Ero sivun ”Paavo Aho” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Lähteet: lk |
Veripelto ei jäänyt varsinaiseksi hautapaikaksi vaan valkoiset teloitetut vietiin muutamaa viikkoa myöhemmin kotipaikkakunnilleen, punaiset puolestaan haudattiin vuonna 1921 uudestaan kasarmin lähistölle joukkohautaan |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Paavo Aho kirjoittautui ylioppilastutkinnon jälkeen opiskelijaksi Helsingin yliopistoon, mutta isänsä kuoltua joutui jättämään opiskelut ja siirtyi työelämään. Hän aloitti tamperelaisen ''[[Aamulehti|Aamulehden]]'' toimitusharjoittelijana, mutta siirtyi 1912 [[Haminan lehti|''Haminan Lehteen'']] ja 1918 [[Kouvolan Sanomat|''Kouvolan Sanomiin'']]. Hän oli perustamassa syksyllä 1917 [[suojeluskunta]]a [[Hamina]]an ja valittiin sen päälliköksi.<ref name="Heantkaik" /> |
Paavo Aho kirjoittautui ylioppilastutkinnon jälkeen opiskelijaksi Helsingin yliopistoon, mutta isänsä kuoltua joutui jättämään opiskelut ja siirtyi työelämään. Hän aloitti tamperelaisen ''[[Aamulehti|Aamulehden]]'' toimitusharjoittelijana, mutta siirtyi 1912 [[Haminan lehti|''Haminan Lehteen'']] ja 1918 [[Kouvolan Sanomat|''Kouvolan Sanomiin'']]. Hän oli perustamassa syksyllä 1917 [[suojeluskunta]]a [[Hamina]]an ja valittiin sen päälliköksi.<ref name="Heantkaik" /> |
||
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]] punaiset vangitsivat Ahon [[Kotka (kaupunki)|Kotkassa]] 29. maaliskuuta 1918. Hän menetti henkensä [[Kouvolan ja Korian joukkomurhat|Kouvolan ja Korian joukkomurhissa]], joissa surmattiin vuonna 1918 valkoisia enemmän kuin millään muulla paikkakunnalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/31/tutkija-kumosi-perimatiedon-kouvolan-veripeltojen-kidutuksista | Nimeke = Tutkija kumosi perimätiedon Kouvolan Veripeltojen kidutuksista | Julkaisija = [[YLE]] | Viitattu = 2.11.2019 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arponen, Antti O. | Nimeke =Olympiakisat Ateenasta Atlantaan | Vuosi =1996 | Sivu = 58 | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 9510210722 }}</ref> |
|||
Aho kuoli [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]] 1918.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arponen, Antti O. | Nimeke =Olympiakisat Ateenasta Atlantaan | Vuosi =1996 | Sivu = 58 | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 9510210722 }}</ref> |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 2. marraskuuta 2019 kello 06.22
Paavo Aho alk. Golovatscheff (22. joulukuuta 1891 Helsinki – 19. huhtikuuta 1918 Kouvola) oli suomalainen yleisurheilija.
Aho sijoittui vuoden 1912 olympialaisissa kuudenneksi kuulantyönnön kahden käden yhteistuloskilpailussa tuloksella 23,30 (12,72 + 10,58) ja kymmenenneksi tavallisessa kuulantyönnössä tuloksella 12,40.[1][2]
Aho oli juoksemassa Suomen ennätystä 4 x 100 metrillä kesällä 1908 Tampereen SLU:n joukkueessa ja Tampereen Pyrinnössä seuraavana vuonna. Aho saavutti kaikki SM-mitalinsa Tampereen Pyrinnössä. Hän oli voittamassa jo 17-vuotiaana vuonna 1909 4 x 100 metrin juoksun ensimmäistä Suomen mestaruutta. Aho sai molempien käsien kuulantyönnön yhteistuloksissa kultaa 1911, hopeaa 1910 ja 1912. Antiikin kiekonheitosta tuli SM-pronssia 1911 ja 1912. Balttilaisissa kisoissa Malmössä 1914 Aho sijoittui kuulantyönnössä toiseksi.[3]
Paavo Aho kirjoittautui ylioppilastutkinnon jälkeen opiskelijaksi Helsingin yliopistoon, mutta isänsä kuoltua joutui jättämään opiskelut ja siirtyi työelämään. Hän aloitti tamperelaisen Aamulehden toimitusharjoittelijana, mutta siirtyi 1912 Haminan Lehteen ja 1918 Kouvolan Sanomiin. Hän oli perustamassa syksyllä 1917 suojeluskuntaa Haminaan ja valittiin sen päälliköksi.[3]
Suomen sisällissodassa punaiset vangitsivat Ahon Kotkassa 29. maaliskuuta 1918. Hän menetti henkensä Kouvolan ja Korian joukkomurhissa, joissa surmattiin vuonna 1918 valkoisia enemmän kuin millään muulla paikkakunnalla.[4][5]
Lähteet
- Turunen, Mirja: Veripellot: Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918. Atena Kustannus Oy, 2005. ISBN 951-796-38-23.
- Arponen, Antti O.; Kasila, Markku; Peltola Veli-Matti: He antoivat kaikkensa - Viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat. Auditorium, 2014. ISBN 978-952-7043-03-5.
Viitteet
- ↑ Paavo Aho sports-reference.com. Viitattu 24.9.2010. (englanniksi)
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 19. Otava, 1970.
- ↑ a b He antoivat kaikkensa s.37-38
- ↑ Tutkija kumosi perimätiedon Kouvolan Veripeltojen kidutuksista YLE. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 58. WSOY, 1996. ISBN 9510210722.