Sami Rinne (kuvataiteilija)

Sami Rinne (s. 1971 Vaasa) on suomalainen kuvataiteilija. Hän on opiskellut Vapaassa taidekoulussa 1990–1992 ja Kuvataideakatemiassa 1991–1997 ja on valmistunut kuvataiteen maisteriksi.

Sami Rinteen teokset ovat pääosin ekpressiivisiä. Usein niissä esiintyy ihmisfiguureja. Rinne on tehnyt myös isokokoisia abstrakteja teoksia ja muotokuvia, kuten Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Suvi Rihtniemen muotokuvan (2002). Rinne on Suomen taidegraafikoiden varsinainen jäsen.

Rinne on toiminut niin taidegraafikkona, aktiivisena taiteilijana, graafisena suunnittelijana, mainonnan konsulttina ja matkailuyrittäjänä. Valmistui kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi pääaineena taidegrafiikan painomenetelmät niin kuparikaiverruksesta litografiaan kuin serigrafiaan ja muihin valokuvapohjaisiin tekniikoihin.

Nykyisin hän jakaa aikansa taiteen tekemisen ja taidevärien valmistuksen välillä. Hän aloitti maaliskuussa 2018 Tampereen Paperin ja Taidevärin uutena omistajana taiteilijan öljyvärien valmistuksen. Yritys sijaitsee Tampereella, Metso kirjaston välittömässä läheisyydessä. Yrityksen nettisivut ovat osoitteessa www.colorfield.fi

Töitä yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa.

Näin Rinne kirjoittaa uusimman näyttelynsä yhteydessä:

SAMI RINNE - ACELDAMA

21.8– 9.9.2018

Avajaiset Vernissage Opening ti 21.8.2018 kello 17-19 Tervetuloa Välkommen Welcome

---

---- -----

Matthew XXVII:9 (Jorge Luis Borges)

The coin fell on my hollow hand. I could not bear it, although it was light, and I let it fall. It was all in vain. The other said: "There are still twenty nine.”

Maailmassa on yhä enemmän mitäänsanomattomia sanoja eikä kuvataiteen ominaislaatu niitä lausumalla tai peräkkäin asettelemalla välttämättä muutu yhtään ymmärrettävämmäksi. Kuvataidetta tulee ymmärtää ensisijaisesti kuvan ja siihen liittyvän kokemuksen kautta, ei sanojen.

Edesmennyt kuvanveistäjä Eero Hiironen sai toisinaan osakseen sangen ymmärtämätöntä kritiikkiä. Helsingin Sanomissakin kehotettiin taiteilijaa painumaan Hollywoodiin moisen "pintakiillon" kanssa. Suomessa tunnutaan vieläkin ajattelevan, että merkittävän taiteen tulee olla 'raskasta' ja 'vakavaa'. Miksei merkittävä teos voi olla myös 'kevyt', 'ilmava' tai vaikka 'hilpeä'? Miten "raskaasti" pitäisi kuvata esimerkiksi laineiden leikkiä tai tuulen liikettä kesäisellä ilmalla? Hiironen kun inspiroitui aaltojen ja veden liikkeistä.

Itseäni on kiinnostanut eleiden ja ajatusten liike maalauksissa. Ele on jotain, jonka huomaamme, mutta mitä se tarkoittaa? Ajatusten liikkeet ennen kuin ne muodostavat koherentteja muotoja, värien henkinen vaikutus katsojaan, muodon liike kankaalla. Kaikki ovat suoraan kuvallisen ajattelun ja kokemuksen elementtejä.

Vuosien takaa muistan Agnes Martinin kirjan nimen, Hiljaisuus taloni lattialla (1990), ja sen miten se avasi ajattelussani uusia ulottuvuuksia. Ajatus siitä, että teos saattoi tuoda esille myös erittäin hienovaraisia, lähes huomaamattomia tapahtumia. Omat teokseni ovat pyrkimys tuoda kuvalliseen muotoon ”liikettä tyhjässä tilassa”. Sisäisiä tapahtumia esimerkiksi veden heijastamana välkkeenä, tuulenvireenä tyhjällä kadulla, katoavana hetkenä, jolloin jotain tapahtuu, vaikkei sen merkitystä juuri sillä hetkellä ymmärtäisi tai edes havaitsisi.

Tiede tuntuu vahvistavan omaa ajatteluani.

"Instead, Feigel draws on the well-established notion that empty space does contain a little bit of energy. This ‘vacuum energy’ is a consequence of the uncertainty principle — one of the cornerstones of quantum mechanics.

Because of the uncertainty principle, subatomic particles or photons can appear spontaneously in empty space — provided that they promptly vanish again. This constant production and destruction of 'virtual particles' in a vacuum imbues the vacuum with a small amount of energy."

https://www.nature.com/…/2004/040126/full/news040126-19.html

Tampereella 6.8.2018 Sami Rinne

https://www.hs.fi/menokone/tapahtuma/574224/

Koulutus 1991 - 1997 Kuvataiteen kandidaatti 1995 Kuvataiteen maisteri, KuM 1997 Yksityisnäyttelyt Näyttelyt 1993-2015 Ryhmä- ja yksityisnäyttelyt Viime aikoina aktiivisesti lähinnä Bangkokissa ja myös Suomessa. Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella Yksityisnäyttelyt 2009 Bangkok Boogie-Woogie, Galleria P-L Topelius 2009 Art at Play, Bangkok, Silom 2008 Galleria Liisa Ekquist, Noormarkku 2007 Galleria Nefret, Turku 2004 Galleria P-L Topelius, Helsinki 2003 Sininen talo, Salo 2002 Galleria 5, Oulu 2000 Taidekeskus Mältinranta, Tampere 2000 Galleria Bakeliittibambi, Helsinki 2000 Galleria P-L Topelius, Helsinki 1999 Kulttuuriareena Glorian avajaiset, Helsinki 1998 Naantalin kylpylä, Naantali 1998 Galleria 1, Turku 1998 Galleria Bakeliittibambi, Helsinki 1997 Galleria P-L Topelius, Helsinki 1997 Hotelli Ateljee, Turku 1997 Galleria Studio 5, Tukholma 1997 Vuorelan kartano, Viitasaari 1997 Elämä ei ole unta, Gallery Mosabacka (nyk. P-L Topelius), Helsinki Ryhmänäyttelyt 2008 Valomon kesänäyttely, Kokemäki 2008 Galleria Liisa Ekquist, Noormarkku 2005 Sata palaa, Lönnströmin taidemuseo, Rauma 2000 Vaasan Taidehalli (yhteisnäyttely Hannu Leimun kanssa), Vaasa 2000 Sollentunan taidemessut (oma osasto), Tukholma 1998 Galleria Bakeliittibambi, Enkeleitä, Helsinki 1996 Synti -näyttely, Porvoon Taidehalli yhdessä Laura Melan, Kirsti Wibergin ja Asko Sutisen kanssa 1996 Bysantti, Galleria P-L Topelius, Helsinki yhdessä Kirsti Wibergin kanssa (ääniteos Mika Karhunen ja Joanne Morgan) 1994 Lux Aeterna, Kuvataideakatemian Galleria, yhdessä muusikko Jukka Pietisen kanssa 1993 Laituri -näyttely, Galleria Mosabacka, Helsinki 1993 Nauru -näyttely, Galleria Mosabacka, Helsinki

Aiheesta muualla

• Taiteilijan blogi