Ero sivun ”Vesijärven satama” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
lähdeosio
Merkkaus:  2017 source edit 
Rivi 92: Rivi 92:
==Katso myös==
==Katso myös==
* [[Hämeenlinna-Anianpelto-rata]]
* [[Hämeenlinna-Anianpelto-rata]]

==Lähteet==
{{Viitteet}}


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==

Versio 29. maaliskuuta 2018 kello 16.22

Vesijärven satama nykyään.

Vesijärven satama, viralliselta nimeltään Lahden satama, on nykyisin pääasiassa virkistyskäytössä oleva satama Lahdessa Vesijärven eteläosassa, noin kilometri kaupungin keskustasta luoteeseen. Vesijärven sataman eteläpuolella on Teivaan venesatama ja pohjoispuolella Niemen venesatama.

Myös Vesijärven satama on venesatama. Toisaalta se on reitti- ja tilausristeilyvesiliikenteen keskus. Satamassa on myös kesäaikana laiturissa pysyviä ravintolalaivoja. Lahden Sibeliustalo - konsertti- ja kongressikeskus - sijaitsee satama-alueella.

Historia

Vesijärven satama alkoi kehittyä liikenteelliseksi keskukseksi Vesijärven Päijänteeseen yhdistäneen Vääksyn kanavan ja Lahden rannikkoseutuun yhdistäneen Lahti-Riihimäki -rautatien valmistuttua 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

Rudolf Waldenin veneen vesillelasku Vesijärven satamassa 1930-luvulla.

Satamassa laajasti käsitettynä oli aikanaan kaksi rautatieasemaa: Niemen rautatieasema ja Vesijärven rautatieasema. Pohjoisempi Niemen asema palveli pääasiassa teollisuutta, kun matkustajaliikenne tapahtui Vesijärven aseman kautta. Vesijärven asema palveli myös aluksi kapearaiteisen Loviisan–Vesijärven rautatien henkilöliikennettä.lähde?

Perinnealukset

Lahden satamassa on paljon perinnealuksia, joiden omistajilla on Päijänteeen Laivurit -niminen yhdistys.

1800-luku

1866 1885 1885 1871 1874 1876 1876 1892 1893 1896 1899
m/s Wilkas m/s Aarre m/s Murole m/s Aurora m/s Haapakoski m/s Iiris m/s Ukko m/s Olka m/s Tervaniemi m/s Rasvanki s/s Tapio

[1]

Alun perin hinaajia ovat tukholmalaisella Wm. Lindbergin telakalla valmistunut m/s Wilkas. Tampereella Tammerfors Linne- och Järnmanufaktur A/B:llä rakennettu m/s Murole, Viipurissa Viipurin konepajalla valmistunut m/s Haapakoski ja Turussa Vulcanin telakalla valmistunut m/s Tapio. Matkustajahinaaja on Viipurissa rakennettu m/s Aurora.

M/s Aarre on alun perin tullivartioalus, jota on käytetty Perämerellä. Sen aikaisemmat nimet ovat s/s Wartio, s/s Mänttä III ja m/s Mänttä. Kahden ensimmäisen nimensä aikana se on olult höyrylaiva, steam ship - s/s.

M/s Iiris on ollut Ab Sandvikens Skeppsdocka:n Helsingissä rakentama matkustaja-alus, jonka ensimmäinen nimi on ollut Toivo.

M/s Olka on rakennettu Tampereen konepajalla huvialukseksi.

Varppaajia ovat olleet Varkaudessa rakennettu m/s Rasvanki ja J.D.Stenberg & Söner -konepajan Helsingissä rakentama m/s Tervaniemi.

1900-luvun alku

1900 1900 1900 1902 1909 1910 1910 1913 1914
m/s Aino m/s Kiri m/s Panu m/s Edit m/s Pallas m/s Harve m/s Salome m/s Jorma II m/s Eilatar

[2]

keski-ikäiset

1919 1921 1921 1923 1927 1929 1930 1937 1938 1938 1938 1945 1949
m/s Pulp m/s Liwia m/s Pirttijärvi m/s Olavi m/s Pohu m/s Pellonpää m/s Gouwzee m/s Honkaneva m/s Iitinvirta m/s Ruotsalainen m/s Voikoski m/s Hiekkaranta m/s Mankala

[3]

myöhäiset

1950 1975 1976 1976 1978 1987
m/s Roine m/s Delfin m/s Endla m/s Helena m/s Kippari m/s Samantta

[4]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä laivoihin tai muuhun vesiliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.