Ero sivun ”Herbert Marcuse” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p kh |
→Aiheesta muualla: lisätty Lähde 2001 |
||
| Rivi 65: | Rivi 65: | ||
*[http://www.arsindustrialis.org/Members/bstiegler/bsesp/scs/view Bernard Stiegler, "Spirit, Capitalism, and Superego"] {{en}} |
*[http://www.arsindustrialis.org/Members/bstiegler/bsesp/scs/view Bernard Stiegler, "Spirit, Capitalism, and Superego"] {{en}} |
||
*Lähde, Ville: [https://www.netn.fi/node/1527 Herbert Marcuse – Kapinaguru vai hiljainen hahmo]. ''niin & näin'' 4/1998, 56–58. |
*Lähde, Ville: [https://www.netn.fi/node/1527 Herbert Marcuse – Kapinaguru vai hiljainen hahmo]. ''niin & näin'' 4/1998, 56–58. |
||
*Lähde, Ville: [https://www.netn.fi/node/2069 Herbert Marcuse – Yhteiskuntakritiikin perustaa etsimässä]. ''niin & näin'' 3/2001, 41–51. |
|||
{{DEFAULTSORT:Marcuse, Herbert}} |
{{DEFAULTSORT:Marcuse, Herbert}} |
||
Versio 26. tammikuuta 2019 kello 12.36
| Herbert Marcuse | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. heinäkuuta 1898 Berliini |
| Kuollut | 29. heinäkuuta 1979 Starnberg |
| Koulutus ja ura | |
| Koulukunta | Frankfurtin koulukunta, marxismi, kriittinen teoria |
| Tunnetut työt | Eros and Civilization, Yksiulotteinen ihminen |
| Väitöstyön ohjaaja | Martin Heidegger |
 Nimikirjoitus |
|
Herbert Marcuse (19. heinäkuuta 1898 Berliini – 29. heinäkuuta 1979 Starnberg) oli saksalais-amerikkalainen sosiologi ja filosofi, joka tunnetaan erityisesti työstä Frankfurtin koulukunnan ja kriittisen teorian piirissä.
Elämä
Marcuse opiskeli germanistiikkaa ja kirjallisuushistoriaa pääaineinaan, filosofiaa ja kansantaloustiedettä sivuaineinaan, aluksi kaksi vuotta Berliinissä, sitten kaksi vuotta Freiburg im Breisgaussa. Hän väitteli kirjallisuuden alalta tohtoriksi 1922.
1928 hänestä tuli Martin Heideggerin assistentti. Vuonna 1932 Marcuse siirtyi Frankfurt am Mainin Yhteiskuntatutkimuksen instituuttiin (Institut für Sozialforschung). Tuolloin hän tutustuu ensi kertaa Karl Marxin "taloudellis-filosofiseen käsikirjoitukseen". Marxin nuoruudentuotanto teki suuren vaikutuksen Marcusen ajatteluun. Vuonna 1932 Marcuse arvostelikin jo artikkelissaan kapitalismia ihmisolennon lopullisena kriisinä. Kapitalististen olosuhteiden vallitessa ihmisen olemus ja olemassaolo (eksistenssi) eroavat toisistaan, ihminen vieraantuu eikä voi kehittyä vapaasti.
Vuonna 1933 Marcuse siirtyi Sveitsiin ennen lopullista muuttamistaan Yhdysvaltoihin seuraavana vuonna. Yhdysvalloissa Marcuse toimi eri yliopistoissa, muun muassa San Diegossa Kaliforniassa. Samana vuonna 1965 hän otti myös vastaan ylimääräisen professuurin Berliinin Freie Universität -yliopistossa.
Marcusen pääteokset ilmestyivät hänen Yhdysvalloissa viettämänään aikana. Teoksessaan Eros and Civilization (1955) hän pyrki yhdistämään Karl Marxin ja Sigmund Freudin ajattelun. Marcusen Yksiulotteinen ihminen puolestaan sai kaikupohjaa 1960-luvun lopun opiskelijaliikkeestä. Marcuse puhui usein opiskelijoiden mielenosoituksissa ja siten häntä – vastoin omaa näkemystään – alettiin pitää "uusvasemmiston isänä". Marcusen tärkeimpiä oppilaita on Jürgen Habermas.
Historioitsija Harold Marcuse on Herbert Marcusen pojanpoika.[1]
Teoksia
- The Struggle Against Liberalism in the Totalitarian View of the State (1934)
- Reason and Revolution (1941)
- Eros and Civilization (1955)
- Soviet Marxism (1958)
- One-Dimensional Man (1964)
- Repressive Tolerance (1965)
- Negations (1968)
- An Essay on Liberation (1969)
- Counter-Revolution and Revolt (1972)
- The Aesthetic Dimension (1978)
Suomennetut teokset
- Marcuse, Herbert: Yksiulotteinen ihminen: Teollisen yhteiskunnan tarkastelua. (One-dimensional man, 1964.) Suomentanut Markku Lahtela. Helsinki: Weilin+Göös, 1969.
- Marcuse, Herbert: Ihmisen vapautuksesta. (An essay on liberation, 1969.) Suomennos ja kriittinen jälkipuhe: Markku Lahtela. Ärrä 6. Helsinki: Weilin+Göös, 1971.
- Marcuse, Herbert: Vastavallankumous ja kapina. (Counter-revolution and revolt, 1972.) Kääntänyt Matti Kosonen työryhmän avustamana. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 11. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, 1981. ISBN 951-9113-11-8.
- Adorno, Theodor W., Max Horkheimer & Herbert Marcuse: Järjen kritiikki. Suomentanut ja toimittanut Jussi Kotkavirta. Tampere: Vastapaino, 1991. ISBN 951-9066-41-1.
- Marcuse, Herbert: Taiteen ikuisuus. (Die Permanenz der Kunst: Wider eine bestimmte marxistische Aesthetik, 1977) Suom. Ville Lähde. Tampere: niin&näin, 2011. ISBN 978-952-5503-59-3.
Suomennetut tekstit
- Marcuse, Herbert: Sortava suvaitsevaisuus. (Repressive Tolerance, 1968) Suomentanut Mikko A. Niemelä. Tampere: Paatos, 2011. Teoksen verkkoversio.
Lähteet
- ↑ Marcuse.org marcuse.org. Viitattu 21.12.2009.
Aiheesta muualla
- Herbert Marcuse – Official Homepage (englanniksi)
- Biography by A. Buick (englanniksi)
- Intellectual biography and essays by Douglas Kellner (englanniksi)
- "Herbert Marcuse (on-line) Archive", marxists.org (englanniksi)
- Herbert's Hippopotamus: Marcuse and Revolution in Paradise, Google Video (englanniksi)
- Bernard Stiegler, "Spirit, Capitalism, and Superego" (englanniksi)
- Lähde, Ville: Herbert Marcuse – Kapinaguru vai hiljainen hahmo. niin & näin 4/1998, 56–58.
- Lähde, Ville: Herbert Marcuse – Yhteiskuntakritiikin perustaa etsimässä. niin & näin 3/2001, 41–51.