Ero sivun ”Mongolian kansantasavalta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 58: | Rivi 58: | ||
==1930-luku ja toinen maailmansota== |
==1930-luku ja toinen maailmansota== |
||
12. maaliskuuta 1936 allekirjoitti Mongolia Neuvostoliiton kanssa puolustussopimuksen. Tällöin Neuvostoliiton johtaja [[Josif Stalin]] kehotti [[Kiinan kommunistinen puolue|Kiinan kommunistista puoluetta]] muodostamaan [[Guomindang]]in kanssa yhteisrintaman Japanin vastaisen taistelun tehostamiseksi. Nämä kiinalaiset puolueet |
12. maaliskuuta 1936 allekirjoitti Mongolia Neuvostoliiton kanssa puolustussopimuksen. Tällöin Neuvostoliiton johtaja [[Josif Stalin]] kehotti [[Kiinan kommunistinen puolue|Kiinan kommunistista puoluetta]] muodostamaan [[Guomindang]]in kanssa yhteisrintaman Japanin vastaisen taistelun tehostamiseksi. Nämä kiinalaiset puolueet olivat joutuneet välirikkoon vuonna [[1927]] sotien keskenäänkin. Mongolia pysyi kuitenkin tämän kiistan ulkopuolella. |
||
Vuonna [[1939]] Japanin 1930-luvulla miehittämä ns. [[Mantšukuo]]n protektoraatti hyökkäsi Mongolian kansantasavaltaa vastaan. Tämä johti sotatoimiin [[Halhin-Golin taistelut|Halhin-Golissa]]. Japanin eteneminen pysäytettiin. Tämä johti laajempiin sotatoimiin mongolialais-neuvostoliittolaisten ja Japanin [[Guandong-armeija|Kwantungin armeija]]n välillä. |
Vuonna [[1939]] Japanin 1930-luvulla miehittämä ns. [[Mantšukuo]]n protektoraatti hyökkäsi Mongolian kansantasavaltaa vastaan. Tämä johti sotatoimiin [[Halhin-Golin taistelut|Halhin-Golissa]]. Japanin eteneminen pysäytettiin. Tämä johti laajempiin sotatoimiin mongolialais-neuvostoliittolaisten ja Japanin [[Guandong-armeija|Kwantungin armeija]]n välillä. |
||
Versio 6. helmikuuta 2019 kello 00.47
| Mongolian kansantasavalta Бүгд Найрамдах Монгол Ард Улс Bügd Nairamdakh Mongol Ard Uls  |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | kansandemokratia | ||
| osa | Neuvostoliiton sateliittivaltio vuoteen 1946 | ||
| Mongolian valtiollinen presidentti |
Navaandorjiin Jadambaa (1924) Punsalmaagiin Ochirbat (1990–1992) |
||
| Pääministeri |
Balingiin Tserendorj (1923–1924) Dashiin Byambasüren (1990–1992 ) |
||
| Pääkaupunki | Ulaanbaatar | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 1 564 116 km² | ||
| Väkiluku | 2 318 000 | ||
| – väestötiheys | 1 / km² | ||
| Uskonnot | buddhalaisuus,mongolialainen šamanismi, kristinusko, islam | ||
| Historia | |||
| – Perustettu | 26. marraskuuta, 1924 | ||
| – kommunistihallinnon kaatuminen | 13. helmikuuta, 1992 | ||
| Viralliset kielet | mongolia | ||
| Valuutta | Mongolian tugrik | ||
| Tunnuslause | Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen | ||
| Kansallislaulu | Bügd Nairamdah Mongol | ||
| Edeltäjä(t) |
 Kiinan tasavalta |
||
| Seuraaja(t) |
 Mongolia |
||
.svg)
.png)
Mongolian kansantasavalta (Бүгд Найрамдах Монгол Ард Улс - Bügd Nairamdakh Mongol Ard Uls) oli 26. marraskuuta 1924 - 13. helmikuuta 1992 toiminut aasialainen kommunistinen valtio, joka kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Mongolian kansantasavalta ei koskaan ollut osa Neuvostoliittoa.
Tausta
Sen syntyä edelsi vaihe, jossa syntyi Venäjän keisarikunnan tuella Ulko-Mongolia, joka itsenäistyi Kiinan keisarikunnan luhistuessa vuonna 1911. Maata johti ensin kuningas ja sittemmin Vallankumouksellinen kansanpuolue. Koska Mongolia taloudellisesti oli varsin kehittymätön, ei sitä johtavaa työväenpuoluetta voitu materialistisen yhteiskuntateorian perusteella kutsua kommunistiseksi. Vuonna 1919 kiinalaisen Duan Qiruin yksityisarmeijan komentaja Xu Shuzhengin joukot valtasi Mongolian pääkaupungin, mutta vain hetkeksi. Vuoden 1920 lopulta vuoden 1921 alkupuolelle venäläisten valkoisten joukkojen kenraaliluutnantti Roman von Ungern-Sternberg miehitti Mongolian pääkaupungin jouduttuaan bolsevikkien vastaisessa taistelussa häviölle Siperiassa. Bolsevikit varustivat mongolialaisen armeijan, joka vuoteen 1924 mennessä vapautti Mongolian ulkopuolisista valloittajista.
1930-luku ja toinen maailmansota
12. maaliskuuta 1936 allekirjoitti Mongolia Neuvostoliiton kanssa puolustussopimuksen. Tällöin Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin kehotti Kiinan kommunistista puoluetta muodostamaan Guomindangin kanssa yhteisrintaman Japanin vastaisen taistelun tehostamiseksi. Nämä kiinalaiset puolueet olivat joutuneet välirikkoon vuonna 1927 sotien keskenäänkin. Mongolia pysyi kuitenkin tämän kiistan ulkopuolella.
Vuonna 1939 Japanin 1930-luvulla miehittämä ns. Mantšukuon protektoraatti hyökkäsi Mongolian kansantasavaltaa vastaan. Tämä johti sotatoimiin Halhin-Golissa. Japanin eteneminen pysäytettiin. Tämä johti laajempiin sotatoimiin mongolialais-neuvostoliittolaisten ja Japanin Kwantungin armeijan välillä.
Neuvostoliitto takasi Mongolian kansantasavallan turvallisuuden Japanin uhalta toisessa maailmansodassa. Vuodesta 1939 vuoteen 1952 Mongoliaa johti stalinistista politiikkaa harjoittanut marsalkka Horloogijn Tšoibalsan. Syksyllä 1945 Neuvostoliiton joukot vapauttivat myös loput Mongoliasta Japanin miehityksestä. Vapautettu alue päätti kansanäänestyksessä liittyä Mongolian kansantasavaltaan. Sekä Kiinan tasavalta että Kiinan kansantasavalta tunnustivat Mongolian itsenäisyyden sodan jälkeen. [1]
Neuvostoliiton etupiirissä vuoteen 1990
Kiinan ja Neuvostoliiton ajautuessa riitoihin 1958 Mongolia tuki Neuvostoliittoa ja sinne sijoitettiin Neuvostoliiton sotilastukikohtia. Mongolia liittyi YK:hon vuonna 1961.
Vuonna 1990, jolloin Mongoliaa taloudellisesti tukeneen Neuvostoliiton talous alkoi luhistua, Mongolian kommunistinen puolue salli muut puolueet. Vuoden 1992 perustuslaki muutti kansantasavallan parlamentaariseksi valtioksi.