleenmuodostus solun jakautumisen jälkeen. Lisäksi mikrotubulukset osallistuvat keskusjyvästen ja värekarvojen muodostukseen. Värekarvan liikkeet perustuvat mikrotubulusten liukumiseen toisiinsa nähden eri puolilla värekarvaa.

Hermosolujen viejähaarakkeiden kasvaessa niiden tukirangan mikrotubulusten rakentumista edistävät ja niiden toimintaa suojaavat tau-proteiinit.

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikrotubulus.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.