Ero sivun ”Aiskhylos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Lisätty linkkejä
Rivi 38: Rivi 38:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Aeschylus|Aiskhylos}}
{{Commonscat-rivi|Aeschylus|Aiskhylos}}
* Vapaasti ladattavia Aiskhyloksen e-kirjoja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Aiskhylos Projekti Lönnrotilta] ja [https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a2825 Project Gutenbergilta]


[[Luokka:Antiikin kreikkalaiset näytelmäkirjailijat]]
[[Luokka:Antiikin kreikkalaiset näytelmäkirjailijat]]

Versio 8. maaliskuuta 2019 kello 21.27

Aiskhylos.

Aiskhylos (m.kreik. Αἰσχύλος; n. 525456 eaa.) oli antiikin kreikkalainen näytelmäkirjailija. Hän oli attikalaisen murhenäytelmän eli kreikkalaisen tragedian varsinainen luoja.

Elämä

Aiskhylos oli kotoisin Ateenasta. Hän osallistui Marathonin ja Salamiin taisteluihin persialaissotien aikaan. Hän voitti ensimmäisen kerran Ateenan näytelmäkilpailut vuonna 484 eaa. Paitsi että hän kirjoitti elinaikanaan noin 90 näytelmää, hän myös sävelsi useimpien näytelmiensä musiikin, ohjasi, toimi koreografina ja nuorena jopa näytteli. Useissa Aiskhyloksen teksteissä ylistetään Ateenan kaupunkia ja sen demokraattista oikeusjärjestystä. Historiallisuus, tarunomaisuus ja kunnioitus jumalia kohtaan välittyvät vahvasti hänen kirjoituksissaan.

Perimätiedon mukaan Aiskhylos kuoli varsin merkillisellä tavalla, nimittäin kotka pudotti hänen päähänsä kilpikonnan. Kotka nähtävästi luuli kirjailijan kaljua päätä kiveksi ja halusi saada kilpikonnan rikki. Tarinan mukaan muuan oraakkeli olisi vuotta aiemmin ennustanut, että Aiskhylos saisi surmansa ilmasta tulevasta iskusta.

Näytelmät

Aiskhyloksen säilyneiden tragedioiden vuoden 1552 laitoksen kantilehti.

Aiskhyloksen tragedioille on tyypillistä toiminnan ja henkilöiden suoraviivaisuus sekä voimakas uskonnollinen tunne. Hän lisäsi tragediaan toisen näyttelijän aikaisemman yhden näyttelijän ja kuoron lisäksi. Tämä mahdollisti dialogin käyttämisen näytelmissä. Aiskhyloksen 90 näytelmästä on säilynyt kokonaisena seitsemän:

Aiskhyloksen Oresteia on ainoa antiikin näytelmätrilogia, joka on säilynyt kokonaisena. Se on suomennettu kahdesti, Elina Vaaran suomennoksena 1961 ja Kirsti Simonsuuren suomennoksena vuonna 2003.

Kirjallisuutta

Suomennetut teokset

  • Aiskhylos: Oresteia. Agamemnon; Hautauhrintuojat; Eumenidit. Suomentanut Elina Vaara, johdannon kirjoittanut Edwin Linkomies. Porvoo : Helsinki: WSOY, 1961.
  • Aiskhylos: Neljä tragediaa: Persialaiset: Seitsemän Teebaa vastaan: Turvananojat: Kahlehdittu Prometheus. (Persai; Hepta epi Thebas; Hiketides; Prometheus Desmotes.) Kreikan kielestä suomentanut Maarit Kaimio. Helsinki: Gaudeamus, 1975. ISBN 951-662-161-9.
  • Aiskhylos: Oresteia. Agamemnon; Haudalla uhraajat; Raivottaret. Suomennos, selitykset ja jälkisanat: Kirsti Simonsuuri. Olympos-sarja. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2682-X.

Muuta kirjallisuutta

  • Hogan, James C.: A Commentary on The Complete Greek Tragedies. Aeschylus. University of Chicago Press, 1984. ISBN 0226348431.
  • Kennedy, Rebecca Futo: Brill's Companion to the Reception of Aeschylus. Brill's companions to classical reception 11. Brill, 2017. ISBN 9004348824.

Aiheesta muualla