Ero sivun ”Totaalikieltäytyminen Suomessa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Sisältö päivitetty
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 100 muokkausta
Kumottu muokkaus 18399690, jonka teki 85.76.77.47 (keskustelu)
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 1: Rivi 1:
{{Päivitettävä|Poikkeuslaki kumoutui 1.4.2019}}
{{Päivitettävä|Poikkeuslaki kumoutui 1.4.2019}}
'''Totaalikieltäytyminen''' tarkoittaa sitä, että [[Asevelvollisuus Suomessa|asevelvollinen]] kieltäytyy suorittamasta sekä [[Varusmiespalvelus Suomessa|varusmies]]- että [[Siviilipalvelus Suomessa|siviilipalvelusta]]. Totaalikieltäytymisestä on yleensä tuomittu [[Suomi|Suomessa]] enintään 3482 vuorokaudeksi ehdottomaan [[vankeus]]rangaistukseen.
'''Totaalikieltäytyminen''' tarkoittaa sitä, että [[Asevelvollisuus Suomessa|asevelvollinen]] kieltäytyy suorittamasta sekä [[Varusmiespalvelus Suomessa|varusmies]]- että [[Siviilipalvelus Suomessa|siviilipalvelusta]]. Totaalikieltäytymisestä on yleensä tuomittu [[Suomi|Suomessa]] enintään 173 vuorokaudeksi ehdottomaan [[vankeus]]rangaistukseen.


== Rikosnimike ja vankeusrangaistus ==
== Rikosnimike ja vankeusrangaistus ==

Versio 9. syyskuuta 2019 kello 18.01

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Poikkeuslaki kumoutui 1.4.2019

Totaalikieltäytyminen tarkoittaa sitä, että asevelvollinen kieltäytyy suorittamasta sekä varusmies- että siviilipalvelusta. Totaalikieltäytymisestä on yleensä tuomittu Suomessa enintään 173 vuorokaudeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Rikosnimike ja vankeusrangaistus

Totaalikieltäytyjät, jotka kieltäytyvät suoraan varusmiespalveluksesta, tuomitaan rikosnimikkeellä asevelvollisuudesta kieltäytyminen, kun siviilipalvelukseen hakeneet ja siitä kieltäytyvät tuomitaan siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Ehdottoman vankeusrangaistuksen pituus on kummassakin tapauksessa sama: puolet jäljellä olevasta siviilipalvelusajaksi muutetusta palvelusajasta.

Totaalikieltäytymisestä langetetun vankeusrangaistuksen kokonaan suorittaminen[1] merkitsee käytännössä myös siviilipalveluksen suorittamista, sillä totaalikieltäytyjä vapautetaan vapautumisen yhteydessä asepalveluksesta rauhan aikana. Totaalikieltäytymisestä ei seuraa rikosrekisterimerkintää[2][3] siviilipalveluksen ja siitä kieltäytymisen vakaumuksellisen luonteen vuoksi.[4] Aseistakieltäytyjäliiton mukaan sen sijaan Supo saattaa tehdä siitä merkinnän omiin rekistereihinsä, josta saattaa olla haittaa hakiessa työpaikkaa, jossa vaaditaan luotettavuuslausunto.[5] Muista vankeusrangaistuksista poiketen totaalikieltäytymisestä langetettu vankeusrangaistus kärsitään niin sanotusti päivästä päivään, eli yleinen ensikertalaista koskeva 1/2-sääntö ei päde. Myöskään muut vankila-aikaa lyhentävät poikkeussäännöt eivät ole voimassa. Vankeusrangaistus on kuitenkin mahdollista muuttaa ehdonalaiseksi rangaistusajan loppupäässä, jolloin tuomittu kärsii ehdonalaisen Siviilipalveluskeskuksessa. Toisinaan totaalikieltäytyjiä on myös armahdettu.

Totaalikieltäytyjät sijoitetaan yleensä avovankilaan, josta käsin työnteko ja opiskelu ovat helpommin järjestettävissä. Vuodesta 2011 lähtien totaalikieltäytyjien tuomitseminen valvontarangaistukseen, eli elektronisesti valvottuun kotiarestiin, on myös ollut mahdollista.[6]

Vapauttaminen syrjinnän perusteella

Aiemmin totaalikieltäytyjille määrättiin vankeusrangaistuksia, mutta viime aikoina käytäntö on muuttunut[7].

2018 helmikuussa Helsingin hovioikeus hylkäsi ensimmäistä kertaa totaalikieltäytyjän syytteen[7]. Hovioikeus katsoi, että totaalikieltäytymisestä tuomitseminen on perustuslain mukaan syrjivää kohtelua verrattuna Jehovan todistajien vapauttamiseen asevelvollisuudesta[7]. Korkein oikeus päätti olla ottamatta hovioikeuden ratkaisua käsittelyynsä, joten se jäi voimaan[7].

Tämän jälkeen totaalikieltäytyjien määrä kasvoi voimakkaasti[7]. 2018 lähtien tuomioistuimet ovat vapauttaneet useita totaalikieltäytyjiä[7].

Kuitenkin siinä tapauksessa, että totaalikieltäytyjä ei saa vankeustuomiota, lain mukaan hänet on määrättävä uudelleen palvelukseen[7]. Silloin hän voi joko suorittaa siviilipalveluksen tai kieltäytyä palveluksesta uudestaan[7]. Uudesta kieltäytymisestä seuraa toinen rikosilmoitus[7]. Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan ketään ei saa syyttää tai rangaista kahdesti samassa asiassa (ne bis in idem)[7]. Sen vuoksi prosessin oletetaan päättyvän tähän[7]. Siten vuoden 2019 alussa totaalikieltäytyjiä ei todennäköisesti tuomita oikeudessa vankeuteen [7].

Hallitus esitti vapautuslain kumoamista eduskunnalle annetussa lakiehdotuksessa HE 139/2018.[8] Laki vapautuslain kumoamisesta astui voimaan 1. huhtikuuta 2019.[9]

Totaalikieltäytyjien määrä ja motiivit

Aseistakieltäytyjäliiton mukaan vuosina 1999–2006 totaalikieltäytyjiä on ollut vuosittain noin 40–80.[10] Viime aikoina kieltäytyjiä on ollut muutamia kymmeniä vuodessa.[11] Totaalikieltäytyjien motiivit teoilleen vaihtelevat. Heidät voidaan jakaa karkeasti kahteen pääryhmään: koko asevelvollisuutta vastustaviin ja siviilipalveluksen epäkohtia vastustaviin.[12]

Tunnettuja totaalikieltäytyjiä ovat olleet muun muassa rap-muusikot Iso H ja Solonen sekä jyväskyläläinen aseistakieltäytyjä Jussi Hermaja[13]. Suomen ensimmäinen totaalikieltäytyjä oli Tauno Tapanainen, joka vuoden 1931 asevelvollisuuslain voimaantultua kieltäytyi kaikesta palvelusta ainoana tuolloin vankilassa olleena aseistakieltäytyjänä.[14]

Totaalikieltäytyjien ja rangaistusmuotojen määrät
Vuosi Vankila Valvontarangaistus Yhteensä
2000[15] 56 - 56
2001[15] 45 - 45
2002[15] 72 - 72
2003[15] 55 - 55
2004[15] 55 - 55
2005[15] 60 - 60
2006[15] 53 - 53
2007[15] 39 - 39
2008[15] 38 - 38
2009[15] 22 - 22
2010[15] 24 - 24
2011[15] 20 - 20
2012[15] 6 6 12
2013[15] 14 29 43
2017[16] 3 30 33
2018[17] ? ? 47
2019[17] ? ? 34 (Tilanne maaliskuu/2019)

Arvostelua vankeusrangaistusta kohtaan

Aiemman siviilipalveluslain ollessa voimassa Amnesty International piti vuodesta 1999 lähtien suomalaisia siviilipalveluksesta kieltäytyneitä totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina ja vaati heidän vapauttamistaan. Järjestö pitää myös uutta, vuonna 2008 voimaan tullutta siviilipalveluslakia rangaistuksenluontoisena ja syrjivänä, ja siten siviilipalveluksesta kieltäytyviä mielipidevankeina.[18]

YK:n ihmisoikeuskomitea on toistuvasti kritisoinut Suomen siviilipalveluksen kestoa suhteessa asepalvelukseen. Erityisesti se "suosittelee, että Suomi takaa Jehovan todistajille annetun erivapauden asevelvollisuudesta myös muille aseistakieltäytyjien ryhmille."[19]

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu antoi huomautuksen seurantaraportissaan maaliskuussa 2006 arvostellen Suomen aseistakieltäytymislainsäädäntöä. Hän kiinnitti myös huomiota seikkaan, että edellisen raportin (syyskuu 2001) jälkeen edistystä ei ole tapahtunut.[20]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja K.J. Lång: 1994/09 Siviilipalveluksesta annetun lain nojalla tuomitun rangaistuksen täytäntöönpano 12.4.2006. Rikosseuraamusvirasto. Viitattu 19.3.2009.
  2. ↑ Siviilipalveluslaki 81 § Siviilipalveluksesta kieltäytymistä ja siviilipalvelusrikosta koskevat erityissäännökset Finlex palvelussa.
  3. ↑ Asevelvollisuuslaki 118 § Asevelvollisuudesta kieltäytyminen FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö.
  4. ↑ HE 140/2007 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle siviilipalveluslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi s. 77, Eduskunta.fi
  5. ↑ Perustietoa totaalikieltäytymisestä (verkkosivu) Aseistakieltäytyjäliitto. Viitattu 25.8.2006.
  6. ↑ Valvontarangaistus (verkkosivu) Aseistakieltäytyjäliitto. Viitattu 11.8.2014.
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l Oikeuden kertaalleen vapauttamia totaalikieltäytyjiä määrätään uudelleen siviilipalvelukseen – ”Tämä on farssi”, sanoo prosessioikeuden professori Helsingin Sanomat. 14.2.2019. Viitattu 24.2.2019. (Maksullinen artikkeli)
  8. ↑ Hallituksen esitysHE1392018 vp Eduskunta Viitattu 27.2.2019
  9. ↑ Laki 330/2019 Finlex Viitattu 17.6.2019
  10. ↑ Totaalikieltäytyminen (verkkosivu) Aseistakieltäytyjäliitto. Viitattu 17.3.2009.
  11. ↑ Totaalikieltäytyminen (verkkosivu) Aseistakieltäytyjäliitto. Viitattu 11.8.2014.
  12. ↑ Mielipidevangin opas (verkkosivu) Aseistakieltäytyjäliitto. Viitattu 11.8.2014.
  13. ↑ Tapaus Hermaja (verkkosivu) Aseistakieltaytyjaliitto / Forum voor Vredesactie / Friends of the Earth, Flanders & Brussel. Viitattu 19.3.2009.
  14. ↑ Brock, Peter & Socknat, Thomas P. (toim.): Challenge to Mars: Pacifism from 1918 to 1945, s. 48, 50. Toronto: University of Toronto Press, 1999. ISBN 978-080-20437-1-9. Teoksen verkkoversio.
  15. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Totaalikieltäytyjä sai valvontapannan nilkkaansa Iltalehti 8.5.2014.[vanhentunut linkki]
  16. ↑ Pauliina Karjalainen: Suomessa mielipidevanki suorittaa tuomionsa jalkapannassa – Totaalikieltäytyjä Janne: ”Onko tarkoitus, että luovun mielipiteistäni?” Seura. 11.3.2018. Viitattu 14.3.2018.
  17. ↑ a b Uutissuomalainen: Totaalikieltäytyjien määrä kasvanut voimakkaasti – syynä välitila lainsäädännössä Is.fi. 15.3.2019. Viitattu 17.6.2019.
  18. ↑ Maakohtainen raportti 2012 Amnesty Internation. Viitattu 11.8.2014.
  19. ↑ YK:n ihmisoikeuskomitean loppupäätelmä (tiivistelmä) 25.7.2013. Ulkoministeriö. Viitattu 20.8.2014.
  20. ↑ Lehdistötiedote 30.3.2006 12.4.2006. Aseistakieltäytyjäliitto. Viitattu 19.3.2009.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Totaalikieltäytyminen_Suomessa&oldid=18400002”